Yhdeksän vuotta Suomessa asuneella kurdimiehellä on ammatti, kielitaito ja kielteinen oleskelulupapäätös – "Minua ei pidetä täällä ihmisenä"

Hän odottaa, ottaako korkein hallinto-oikeus pohtiakseen, saako hän jäädä vai palautetaanko hänet kotimaahansa Irakiin. Aamulehti tapasi miehen vuosi sitten, ja kysyi nyt, mikä hänen tilanteensa on.

Yhdeksän vuotta Suomessa asuneella kurdimiehellä on ammatti, kielitaito ja kielteinen oleskelulupapäätös – "Minua ei pidetä täällä ihmisenä"

Irakista vuonna 2008 turvapaikanhakijaksi saapunut irakilainen mies hankki Suomessa ammattikoulutuksen, johon kuului viiden kuukauden työharjoittelu. "Turhaanko", hän kysyi.

Jaana KerolaAamulehti

Irakista Suomeen vuonna 2008 saapunut kurdimies hakee täältä turvaa yhdeksättä vuotta. Hän ei ole enää näiden vuosien jälkeen turvapaikanhakija, vaikka turva onkin se, mitä hän sanoo tarvitsevansa. Ensimmäisen kerran hänen valituksensa oleskeluluvan epäämisestä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).

Aamulehti haastatteli miestä vuosi sitten. Hän kertoi lähteneensä Irakista hänen henkeensä kohdistuvan uhan vuoksi. Hän sanoi, että vainoajat räjäyttivät hänen pikkuveljensä hengiltä.

–En voi palata. Siellä minut tapetaan, hän sanoi.

Nyt mies antoi luvan haastatella asioistaan nykyistä asianajajaansa Ville Puntoa. Mies löysi Punton Suomen kurdiyhteisön kautta.

Mies pelkää, ja siksi hänen pyynnöstään hänen nimeään ei käytetä tässä jutussa.

Lue myös: Irakin kurdi hakee turvaa kahdeksatta vuotta – Migri selittää, miten se on mahdollista

Kurdimies on lähes yhdeksän vuoden jälkeen Suomessa vaikeassa tilanteessa. Hänen asiansa jäi vuosien kierteeseen, ja kerrointa lisää se, että syksyllä 2015 tulleen suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi kaikki kestää kauemmin kuin aiemmin. Taustalla väijyy lisäksi tilanne, jossa hän ei toiminut Maahanmuuttoviraston pyynnön mukaan eli hän ei käynyt antamassa sormenjälkiään oleskelulupakorttia varten.

Myöhemmin hän sai tilapäisen oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen vuoksi. Hän kertoi Aamulehdelle edellisessä haastattelussa, että hänen terveytensä ei olisi kestänyt maasta poistamista. Hän kertoi, että unettomuus ja stressi vaivasivat. Hän oli ollut aika-ajoin itsetuhoinen.

Hänelle ei myönnetty jatkolupaa, ja hänet päätettiin karkottaa, minkä jälkeen hän on valittanut päätöksestä, ja odottaa nyt korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisia toimia. Aika ei tässä tapauksessa paranna haavoja. Mies viesti äskettäin olevansa sairaalassa.

Asianajaja Ville Punto kertoo perustelevansa kurdimiehen valitusta esimerkiksi kohtuudella.

–Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan myöntää myös sillä perusteella, että sen myöntämättä jättäminen on ilmeisen kohtuutonta (49 §). Se voidaan myöntää myös yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, jos myöntämättä jättäminen on ilmeisen kohtuutonta (52 §).

Punto nojaa myös siihen, että kesällä 2015 muutettua ulkomaalaislain kohtaa (51 §) ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jatko-oleskelulupiin. Laissa sanotaan, että kahden lyhyen eli B-luvan jälkeen pitää myöntää jatkuva oleskelulupa, A-lupa.

Hän kertoo, että tosin hänen argumenttinsa A-luvasta kahden B-luvan jälkeen ei ole vakuuttanut hallinto-oikeuksia. Saadun valitusluvan vuoksi prosessi jatkuu.

–Nämä tapaukset ovat nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Punto kertoo.

Tähän lakimuutokseen on juuttunut ainakin satoja ihmisiä. Pelkästään Puntolla on hoidettavana lähemmäs kymmenen juttua.

Aamulehti pyysi oleskelulupapäätöksiä tekevältä Maahanmuuttovirastolta (Migri) lukuja ennen ja jälkeen lakimuutoksen tehdyistä jatkolupapäätöksistä. Migri ilmoitti, että lukuja on mahdoton saada.

–Jotta näitä tietoja saataisiin, se vaatisi sitä, että perkaisimme käsityönä rekisteristä yksittäisten asiakkaiden asiakashistorioita ja rakentaisimme siitä tilaston. Tämä veisi tietenkin niin valtavasti aikaa, että se on mahdotonta toteuttaa, vastasi pyyntöön Migrin viestintäpäällikkö Aino Likitalo.

"Epäonninen tilanne"

Punto arvioi, että kurdimiehellä on kaiken lisäksi epäonninen tilanne.

–Kun hänelle piti myöntää ensimmäisen kerran lupa, hän ei syystä tai toisesta mennyt antamaan pyydettyjä sormenjälkiä oleskelulupakorttia varten. Hän sai kielteisen päätöksen. Hän haki oleskelua uudestaan, kävi antamassa sormenjäljet ja sai vuoden oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen vuoksi, Punto kertoo.

Mies haluaisi töihin rakennusalalle ammattikoulutuksen mukaisesti. Punto heittää kapuloita rattaisiin.

–Selkeää vastausta siihen, onko hänellä työnteko-oikeus vai ei, ei ole annettavissa, hän sanoo.

"Ei pidetä ihmisenä"

Hän kertoo, että ulkomaalaislain säännökset ovat tältä osin hieman epäselvät, ja miehen saama karkotuspäätös painaa asiassa myös.

–Minun tulkintani mukaan karkottaminen ei ole pantavissa täytäntöön ennen kuin korkein hallinto-oikeus antaa ratkaisun siihen, ettei karkottamiselle ole estettä. Viranomaisten tulkinta täytäntöön pantavuuden ajankohdasta saattaa kuitenkin olla toinen, Punto sanoo.

–Viimekädessä oikea tulkinta tulisi ratkaistavaksi, jos hänen kaltaisessa tilanteessa oleva kävisi töissä, ja hänelle määrättäisiin sakko ulkomaalaisrikkomuksesta eli työskentelystä ilman oleskelulupaa, hän jatkaa.

Kova testi, mutta mies saattaisi olla valmis siihen. Mies haluaisi ihmisen osan.

–Minua ei pidetä täällä ihmisenä, hän viesti Aamulehdelle edellisen kielteisen päätöksen jälkeen.

Punto ei ihmettele epätoivoa.

–Hänet on täällä koulutettu, ja nyt sanotaan, että lähde pois. Mitä järkeä siinä on? Valitettavasti tämä on tuttu tarina. On paljon muitakin, joilta vedetään matto jalkojen alta yhtäkkiä oikeastaan ilman syytä.

Pitkä turvan haku alkoi vuonna 2008

2008

Turvapaikkahakemus, jonka Maahanmuuttovirasto (Migri) hylkäsi. Hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei myöntänyt valituslupaa.

2012

Oleskelulupahakemus. Migri hylkäsi. Hallinto-oikeus edellytti väliaikaista lupaa maasta poistamisen estymisen vuoksi. KHO ei antanut valituslupaa. Migri ei myöntänyt lupaa, sillä hakija ei toimittanut pyydettyjä asioita. Valitus, jonka hakija perui.

2014

Oleskelulupahakemus, jonka Migri hylkäsi 2015. Antoi tilapäisen oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen vuoksi vuoden alkuun 2016.

2015

Virasto myönsi toukokuussa 2015 vuodeksi muukalaispassin. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

2016

Ei jatkoa oleskeluun. Valitus hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi hakija valituksen.

Nyt

Valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa.


Kommentit (14)

  • Nimetön

    Uskomatonta lepsuilua Suomen toiminnassa. Miten tällainen episodi voi kestää näin kauan, kun päätös tehdään odotetaan sen mukaisia toimenpiteitä.

  • Nimetön

    Juuri tuollaiset pitää saada takaisin kotimaahansa sillä siellä tarvitaan kohta jälleenrakentajia ja paljon. Huutava pula kaikista ammattimiehistä. Suomi voisi kouluttaa ja lähettää takaisin sitten. Koulutuksen ehtona lähtö maasta pois. Ja joku sanoi miksi ei voi laittaa töihin se vaan ei onnistu nykyisin sillä EU direktiivit määrää kaikkia hygieniapasseja ja et saa edes muuten mummon vaippoja vaihtaa tai siivota vaipanvaihdon jälkeen ilman DIREKTIIVIN mukaisia kursseja ja todistuksia. Sama laki kaikille ei voi mitään ohituskaistaa olla kenelläkään tai tulee täysi rähinä ja väkivaltaisuudet rejähtäisi taas käsiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet