Tiede

Virtsalla ja vedellä on tärkeä rooli isopandan oudossa lisääntymisrituaalissa – Kun naaras viestii kiimastaan, alkaa urosten armoton kilpajuoksu ylös jyrkkää vuorenrinnetta

Koska naaras pystyy hedelmöittymään vain tiettynä vuodenaikana vain parin kolmen päivän ajan, viestin nopea kuljettaminen jopa parin kilometrin päässä odottavien urosten ulottuville onnistuu parhaiten vettä pitkin.

Zhang Fan
Virtsalla ja vedellä on tärkeä rooli isopandan oudossa lisääntymisrituaalissa – Kun naaras viestii kiimastaan, alkaa urosten armoton kilpajuoksu ylös jyrkkää vuorenrinnetta

Vedellä on tärkeä rooli viestinviejänä pandojen erittäin herkässä ja tarkkaa ajoittamista vaativassa pariutumisrituaalissa.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Luonnossa vapaana elävien isopandojen kantojen elvyttäminen on ollut tuskallisen hidasta ja vaikeata. Keskeinen suojelua hankaloittanut tekijä on pandojen lisääntymisbiologia eli tapa, jolla pandat lisääntyvät.

Lisääntymiseen liittyvät rituaalit ovat erittäin tarkkaa puuhaa erityisesti sen takia, että naaras on kiimassa ainoastaan maalis-toukokuussa. Silloinkin kiima kestää vain pari kolme päivää.

Koska naaraat ja urokset elävät pandapopulaatioissa erillään, isopandat ovat kehittäneet hedelmöittämistä varten viehättävän rituaalin.

Kun naaras huomaa hedelmöittymisen hetken olevan käsillä, se menee puroon tai lammikkoon istumaan. Se istuu siellä pari päivää ja virtsaa veteen niin paljon kuin pystyy. Virtsankehitystä se kiihdyttää juomalla niin paljon kuin jaksaa.

Samaan aikaan parin, kolmen kilometrin päässä vuoren alarinteillä majailevat urospandat odottavat naaraan kemiallisia viestejä sananmukaisesti vesi kielellä eli upottamalla kuononsa veteen.

Kun viesti urosten ulottuville saapuu, alkaa vimmattu kilpajuoksu ja kapuaminen ylös vuorenrinnettä naaraan tykö.

Samaan aikaan naaras kapuaa paikkaan, josta se tarkkailee himokkaita uroksia.

Kaikki on pelissä, sillä naaras valikoi rinnettä ylös kömpivistä uroksista vain nopeimmat ja vahvimmat.

Usein naaraan luokse ehtineiden urosten välille syntyy rajuja tappeluita. Naaras valitsee voittajat.

–En ole tätä koskaan onnistunut itse näkemään luonnossa, mutta tapaamani kiinalaiset kollegat ovat kertoneet todistaneensa lisääntymisrituaalia paikan päällä. Tapahtumista on kerätty tietoa myös satelliittipaikannuksen avulla, eläintieteilijä Jukka Salo sanoo.

Salo on yksi Ähtärin pandahankkeen tärkeimmistä alullepanijoista.

–Kun isopandoja oli jäljellä vain 1 200, naaras ja uros eivät löytäneet toisiaan, eivätkä ne kohdanneet toisiaan tuon kriittisen parin päivän hedelmöittymisikkunan aikana.

–Nyt kun suojelualueita on kehitetty ja pandakanta on kasvanut, uros ja naaras löytävät toisensa useammin kuin ennen.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Pandat kotiin eli villiin luontoon

    Juuri noin pandoja pitää suojella, eikä lähettää niitä harvoja pandoja ympäri maailman pandadiplomatian nimissä elämään vankeina.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet