Villisikojen kanssa pätevät lännen lait – ammutaan tavattaessa ja päälle saa vielä lunnasrahat

Villisiat etsivät elintilaa – Ei-toivottu uudislaji voi aiheuttaa mittavat tuhot

Esko Tuovinen / Arkisto
Villisikojen kanssa pätevät lännen lait – ammutaan tavattaessa ja päälle saa vielä lunnasrahat

Villisika kuvattuna Somerolla vuonna 2015.

Sakari Muurinen

Villisiat ovat viimeisen viiden vuoden aikana hivuttautuneet yhä laajemmalle. Satunnaisia kulkijoita on tavattu 1980-luvulta saakka, mutta nykyisin Satakunnassa on muutamia pysyviä laumoja ja lisääntyviä naaraita.

Suomen riistakeskuksen Satakunnan riistasuunnittelija Reima Laaja sanoo, että perinteisesti Kaakkois-Suomessa asustaneiden villisikojen kanta on päässyt kasvamaan leutojen talvien vuoksi. Nyt ne hakevat elintilaa muualta.

–Tämä johtuu siitä, että isi-sika ja äiti-sika kohtaavat toisensa ja tekevät pikkusikoja. Ne ovat erittäin tehokkaita lisääntymään, kun olosuhteet ovat kunnossa, Laaja sanoo.

Lauman koko voi kohota Suomessakin reilusti yli kymmeneen sikaan.

Ei toivottu uudislaji

Villisika ei varsinaisesti ole mikään toivottu uudislaji. Sen lisäksi että siat syövät perunat ja viljat pelloilta, ne voivat levittää afrikkalaista sikaruttoa. Suomessa ei tosin ole ollut vielä yhtään tapausta.

Viime viikolla maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) laittoi niin sanotusti kovat piippuun. Hänen mukaansa nyt on käytössä lännen laki – ammutaan tavattaessa ja tappamiseen käyvät kaikki muut konstit paitsi konetuliaseet.

Reima Laajan mukaan tavoite on ollut puolittaa Suomen villisikakanta (4 000 eläintä), mutta siihen ei ole päästy.

–Se ei ole mikään helppo tehtävä. Eläimet liikkuvat isolla alueella. Jos ajatellaan jotain kyttäysmetsästystä, niin saattaa kulua pitkän aikaa ennen kuin ne tulevat samaan paikkaan uudestaan.

Villisioista on pitänyt elokuun alusta asti tehdä saalisilmoitus.

Soitto hätänumeroon

Yksi esimerkki villisikojen muuttoliikkeestä on Noormarkussa valtatie 8:lla auton töytäisemäksi viime lauantaina joutunut eläin.

Loukkaantunut tai pienten porsaiden kanssa liikkuva villisika saattaa olla ihmiselle hyvinkin äkäinen.

–Ei kannata lähteä katsomaan, tuliko autoon pahoja vammoja, vaan pysyä sisällä ja soittaa hätänumeroon, Laaja ohjeistaa.

Yrittäjät maksavat tapporahaa

Valtiovallan lännen lain lisäksi villisioista voi kerätä lunnasrahoja. Sikayrittäjät ry maksaa 90 euroa yhdestä tapetusta eläimestä. Lisäksi Evira maksaa 40 euroa lähetetystä näytteestä.

Sikayrittäjien johtokunnan puheenjohtaja, Vampulassa suurta tilaa isännöivä Martin Ylikännö (kesk.) sanoo, että tapporahaa tai "toiminta-avustusta" maksetaan ruton uhan takia.

Yksittäiselle yrittäjälle sikalaan päässyt rutto olisi katastrofi, mutta yksikin Suomessa todettu tapaus olisi kova takaisku koko viennille. EU:n ulkopuolisiin maihin vienti saattaisi loppua kokonaan.

–Meiltä viedään noin 30 miljoonaa kiloa sianlihaa. Jos hinta laskisi kolmeen euroon kilolta, vientitappio olisi 100 miljoonaa euroa heti, kun ensimmäinen sikaruttotapaus löytyy, Ylikännö sanoo.

Sikaruttoa on tavattu muun muassa Virossa. Ylikännö kertoo, että siellä sairastuneita eläimiä hävitettiin kaivamalla niitä maahan, kun ruhojen käsittelykapasiteetti loppui.

–Sehän on mahdollista, kun hautaa tarpeeksi syvälle. Sitä ei tietystikään tehty ja villisiat kaivoivat raadot esille ja tilanne sen kun vaan paheni.

Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa)

Suomessa on noin 4 000 villisikaa ja määrä on kasvussa.

Lajia esiintyy erityisesti Euraasiassa. Suomeen eläimet ovat tulleet Viron ja Venäjän kautta 1950-luvulta alkaen.

Täysikasvuinen emakko painaa noin 100 kiloa ja uros 300 kiloa. Ulkomailla on tavattu jopa 400 kilon painoisia uroksia. Tyypillinen elinikä on 15–20 vuotta.

Villisika on kaikkiruokainen. Niille maistuvat muun muassa juuret, marjat, sienet sekä perunat ja juurekset. Myös haaskat ja pikkujyrsijät kelpaavat.

Laumaan kuuluu yleensä 6–20 eläintä, mutta jopa lähemmäs 100 yksilön laumoja on tavattu Aasiassa. Urokset elävät enimmäkseen erakkoina ja käyvät laumassa vain siitospuuhissa emakoiden kiima-aikana, mikä on yleensä joulun tienoilla.

Villisiat liikkuvat enimmäkseen yöllä ja puolustavat itseään torahampailla. Kiukkuinen sika voi olla ihmiselle hengenvaarallinen.

Villisikaa voi syödä, mutta siitä on ensin otettava trikiininäyte. EU:n komissio on kieltänyt villisian viennin Baltian maista ja Puolasta afrikkalaisen sikaruton vuoksi.

Lähteet: Animal diversity web, Wildscreen arkive.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Nasu

    Ministeri Leppä toimi aivan oikein. Vaikka MTC3:n Huomenta Suomi -lähetysessä Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja Riku Lumiaro yritti toista väittää, nimenomaan lähes koko Suomeen levinneet villisiat ovat se suurin riskitekijä, jonka kautta sikarutto voi levitä sikaloihin. Seurauksena olisi valtavat tappiot sikalayrittäjien tuloissa ja Suomen vientituloissa, varsinkin kun kysymys ei ole yhdestä tai kahdesta vuodesta vaan käytännössä pysyvästä sianlihan vientikiellosta epämääräiseen tulevaisuuteen. Sitäpaitsi vielä on mahdollista hävittää tuo haitallinen tulokaslaji tai ainakin rajoittaa se kohtalaisen pieneksi. Jos toimittaisiin Luonnonsuojeluliiton ohjeiden mukaan, villisikatilanne menisi yhtä pahaksi kuin Ruotsissa ja Virossa.

  • Nimetön

    Näistä saisi joulupöytään loistavan joulukinkun! Jätetään ne pullamössöpossut pois ja haetaan ihmisille vapaana luonnossa elänyttä ja täysin luonnonmukaisesti ruokittuja villisikakinkkuja!
    Näin saataisiin järkevää käyttöä villisikaparoille pelkän tappamisen ja tuhoamisen sijaan, toki hyvä tarkistaa että kyseinen eläin on terve eikä kanna ruttoa tai pahempia tauteja.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet