Tiede

Vain tamperelaisten avulla nähdään asteroidien sisuksiin, TTY:lle suitsutusta huippututkijalta: Me emme siihen pysty, tarvitsemme siihen näitä kavereita

TTY:ltä alkunsa saanut projekti luotaimen lähettämisestä kaukaisella asteroidille eteni Hervannassa järjestetyssä seminaarissa. Kun nanoluotain on aikanaan kerännyt tiedot asteroidin sisuksista, niiden tärkeimmät tieteelliset analyysit tehdään Tampereella.

Vesa Vanhalakka
Vain tamperelaisten avulla nähdään asteroidien sisuksiin, TTY:lle suitsutusta huippututkijalta: Me emme siihen pysty, tarvitsemme siihen näitä kavereita

Max Planck -instituutissa Saksassa työskentelevän Jakob Dellerin mukaan TTY:n matematiikan laboratorion osaamista tarvitaan, jotta tutkijat saavat tietää, mitä asteroidien sisällä oikein on.

Vesa VanhalakkaAamulehti

–Olemme Tampereella, sillä haluamme todella tietää, mitä asteroidien sisällä on, sanoo saksalaisessa Max Planck -instituutissa työskentelevä planeettojen, komeettojen ja asteroiden tutkija Jakob Deller.

Deller ja hänen kollegansa Patrick Bambach vierailivat maanantaina ja tiistaina Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n kampuksella Hervannassa. Siellä he ottivat osaa tamperelaisten tutkijoiden järjestämään asteroidiseminaariin.

Seminaarissa pohdittiin saksalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa TTY:llä reilu vuosi sitten virinnyttä hanketta, jonka tavoitteena on lähettää piskuinen nanosatelliitti aurinkokunnassa vaeltavaa asteroidia tutkimaan.

Tavoite on kunnianhimoinen, sillä tarkoitus on lähettää kaksi miniluotainta asteroidia kiertämään. Satelliittien tutkasignaalien avulla kerättävän tiedon avulla on tarkoitus nähdä, mitä asteroidin sisällä on ja rakentaa noin 500-metrisestä murikasta täydellinen 3D-malli.

Tähän tarvitaan TTY:llä inversiomatematiikan eli käänteisten ongelmien matematiikan tutkimusryhmän osaamista.

–Noiden kuvantamisanalyysien tekeminen on niin monimutkaista, että me emme siihen pysty. Tarvitsemme siihen näitä kavereita, Deller sanoo.

Paljon sanottu tutkijalta, jonka työpaikkana on maailman johtaviin tutkimuslaitoksiin monella alalla lukeutuva Max Planck -instituutti.

–Jos ja kun luotain aikanaan asteroidilta tietoja kerää, datan tieteellinen analysointi tehdään Tampereella.

Nasa
Maailma sai ihastella 2014 loppuvuodesta ja sen jälkeen Rosetta-luotaimen ottamia lähikuvia 67P-komeetasta. Näitä kuvia Jakob Deller parhaillaan käsittelee tieteellisiin arkistoihin muiden tutkijoiden käytettäväksi.

Maailma sai ihastella 2014 loppuvuodesta ja sen jälkeen Rosetta-luotaimen ottamia lähikuvia 67P-komeetasta. Näitä kuvia Jakob Deller parhaillaan käsittelee tieteellisiin arkistoihin muiden tutkijoiden käytettäväksi.

Rosetta-luotaimen kuvien kimpussa

Dellerin työpaikka on instituutin Rosetta-luotairyhmässä.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-luotain lähti matkaan 2004. Matkan tavoitteena oli kohdata komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko, ja tipauttaa komeetan pinnalle Philae-laskeutuja.

Tehtävä onnistui, ja Philae tömähti komeetan pinnalle kolme vuotta sitten marraskuussa 2014.

Deller on viime vuodet työskennellyt ryhmässä, joka on arkistoinut Rosettan ottamia kuvia.

Urakka ei ole pieni, sillä luotain otti pitkän lentonsa aikana noin 100 000 kuvaa. Pelkästään komeetta 67P:stä kuvia kertyi melkein 80 000.

–Arkistointi tehdään tieteellisin perustein. Kaikki kuvat luokitellaan ja kerrotaan, mistä kukin kuva on otettu ja miksi. Näin muut tutkijat ja tulevat sukupolvet voivat käyttää niitä komeettoja koskevissa tutkimuksissaan, Deller kertoo.

Kuvista suurin osa on jo julkaistu tieteellisissä arkistoissa, mutta kuvien laatua parannellaan koko ajan. Niiden yhteyteen lisätään myös tutkimuksissa kertynyttä uutta tietoa.

ESA/Rosetta
Rosetta-luotaimen monissa lähikuvissa nähtiin ihastuttavan tarkkoja yksityiskohtia aurinkokunnassa vaeltavan komeetan pinnasta.

Rosetta-luotaimen monissa lähikuvissa nähtiin ihastuttavan tarkkoja yksityiskohtia aurinkokunnassa vaeltavan komeetan pinnasta.

Mahdollisia kohteita on iso joukko

Deller ja Bambach törmäsivät TTY:n matematiikan laboratorion tutkijoihin Sampsa Pursiaiseen ja Mika Takalaan vuosi sitten Ranskassa järjestetyssä komeettakokouksessa.

–Näimme tamperelaisten posterin inversiomatematiikan keinoin tehtävästä kuvantamisesta. Tapasimme, ja homma klikkasi heti, Deller muistelee.

Patrick Bambach kertoi Hervannan seminaarin päättymisen jälkeen tiistaina, että vielä ei tiedetä, mikä tulee olemaan Discus-asteroidiluotaimen kohde.

–Valinnan varaa on, sillä esimerkiksi vuosien 2019 - 2022 välisenä aikana aurinkokunnassa vaeltaa useita asteroidia, jotka ovat sopivan kokoisia ja jotka tulevat sopivan matkan päähän, Bambach sanoi.

–Emme halua lentomatkan asteroidille kestävän enempää kuin kaksi vuotta. Sen verran kärsimättömiä olemme.

Iso avaruusseminaari Vapriikissa syyskuussa 2018

Hervannan seminaarin aikana vahvistui käsitys siitä, että projekti on mahdollista toteuttaa ja että viedään eteenpäin.

Projektin TTY:läiset puuhamiehet apulaisprofessori Pursiainen ja Takala eivät halunneet vielä tässä vaiheessa paljastaa yksityiskohtia seminaarissa käydyistä keskusteluista, mutta ilmeisen hyvältä kaikki nyt näyttää.

Yksi tärkeä etappi on vuoden 2018 syyskuu.

Silloin Vapriikissa Tampereella järjestetään kansainvälinen ACIO18-seminaari, jossa aiheena ovat Discus-hankkeen lisäksi monet muut pitkän tähtäimen avaruusprojektit.

–Tarkoitus on saada paikalle alan huippuja maailmalta, yhyttää kokeneita konkareita ja nuoria tutkijoita toistensa kanssa. Tavoitteena on saada Tampereelle syntymään synergiaa, joka edesauttaisi avaruustutkimuksen kehitystä alueella pitkässä juoksussa, Pursiainen sanoo.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet