Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

"Vaikeista alaisista ei puhuta" – Psykologian professorin mukaan yksi hankala työntekijä voi pilata työpaikan ilmapiirin ja johtajan elämän

Vaikea alainen on suomalaisessa keskustelussa tabu. Siitä ei puhuta. Tämän on havainnut psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen . Hänen mukaansa työpaikoilla, julkisuudessa ja tutkimuksessa käsitellään kyllä avoimesti sitä, mitä piirteitä liittyy huonoon tai jopa narsistiseen johtajaan, mutta hankalat tai jopa mahdottomat alaiset ovat aihe, josta vaietaan. –Työpaikoilla on ihmisiä, joita ei saada toimimaan rakentavasti, tehdään mitä tahansa. Yksi työntekijä voi pilata työyhteisön. –Tällaisen ihmisen kanssa johtajan työ ei ole enää johtamista, vaan terapointia, mutta tästä ei puhuta. Keltikangas-Järvisen mielestä johtamiseen liitetään länsimaissa kaikkivoipuuden ajatus. Johtajan ajatellaan epäonnistuvan, jos hän ei saa hankalaa tyyppiä kuriin. –Tosiasiassa vakavasti narsistinen alainen voi tuhota johtajan elämän. "Kaiken uskotaan olevan johtajan käsissä" Keltikangas-Järvinen näkee, että länsimaissa työelämän tarkastelun keskipisteessä on johtajan rooli eikä johtajan ja alaisten välinen vuorovaikutus. Tutkimuksissa tavataan selvittää hyvän johtajan piirteitä irrallaan siitä, keitä hän johtaa. –Ajatellaan, että kaikki on johtajan käsissä tai johtajan syytä niin kuin hän johtaisi lasten laumaa. Uskotaan, että jos johtaja on hyvä, hän saa alaiset toimimaan. Tämä on hyvin länsimainen ilmiö, sillä aasialaisessa kulttuurissa myös alaisilla on vastuullinen rooli. Jos Japanissa työntekijät esimerkiksi notkuvat työajalla sosiaalisessa mediassa, se ei ole johtajuusongelma, vaan työntekijöiden vastuuseen liittyvä asia. Keltikangas-Järviselle ilmiö kertoo, että länsimaissa aikuisen vastuu omasta työstään riippuu hänen statuksestaan. Pomo ei voi motivoida työntekijää Professori Keltikangas-Järvinen suhtautuu varoen ajatukseen siitä, että johtajan tehtävä olisi motivoida työntekijöitään. Hän toteaa, että tutkimusten mukaan johtaja voi kyllä herättää työntekijän uinuvan motivaation ja hän voi riistää sen esimerkiksi mitätöimällä tai lannistamalla, mutta jos motivaatiota ja kiinnostusta ei ole olemassakaan, johtaja ei voi sitä työntekijälle synnyttää. –Jos ihmistä ei kerta kaikkiaan kiinnosta työnsä, voidaan tehdä hyvin vähän. Keltikangas-Järvisen mielestä johtamisoppaiden antamat motivointiohjeet ovat pitkälti samat, joilla motivoidaan lapsia: pitää kehua ja ohjata, ja vastuu on aikuisella eli johtajalla. –Motivaation täytyy tulla työn sisällöstä, sisäisenä motivaationa. Motivoitunut aikuinen ei tarvitse alati toisten kiitosta. On kaksi eri asiaa, tuntuuko kiitos kivalta vai motivoiko se. Töissä ei ole lupa käyttäytyä huonosti Psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan työntekijän aviokriisi, talonrakennus tai muut yksityiselämän asiat eivät saa vaikuttaa siihen, miten hän käyttäytyy töissä. Vielä muutama vuosikymmen sitten näin ei yleensä ollutkaan. –Kun työn ja yksityiselämän raja on hälvennyt ja persoonallisuutta on alettu korostaa, aikuiset ihmiset ovat voineet alkaa käyttäytyä töissä huonosti sen varjolla, että heillä on vaikeuksia. Tietenkin tarvitaan empatiaa vaikeuksissa olevaa kohtaan ja joskus voi tulla ohimenevä tunteenpurkaus, mutta elämän vaikeuksia ei voi vuodesta toiseen käyttää tekosyynä huonolle käytökselle.