Työelämä

"Vaikeista alaisista ei puhuta" – Psykologian professorin mukaan yksi hankala työntekijä voi pilata työpaikan ilmapiirin ja johtajan elämän

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kummastelee, miksi työpaikoilla uskotaan, että kaikki on johtajan syytä.

Arttu Laitala / Alma Median arkisto
"Vaikeista alaisista ei puhuta" – Psykologian professorin mukaan yksi hankala työntekijä voi pilata työpaikan ilmapiirin ja johtajan elämän

Psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan työntekijän motivaatio kumpuaa työn sisällöstä, eikä johtaja voi synnyttää sitä tyhjästä. –Johtaja voi kyllä herättää uinuvan motivaation tai riistää sen, mutta ei luoda sitä.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

Vaikea alainen on suomalaisessa keskustelussa tabu. Siitä ei puhuta.

Tämän on havainnut psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen. Hänen mukaansa työpaikoilla, julkisuudessa ja tutkimuksessa käsitellään kyllä avoimesti sitä, mitä piirteitä liittyy huonoon tai jopa narsistiseen johtajaan, mutta hankalat tai jopa mahdottomat alaiset ovat aihe, josta vaietaan.

–Työpaikoilla on ihmisiä, joita ei saada toimimaan rakentavasti, tehdään mitä tahansa. Yksi työntekijä voi pilata työyhteisön.

–Tällaisen ihmisen kanssa johtajan työ ei ole enää johtamista, vaan terapointia, mutta tästä ei puhuta.

Keltikangas-Järvisen mielestä johtamiseen liitetään länsimaissa kaikkivoipuuden ajatus. Johtajan ajatellaan epäonnistuvan, jos hän ei saa hankalaa tyyppiä kuriin.

–Tosiasiassa vakavasti narsistinen alainen voi tuhota johtajan elämän.

"Kaiken uskotaan olevan johtajan käsissä"

Keltikangas-Järvinen näkee, että länsimaissa työelämän tarkastelun keskipisteessä on johtajan rooli eikä johtajan ja alaisten välinen vuorovaikutus. Tutkimuksissa tavataan selvittää hyvän johtajan piirteitä irrallaan siitä, keitä hän johtaa.

–Ajatellaan, että kaikki on johtajan käsissä tai johtajan syytä niin kuin hän johtaisi lasten laumaa. Uskotaan, että jos johtaja on hyvä, hän saa alaiset toimimaan. Tämä on hyvin länsimainen ilmiö, sillä aasialaisessa kulttuurissa myös alaisilla on vastuullinen rooli. Jos Japanissa työntekijät esimerkiksi notkuvat työajalla sosiaalisessa mediassa, se ei ole johtajuusongelma, vaan työntekijöiden vastuuseen liittyvä asia.

Keltikangas-Järviselle ilmiö kertoo, että länsimaissa aikuisen vastuu omasta työstään riippuu hänen statuksestaan.

Pomo ei voi motivoida työntekijää

Professori Keltikangas-Järvinen suhtautuu varoen ajatukseen siitä, että johtajan tehtävä olisi motivoida työntekijöitään. Hän toteaa, että tutkimusten mukaan johtaja voi kyllä herättää työntekijän uinuvan motivaation ja hän voi riistää sen esimerkiksi mitätöimällä tai lannistamalla, mutta jos motivaatiota ja kiinnostusta ei ole olemassakaan, johtaja ei voi sitä työntekijälle synnyttää.

–Jos ihmistä ei kerta kaikkiaan kiinnosta työnsä, voidaan tehdä hyvin vähän.

Keltikangas-Järvisen mielestä johtamisoppaiden antamat motivointiohjeet ovat pitkälti samat, joilla motivoidaan lapsia: pitää kehua ja ohjata, ja vastuu on aikuisella eli johtajalla.

–Motivaation täytyy tulla työn sisällöstä, sisäisenä motivaationa. Motivoitunut aikuinen ei tarvitse alati toisten kiitosta. On kaksi eri asiaa, tuntuuko kiitos kivalta vai motivoiko se.

Töissä ei ole lupa käyttäytyä huonosti

Psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan työntekijän aviokriisi, talonrakennus tai muut yksityiselämän asiat eivät saa vaikuttaa siihen, miten hän käyttäytyy töissä. Vielä muutama vuosikymmen sitten näin ei yleensä ollutkaan.

–Kun työn ja yksityiselämän raja on hälvennyt ja persoonallisuutta on alettu korostaa, aikuiset ihmiset ovat voineet alkaa käyttäytyä töissä huonosti sen varjolla, että heillä on vaikeuksia. Tietenkin tarvitaan empatiaa vaikeuksissa olevaa kohtaan ja joskus voi tulla ohimenevä tunteenpurkaus, mutta elämän vaikeuksia ei voi vuodesta toiseen käyttää tekosyynä huonolle käytökselle.


Lue myös nämä


Kommentit (88)

  • 45 vuotta työelämässä

    Kaikki on mahdollista työyhteisössä. On huomattava, että alainen on aina huonommassa vaikuttamisen roolissa kuin organisaation ylemmällä tasolla oleva ihminen.
    Laiska ja saamaton palkansaaja harmittaa ja luo esimiehelleen huonoja fiiliksiä. Esimiesasemassa toimivan vaikutusmahdollisuus tosi lamaannuttavaan tunnemaailmaan on paljon suurempi johon suomalaisessa hierarkiassa on todella vaikea puuttua.
    Sanonta ”korppi ei syö toisen korpin silmää” pätee todella tehokkaasti työyhteisössä. Esimieskunta suojelee esim narsistisesti käyttäytyvää esimiestä todella inhottavan tehokkaasti.
    Itselläni on omakohtaista kokemusta narsistisesta esimiehestä joka on kuin käärme ja osaa luikerrella tilanteen mukaan omaksi edukseen. Organisaatio kovin helposti suojelee ja uskoo tämän ”luikertelijan” aurinkoisiin selityksiin omasta hyvästä ja tehokkaasta toiminnasta. Narsistin kyky olla kaksinaamainen on tosi hyvä. Viisautta riittää vaikka toisille jakaa mutta tunneälyltään hän jää tosi alhaiselle tasolle mikä on narsistin suurin ongelma (työyhteisölle) ja lyömäase alaisilleen.
    Kuinka paljon helpompi on organisaation samaistua esimiesasemassa olevan mielipiteeseen kuin hänen alaisensa esiin tuomiin ( jos uskaltaa tuoda esille) mielipiteisiin ja tilanteisiin.
    Suomalainen työyhteisömalli on todella herravetoista ja uskotaan ajatustyön kuuluvan pelkästään ylemmälle tasolle. Siksi alemman tason ongelmatkin ovat ”laiskojen ja ajattelemattomien” hiekkaa rattaisiin viskomista.

  • Maija

    Minulla on vuosien kokemus lannistavasta ja mitätöivästä epäpätevästä esimiehestä, joka päästelee suustaan sammakoita ja loukkaa ihmisiä harva se päivä. (Minulla on ollut monia esimiehiä, ja kaikki muut ovat olleet normaalitapauksia, osa hyviä, osa huippuja ja loput ihan ok. Hommat ovat hoituneet hyvällä mielellä ja olen saanut hyvää palautetta.) Kynnysmattona toimiminen on ollut rankkaa. Ihmettelen vaan, miksi näitä suojellaan työpaikoilla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet