Uutuuskirja paljastaa: Presidentti Niinistö komensi Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi

Aamulehden journalistien kirjoittamassa uutuuskirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra kuvaillaan presidentin ja hallituksien välistä ulkopoliittista valtakamppailua vuosina 2014 ja 2015. Sauli Niinistö olisi päästänyt Venäjän duuman puhemiehen ETYK-konferenssin 40-vuotisjuhliin. Tapaus kytkeytyi Fennovoiman kohtaloon, ja sitä edelsi keskustelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Rosatom-hankkeen peruuntuminen ei ollut Putinille vaihtoehto.

Matti Matikainen
Uutuuskirja paljastaa: Presidentti Niinistö komensi Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja kokoomuksen Alexander Stubb kävivät vuosina 2014–2016 kovaa ulkopoliittista valtakamppailua. "Suomen tasavallan presidentti on Venäjä-suhteesta vastaava presidentti. Jos presidentti on vallanhaluinen, hän nappaa siitä vallankahvasta kiinni", Stubb arvioi kirjassa Niinistön ratkaisuja.

Lauri NurmiAamulehti, Helsinki

Suomen hallituksien ja tasavallan presidentin välillä käytiin vuosina 2014 ja 2015 ankara kamppailu ulkopoliittisesta vallasta.

Presidentti Sauli Niinistö olisi kesällä 2015 halunnut päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin ja viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen, kun Helsingissä juhlittiin vuonna 1975 pidetyn ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää.

Kirjoittajat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen kertovat videolla, kuinka Niinistö vaikutti myös kiky-sopimuksen neuvotteluihin:

 

Kolme päätöksenteon vaiheet tuntevaa lähdettä kertoo, että Sauli Niinistö oli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) eri mieltä Naryškinin maahantulosta kuin ulkoministeri Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtajana toiminut Alexander Stubb.

–Niinistö olisi päästänyt Naryškinin Suomeen. Ulkoministeriön virkamiehet kävivät asiasta kuumana, kertoo yksi ulkopolitiikan vaikuttajista.

–Presidentti olisi ollut valmis toisenlaiseen ratkaisuun, valottaa toinen lähde. Kolmannen lähteen mukaan presidentti Niinistö haukkui ulkoministeriön virkamiehiä "haukoiksi”.

EU-politiikkaa johtava hallitus ei halunnut vaarantaa Euroopan unionin Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä, eikä venäläispoliitikkoja päästetty Suomeen.

Venäjä otti suurlähettilään puhutteluun

Ulkopolitiikan valtakamppailun tapahtumat ovat tähän asti olleet pitkälti salaisuuksia.

TP-UTVA:ssa asiasta ei äänestetty, koska ulkopolitiikan johtamisessa pyritään viimeiseen asti välttämään avointa erimielisyyttä. Tapaus Naryškin oli esillä peräti kolmessa kokouksessa (3.6., 12.6. ja 26.6.2015).

Kun Suomi oli julkistanut ratkaisunsa, Venäjän ulkoministeriö nimitti sitä avoimen vihamieliseksi ja kutsui Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun.

Selkkaukseen kytkeytyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle. Laitoksen reaktoritoimittajaksi ja rahoittajaksi oli tulossa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom.

Keskustelu Putinin kanssa

Ydinvoimalan kohdalla presidentti Niinistö söi omat sanansa.

Kesäkuussa – tapaus Naryškinin ollessa TP-UTVAssa kesken – Niinistö teki työvierailun Moskovaan.

Presidentti Vladimir Putin otti tuolloin esille Fennovoiman ydinvoimalan.

–Teemme kaikkemme niin, että hanke toteutetaan tehtyjä sopimuksia tiukasti noudattaen, Putin tähdensi Novo-Ogaryovossa.

Niinistö sanoi seuraavasti: ”Poliittiset päätökset on tehty, ja voimme sanoa, että asia on nyt projektiin osallistuvien yhtiöiden käsissä.” (16.6.2015)

Näin ei lopulta ollut, vaan Niinistö soitti kuukautta myöhemmin Putinille "lepyttelypuhelun" Naryškinin maahantulon epäämisen jälkeen.

Kreml paljasti, että presidentit puhuivat ”erityisistä” kahdenvälisistä hankkeista (15.7.2015).

Kyse oli Rosatomin ydinreaktorista – siitä, että Pyhäjoelle suunnitellun venäläisvoimalan peruuntuminen ei ollut Putinille vaihtoehto. Se olisi johtanut aidosti jännitteen kiristymiseen maiden välillä.

Ydinvoimalahanke vastatuulessa

Niinistön sovinnoneleeseen kytkeytyi tasavallan presidentin vaikutusvallan ulottuminen pörssiyhtiö Fortumin päätöksentekoon.

Suomessa Fennovoima oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää ilmeiseltä, että ehto ei täyttyisi. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullutkaan.

Nopeasti paljastui, että asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet bulvaanit.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa: bulvaani ei kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi.

Niinistö oli edellisenä päivänä soittanut Putinille – ja ministeriö kertoikin, että ratkaisu ei tarkoittanut Fennovoiman kaatumista. Fortum kertoi osavuosikatsauksessaan, ettei se ollut valmis pelastamaan Fennovoimaa.

Tilanteen luonne tehtiin Fortumille selväksi

Ulkopolitiikan päätöksentekoa ja tapahtumien yksityiskohtia tuntevat lähteet kertovat, että presidentti Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, ellei Fortum pelastaisi Fennovoimaa eli Rosatomin käyntikorttia länteen. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

Hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi "suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen".

Presidentti Niinistö on haluton vastaamaan suoraan siihen, kuinka suuri on Fortumin Venäjälle sijoittamien miljardien turvallisuuspoliittinen painoarvo Suomelle.

–Niillä on erityisesti Fortumille suuri talousarvo. Näin minä olen ymmärtänyt. He ovat aika pitkän historian puitteissa Venäjälle sijoittaneet, ja kyllä kait liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa niin, että se laskee saavansa takaisin, Niinistö vastasi kesäkuussa 2018.

Tapaus Naryškin

Ulkopolitiikassa alkoi kyteä, kun eduskunnan kansainvälisten asioiden yksikkö otti toukokuussa 2015 yhteyttä ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikköön ja tiedusteli, miten Suomi suhtautuu pakotelistalla oleviin venäläisiin.

EU-maiden pääministerit olivat Eurooppa-neuvostossa linjanneet, että matkustuskieltoa ei sovelleta tilanteisiin, joissa venäläiset matkustavat ”kansainvälisen hallitusten välisen järjestön isäntämaahan”.

ETYJ:n päämaja sijaitsee Wienissä, joten Suomi ei ollut rinnastettavissa isäntämaahan.

Ulkoministeriö sai ETYJ:n oikeuspalvelulta ja Eurooppa-neuvoston oikeuspalvelulta tulkinta-apua.

Venäläisten maahantulon epääminen kytkeytyi lopulta Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.


Lue myös nämä


Kommentit (14)

  • Sähköinsinööri

    Hanhikivi tarjoaa Fortumille yhteistyökuvion toimia Rosatomin automaation ja sähkönjakelun maailmanlaajuisena toimittajana Putinin myymiin ydinvoimahankkeisiin, jos Fortum haluaa tätä mahdollisuutta käyttää. Pienen säätöydinvoimalan projektit toisivat pohjattomat markkinat ja päästötöntä sähköä maailmaan yhdessä uusiutuvien energiatuotantolaitosten kanssa. Itse itsellemme asetetut pakotteet tulisi purkaa, jos ne estävät hanketta. Osaaminen on Suomen kultaa, joka ei lopu kesken, vaan lisääntyy tekemisen myötä.

  • Sauli mennyt naruun

    On valitettavaa, että Putin pystyy selvästi painostamaan Suomea ja Fortumia Niinistön kautta. Yhdyn niihin, joiden mielestä Niinistö on mennyt ”Putin-ystävyydessään” liian pitkälle eli todellakin suomettunut ja siksi esim. torjuu härkäpäisesti Suomen Natoon liittymisen mahdollisuudetkin.

    Nyt on varmaa, että Fortumin meno 4 miljardilla omistamaan Uralin takaisia voimalaitoksia oli suuri riski, joka tulee olemaan vielä pahaksi taakaksi Suomen kansalle. Fortum on Putinin taskussa ja hän voi alkaa kiristää yhtiön kautta koko Suomea koska tahansa. Luulen että hän tekee sitä jossakin asiassa nytkin. 100 %:lla varmuudella ainakin silloin jos haluamme liittyä Natoon turvataksemme maamme itsenäisyyden.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio