Turun talous kukoistaa niin, että tamperelainenkin haluaa perustaa kaupunkiin yrityksen

Matkustimme Suomen entiseen pääkaupunkiin ihmettelemään, mistä oikein on kyse, kun Turun teollisuus kukoistaa ja uusia suurhankkeita esitellään kiihtyvään tahtiin. Nousu näkyy turkulaisten elämässä.

Riina Rinne
Turun talous kukoistaa niin, että tamperelainenkin haluaa perustaa kaupunkiin yrityksen

Tamperelainen Anna Tolppa etsi Turusta tiloja tanssistudiolleen monta kuukautta. Ensimmäisenä remonttipäivänä päänvaivaa aiheutti huutamaan äitynyt varashälytin.

Jutta Högmander, teksti, Riina Rinne, kuvatAamulehti, Turku

Piip piip piip, meluaa varashälytin vain kivenheiton päässä Turun linnasta ja ruotsinlaivoista. Turkulaisjulkkis Jethro Rostedtin entisessä kiinteistönvälitystoimistossa on juuri alettu tehdä remonttia, jonka aikataulua hälytinkin taitaa hermoilla. Kolmen viikon päästä samassa tilassa vietetään upouuden tanssistudion avajaisia. Kiire tulee, hengähtää tuore yrittäjä Anna Tolppa itsekin.

Suomen entisessä pääkaupungissa on pöhinää. Telakka-, auto- ja lääketeollisuus ovat iskussa ja esillä on toinen toistaan massiivisempia hankkeita uudesta monitoimiareenan sisältävästä elämyskeskuksesta Suomen korkeimpaan rakennukseen, jonka päälle tulisi vielä Euroopan korkeimmalla oleva maailmanpyörä.

Draivi heijastuu kaupunkilaisten elämään eri tavoin. Anna Tolppa huomauttaa, ettei lähtisi yrittäjäksi kaupungissa, jonka tulevaisuuteen ei luottaisi. Tamperelainen Tolppa loikkasi Turkuun vuonna 2010 ja on jäänyt sille tielleen.

–Uskon, että Turku kasvaa ja kehittyy. Täällä on paremmat eväät tanssialan yrittäjyyteen kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa on enemmän kilpailua ja vuokrat ovat korkeammat. Tilanne on tiukempi Tampereellakin kuin Turussa.

Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy
Yksi Turun suurhankkeista on rautatieaseman tienoille suunniteltu elämyskeskus, johon tulisi monitoimiareenan lisäksi asuntoja ja toimistoja.

Yksi Turun suurhankkeista on rautatieaseman tienoille suunniteltu elämyskeskus, johon tulisi monitoimiareenan lisäksi asuntoja ja toimistoja.

Telakkalaiset ostavat autoja ja asuntoja

Meyerin Turun telakalla pyyhkii paremmin kuin koskaan historiansa aikana. Se näkyy työpaikkojen määrässä; telakan palkkalistoilla on nyt 1 700 ihmistä ja alihankkijat mukaan luettuna luku nousee 7000:een. 2020-luvulle tultaessa telakan uskotaan tuovan leivän yhteensä 20 000 ihmiselle.

Kahdessa vuodessa on saatu kuusi uutta laivatilausta. Saman ajan telakalla on viihtynyt rungonkoonnin osastopäällikkönä turkulainen Toni Sainio.

–Muutama vuosi sitten meriteollisuudesta puhuttiin auringonlaskun alana, mutta nythän tilanne on kääntynyt ihan toisinpäin, Sainio sanoo.

Turussa on satojen vuosien laivanrakennusperinne. Meyerin Turun telakalla kootaan nyt TUI Cruisesin uutta Mein Schiff 1:stä.

Turussa on satojen vuosien laivanrakennusperinne. Meyerin Turun telakalla kootaan nyt TUI Cruisesin uutta Mein Schiff 1:stä.

Sainion vastuulla on rungonkoontivaihe, jossa sisällä halleissa tehdyistä suurista lohkoista kootaan ulkosalla kokonainen risteilyalus. Tällä hetkellä rakennustelineiden päällä tönöttää TUI Cruisesille ensi keväänä valmistuva uusi Mein Schiff 1. Sen sisaraluksen lohkoja rakennetaan jo, ja kolmas alus on suunnittelupöydällä.

Sisällä olevat kahdeksan alustilausta takaavat töitä vuoteen 2024 asti. Sainio ei osaa pelätä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Harva voi olla työpaikastaan varma niinkin pitkälle tulevaisuuteen.

–Ei sitä tule ajateltua kymmenen vuoden päähän, Sainio sanoo.

Osalle varmuus on antanut lisää rohkeutta investoida.

–Epäilen, että moni telakkalainen on hankkinut lähiaikoina auton tai asunnon, toteaa itsekin kaksi vuotta sitten telakalla aloittanut viestintäpäällikkö Tapani Mylly.

Meyerin Turun telakalla kaksi vuotta töissä olleet Toni Sainio (vas.) ja Tapani Mylly ovat nähneet vain meriteollisuuden hyvät ajat. Tulevaisuus ei silti pelota.

Meyerin Turun telakalla kaksi vuotta töissä olleet Toni Sainio (vas.) ja Tapani Mylly ovat nähneet vain meriteollisuuden hyvät ajat. Tulevaisuus ei silti pelota.

Asuntopula vaivaa autotehtaalla

Imua on Turun lisäksi lähikaupungeissa. Turun linja-autoasemalla on puolenpäivän aikoihin muuten hiljaista, mutta laiturin numero kahdeksan bussi täyttyy hiljalleen. Pikavuoro vie matkustajat kolme kertaa päivässä suoraan Uuteenkaupunkiin Valmet Automotiven autotehtaan porteille niin, että kolmessa vuorossa työskentelevä väki ehtii sopivasti hommiin. Reilun 70 kilometrin matka taittuu tunnissa ja vartissa ja neljällä eurolla.

Varsinais-Suomen teollisuuden uudesta buumista on puhuttu positiivisena rakennemuutoksena. Pulaa on osaajista, erityisesti diplomi-insinööreistä ja työnjohtajista, mutta myös suorittavan työn tekijöistä. Kehitys asettaa haasteita rakentamiselle ja asuntotuotannolle. Autotehtaan ongelmana on se, ettei Uudessakaupungissa ole tarpeeksi vuokra-asuntoja uusille työntekijöille. Kaikki eivät ole edes valmiita muuttamaan.

–Bussi on ollut niin täynnä, että viime viikolla osa on joutunut jopa seisomaan, kertoo turkulainen Jeni And.

Turkulainen Jeni And matkustaa töihin Uudenkaupungin autotehtaalle bussilla. Joskus tungosta on niin, että joutuu seisomaan.

Turkulainen Jeni And matkustaa töihin Uudenkaupungin autotehtaalle bussilla. Joskus tungosta on niin, että joutuu seisomaan.

And on yksi niistä yli tuhannesta uudesta työntekijästä, joita tarvitaan tekemään Mercedes-Benzin GLC-katumaasturia. Aiemmin Mehiläisessä palveluneuvojana työskennellyt And on ollut maalaamossa töissä nyt neljä kuukautta. Varsinaiset maalaustyöt tekee robotti. And tarkistaa työn jäljen ja paikkaa robotin mahdollisesti tekemät virheet.

Työ on Andista mielekästä ja porukka kivaa, mutta matka tuntuu pitkältä.

–Tämä bussiyhteys on hieno juttu. Se oli tiedossa, kun otin työn vastaan. Autolla ajaminen ei houkuta, kun tulee talvi ja liukasta ja pimeää.

Turusta saa edelleen asunnon halvemmalla kuin Tampereelta, vaikka hinnat ovat nousussa:

Elina Saarikoski

Turkulaiset hitaita päätöksenteossa

Hämäläisiä haukutaan hitaiksi, mutta Tampere on laittanut viime vuosina tuulemaan. Ikiaikaisista hankkeista rantaväylän tunneli on jo auki ja ratikkaa rakennetaan.

Boris Ramstedt (vas.) ja Isto Rautio ovat sitä mieltä että Turussa on mennyt aina hyvin.

Boris Ramstedt (vas.) ja Isto Rautio ovat sitä mieltä että Turussa on mennyt aina hyvin.

Turun Kauppatorin eläkeläisten toriparlamentissa on selkeä mielipide turkulaisten päätöksentekokyvystä. Se nähtiin herrojen mukaan jo 1960-luvulla, kun Suomeen puuhattiin ensimmäisiä jäähalleja.

–Turkulaiset vastustivat ja tamperelaiset rakensivat. Tampereella saatiin hallit ja muut aikaiseksi, Isto Rautio muistelee.

Tässä valossa Turun uusien suurhankkeiden toteutuminen näyttää vähintäänkin epävarmalta. Visioita on esitelty, mutta konkretia puuttuu.

–Mahtavatko toteutua koskaan. Taitavat olla vain suuria ajatuksia, sanoo Boris Ramstedt.

Toisaalta Rautio toteaa Turun yrittävän toteuttaa myös hankkeita, jotka tuottavat tappiota. Esimerkkinä hän mainitsee raitiovaunun, josta luovuttiin, mutta nyt sen palauttamista harkitaan taas.

–Käytin ratikkaa Turussa paljonkin. Välillä piti hypätä pois kyydistä, kun se oli niin hidas, että juoksin itse nopeammin perille, Rautio lataa.

Ratikka vain jätskikioskina

Yksi 1970-luvulla käytössä olleista ratikkavaunuista nököttää kesäisin Kauppatorin kulmalla jäätelökioskina. Ratikkakiskan tiskin takaa löytyy keväällä ylioppilaslakin saanut Lilja Lundén.

–Työpaikkana tämä on tunnelmallinen. Samaa se olisi kulkuvälineenäkin.

Turussa ratikka tunnetaan tätä nykyä vain jätskikioskina. Välivuotta viettävä Lilja Lundén kuuluu niihin nuoriin turkulaisiin, joiden tie vie Turusta muualle opiskelemaan.

Turussa ratikka tunnetaan tätä nykyä vain jätskikioskina. Välivuotta viettävä Lilja Lundén kuuluu niihin nuoriin turkulaisiin, joiden tie vie Turusta muualle opiskelemaan.

Lundén viettää välivuotta ja suuntaa syksyllä viihdyttämään hotellivieraita Kanariansaarille: lapsille kerhoja, aikuisille fitness-tunteja. Sen jälkeen on edessä muutto Helsinkiin, jos Lundén pääsee opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan yhteiskunnallisen muutoksen kandidaattiohjelmaan. Samanlaista ei ole tarjolla Turussa.

–Olen kiinnostunut historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden linkeistä ja asioiden katsomisesta eri näkökulmista. Turussakin parasta on historia ja kulttuuri.

Turun hyvä menestys lämmittää, mutta ei saa nuorta pysymään kaupungissa. Lundén uskoo jäävänsä töihin Helsinkiin, mutta muuttavansa vielä joskus takaisin Turkuun. Ensin pitää kokeilla siipiä suuressa maailmassa.

Maahanmuutto estänyt kutistumasta

Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on estänyt Turkua kutistumasta. Kuntien välinen muuttoliike ei ole ollut turkulaisille suotuisa, ja syntyneiden määrä on ollut pienempi kuin kuolleiden. Tampere on kirinyt väkiluvussa selvästi Turun edelle.

Irakilainen Saeif Al-Zirjawi sotkee pyörällä kuulokkeet päässä pitkin Aurajokirantaa ja irrottaa molemmat kädet tangosta heiluttaakseen käsiään tervehdykseksi. Aurajoessa on virrannut paljon vettä sen jälkeen, kun hän saapui Suomeen syyskuussa 2015. Al-Zirjawi ylitti Ruotsin rajan turvapaikanhakijana Haaparannan kautta, josta häntä oltiin jo kuljettamassa bussilla Tampereelle.

–Kesken matkan tuli soitto, että Tampereen vastaanottokeskus on täynnä. Bussi muutti suuntaa ja tuli Turkuun.

Al-Zirjawin näkökulmasta sattuma oli onnekas. Turku on hänestä kaunein ja rauhallisin kaupunki maailmassa, ja elämäkin on asettunut uomiinsa. Työpaikka löytyi ravintolasta keskustan Hansa-korttelissa, vaimoksi maailman kaunein nainen Veera ja harrastukseksi jalkapallon pelaaminen kutosdivarissa.

Turkulaisirakilaisen suunnitelmissa ovat opinnot kokkikoulussa. Ainut mutta on se, että lupaa jäädä ei ole vielä tullut. Päätökset viipyvät.

–Suurin toiveeni on saada elää Turussa.

Al-Zirjawi kertoo käyneensä kyllä muissakin Suomen kaupungeissa, mutta jokirannan voittanutta ei kuulemma ole. Helsingissä käydessä tulee koti-ikävä – Turkuun, ei Irakiin. Al-Zirjawi arvostaa rauhaa ja rauhallisuutta, mutta innostuu kuullessaan Turun kaupungin uusista suurhankkeista, kuten monitoimihallista ja radan kattamisesta.

–Oikea asenne!

Saeif Al-Zirjawi rakastaa Turkua ja erityisesti Aurajoen rantaa, joka on hänestä kaunein paikka maailmassa.

Saeif Al-Zirjawi rakastaa Turkua ja erityisesti Aurajoen rantaa, joka on hänestä kaunein paikka maailmassa.

Asennemuutos tärkeä

Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan turkulaisten asenne on saattanut jarruttaa kehitystä menneisyydessä. Kaupungissa on joskus saatettu kuvitella, että Turun pitkä historia ja asema entisenä pääkaupunkina tuovat erityisaseman ja -etuja, mutta ajatus on viimeistään nyt aika unohtaa.

–Olemme yrittäneet herättää turkulaisia, ettei hiillokseen voi jäädä lämmittämään käsiään. Kaupungin pitää heijastaa elinvoimaa ja kilpailukykyä. Sillä se peli voitetaan tai hävitään, Randell sanoo.

Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin mukaan jokaisella suomalaisella on Turusta jokin mielipide. Se pitää onnistua kääntämään voitoksi.

Turun kaupunginjohtajan Aleksi Randellin mukaan jokaisella suomalaisella on Turusta jokin mielipide. Se pitää onnistua kääntämään voitoksi.

Hän huomauttaa, että imagotutkimuksissa Turku on nostanut asemiaan viime vuosina. Vetovoimaisuudessa Turku oli Tampereen jälkeen kakkonen, ja Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjämyönteisyysvertailussa toinen Seinäjoen jälkeen.

Kaupunginjohtaja antaa Tampereelle tunnustusta siitä, että kaupunki on osannut käyttää omia vahvuuksiaan, kuten teknillistä yliopistoa, hyväksi. Hän ei kuitenkaan niele pureksimatta väitettä siitä, että Turku olisi jäänyt Tampereelle kakkoseksi. Molemmille on oma paikkansa Suomen kartalla, mutta Turku hakee verrokkeja muualtakin.

–Turku haluaa olla Pohjois-Euroopan kiinnostavin kaupunki. Visiomme on olla rohkeasti uudistuva yliopisto- ja kulttuurikaupunki, Randell sanoo.

Onnea matkaan, Turku!


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet