100 vuotta sitten

"Tulkoot mitä tuli, niin vaarat ja kärsimykset parhaiten kestetään oman kotilieden äärellä" – Uhkasiko Suomea tyhjentäminen sodan alta?

Sata vuotta sitten Suomessa pohdiskeltiin huolestuneina uutisia siitä, että Suomea ja Helsinkiä oltaisiin tyhjentämässä.

"Tulkoot mitä tuli, niin vaarat ja kärsimykset parhaiten kestetään oman kotilieden äärellä" – Uhkasiko Suomea tyhjentäminen sodan alta?
Minna KurkiAamulehti

Lokakuun loppupuolella 1917 Suomea huolestuttivat puheet Suomen ja Helsingin tyhjentämisestä.

Aamulehti kirjoitti aiheesta 25. lokakuuta:

"Jo pitemmän aikaa ja jo ennen vallankumousta on maassamme luikerrellut salaperäisiä huhuja Suomen tyhjentämisestä siinä tapauksessa, että meidän maa joutuisi välittömästi sotatapahtumain yhteyteen. Sen pahempi näyttää tässä kamalassa huhussa olleen perää", kirjoitus alkoi ja jatkui:

"Niin kuin eiliset lehdet kertoivat, on tyhjentämiskysymys ollut esillä väliaikaisen hallituksen istunnossa viime lauantaina. Tällöin oli kenraalikuvernööri Nekrasov huomauttanut aikaisemmin laaditun tyhjentämissuunnitelman tarkastamisen välttämättömyydestä, koska se hänen mielestään ei vastaa nykyisiä olosuhteita."

Varsinaisia aikeita tyhjentämiseen ei ilmeisesti ollut. Ongelma oli, etteivät uutiset tarkkaan kertoneet, mitä tyhjentäminen koskisi.

"Jos on kysymyksessä venäläisten virastojen ym laitosten siirtäminen Suomesta pois sodan vaaran varalta, niin asia ei meihin suomalaisiin koske. Mutta uutisen viimeinen lause, joka kertoo kenraalikuvernöörin ryhtyvän neuvottelemaan tyhjentämiskysymyksestä Suomen hallituken edustajain kanssa, tuntuu viittaavan siihen, että on mahdollisesti kyseessä suomalaisten laitosten ja suomalaisen maan tyhjentäminen."

Se olisi ollut Suomelle katastrofi.

"Se syöksee tyhjennettävällä alueella olevan väestön tilaan, joka on moninkerroin pahempi kuin suoranaisen sodan jalkoihin joutuminen. Se merkitsee kodin ja konnun jättämistä ja lohdutonta kulkua kohti kurjuutta, jonka taudit, vilu, nälkä ja puute muodostavat."

Pienillä kansoilla, etenkään Suomella, ei ole siihen varaa, lehti kirjoitti ja lopetti artikkelin:

"Ponnistellen eteenpäin on kansamme kohonnut sivistyskansaksi. Se tietää, että rakkainta maailmassa on sille oma koti ja oma kontu. Meidän kansa myös täysin käsittää, että tulkoon mitä tuli, niin vaarat ja kärsimykset parhaiten kestetään oman kotilieden ääressä, mutta että kodin jättäminen, semminkin jos siihen pakotetaan, on kuolemaa pahempi."

Samalla teemalla jatkettiin sunnuntain lehdessä.

Silloin pohdittiin venäläisjulkaisun uutista Helsingin tyhjentämisestä. Sen mukaan ministerivaltiosihteeri Enckell oli matkustamassa Helsinkiin ja että hänen palattuaan Pietariin selviää kysymys Suomen eduskunnan siirtämisestä pois Helsingistä.

"Suomen senaatti vastustaa ennenaikaista Helsingin tyhjentämistä. Senaattorit katsovat, että niin hyvin eduskunnan kuin senaatinkin on jäätävä Helsinkiin niin kauaksi kuin kaupunkia ei uhkaa välitön vaara vihollisen lentokoneiden ja zeppeliinien taholta."

"Kaikki muut hallituslaitokset siirretään Helsingistä Sisä-Venäjälle mitä lyhimmässä ajassa. Asukkaille, jotka haluavat matkustaa pois Helsingistä annetaan käytettäväksi rautatievaunuja, jolloin junat yhdysliikennerataa pitkin lähetetään Nikolain radalle, jatkaakseen matkaansa Venäjän sisäosiin. Nämä junat eivät tule pysähtymään Pietarissa. Helsingin tyhjentäminen toteutetaan 3 viikon kuluessa", siteerattiin lehteä.

Perässä seurasi huomautus:

"Ylläoleva uutinen on, kuten havaitaan, venäläisen lehden tieto ja sellaisena tavallisuuden mukaan epämääräinen ja sotkuisa. Asiaan ei kannattaisikaan sen pitemmälti puuttua, ellemme viime aikoina olisi juuri venäläisten lehtien kautta saaneet monesta tärkeästä maatamme koskevasta asiasta ensimmäiset viestit."

Lehti päätyi toistamaan torstaista kantaansa Suomen tyhjentämisen vaikutuksista ja jatkaa:

"Epäilemme kuitenkin viimeiseen saakka, että pääkaupunkiamme jokin vaara uhkaisi. Ja jos niin kävisikin, niin päätöksenteko siitä siirretäänkö eduskunta ja maamme hallitus Helsingistä muualle omassa maassamme kuuluu yksinomaan ja ainoastaan Suomen eduskunnalle. Sen asian järjestämisessä ei voi eikä saa olla venäläisillä mitään osaa, sillä se on pelkästään Suomea koskeva asia."

Lue koko artikkelit ja lisää uutisia sadan vuoden takaa: lokakuun 23. päivän lehti täältä, 24. päivän täältä, 25. päivän täältä, 26. päivän täältä, 27. päivän täältä ja 28. päivän täältä.

Aamulehti käy Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi läpi sadan vuoden takaisia lehtiä.


Kommentit (1)

  • Kielikyylä

    Evakuointi-sana ei näytä olleen sata vuotta sitten käytössä mm. Aamulehden toimituksessa, vaan muiden kielen tyhjentämistä (ja evakuointia) tarkoittava sana on käännetty sananmukaisesti. Luulen, että jos evakuointiin olisi ryhdytty, suurin osa kaupunkilaisista olisi lähtenyt evakoksi maaseudulle tai Ruotsiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet