Talous

Tuhansia vuosia vanha menetelmä tuotti ennätysmäärän kultaa viime kesänä, mutta siitä ei voi vielä päätellä mitään

Kultaa kolisi sattumusten kautta – tulevaa ei voi ennustaa.

Jussi Leinonen
Tuhansia vuosia vanha menetelmä tuotti ennätysmäärän kultaa viime kesänä, mutta siitä ei voi vielä päätellä mitään

Lemmenjokelainen kullankaivaja Mika Telilä ja kultalöydökset elokuun 18. päivänä vuonna 2015.

Antti AutioInari/Sodankylä

Kultahippujen etsiminen Lapissa tapahtuu edelleen tuhansia vuosia vanhalla menetelmällä, kertoo kullankaivaja Kari Merenluoto.

Maata kaivetaan ränniin. Vesi vie kevyet ainekset pois. Jäljelle jäävät raskaammat ainekset huuhdotaan vaskoolilla, ja kultahippuja löytyy jos löytyy.

–Isoimmat hiput jäävät päällimmäisiksi, Merenluoto kuvaa.

–Tämä on ikivanha keksintö, mitä hyödynnetään vieläkin, tietenkin eri mittakaavassa. Jotkut lapioivat ja toiset kaivavat koneella maata ränniin, mutta periaate on sama, vahvistaa Antti Peronius Lapin Kullankaivajain Liitosta.

Merenluoto ja hänen puolisonsa Sirkka löysivät viime kesän viidenneksi painavimman hipun Lemmenjoen Puskuojalta. Painoa hipulla on 60 grammaa.

–Vuoden 1980 jälkeen kaivoin lapiolla kolme kesää. Ymmärsin, mitä koneella saisi irti, Merenluoto kertoo.

Koulutukseltaan Merenluoto on koneinsinööri. Hänellä on nyt kaksi konetta töissä.

Lapin suurin, 393 grammaa painanut kultahippu, löytyi vuonna 1935 Luttojoelta. Viime kesä oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä suuria hippuja huuhdottiin ennätysmäärä. Suurimmat kaksi viime kesän hipuista nousi kymmenen suurimman joukkoon Lapin kullankaivuun historiassa.

Vaikka viime vuosi oli ennätysvuosi, siitä ei ole Peroniuksen mukaan pääteltävissä mitään.

–Ei sitä voi ennustaa ollenkaan. Osuttiin viime kesänä monen sattumuksen kautta semmoiseen paikkaan, josta kolisi mahdottomasti kultaa.

Lapin Kullankaivajain Liitto juhli kullankaivamisen 150 vuoden merkkivuotta perjantaina. Lähtölaukaus ammuttiin, kun vuori-insinööri Johan Conrad Lihr löysi pieniä kultahippuja Ivalojoen Nulkkamukasta syyskuussa 1868.

Kullankaivamisen historiaa tutkineen Seppo Partasen mukaan alkuajat olivat kaoottiset, kun Lappiin rynnättiin etsimään kultaa. Seurauksena oli muun muassa riitelyä, kapinointia sekä erilaisia laittomuuksia ja rikoksia.

Sesonki on lyhyt

Peroniuksen mukaan kullankaivajan sesonki kestää vain hädin tuskin neljä kuukautta. Koneella kaivava ammattilainen pystyy sen jälkeen vielä tasoittelemaan maata ja ehkä avaamaan maita seuraavaa kesää varten. Marraskuussa sekin loppuu.

Kun valo alkaa lisääntyä, on aika talvihuollolle.

–Osa alueistamme on kymmenien kilometrien päässä tiestä. Varusteet pitää viedä sinne moottorikelkalla. Kun polttoainetta kuskataan kymmeniä tuhansia litroja, se on monen viikon homma, Peronius kertoo.

Kun tavarat on kuljetettu, monet jäävät erämaahan huoltamaan koneita ja odottamaan kaivuusesongin alkua.

–Semmoinen on vuoden kulku täysammattilaisilla.

Kullankaivajat ovat asuneet Peroniuksen mukaan kautta historian huonosti. Lemmenjoen alueella on vaatimattomia kämppiä. Hän pitää osaa niistä suorastaan murjuina.

Etelämpänä on metsäautoteitä, ja tyypillinen asuinpaikka on liikennekäytöstä poistettu asuntovaunu.

–Olen ollut hommissa myös Kanadassa ja Alaskassa. Asuntovaunu on kaikilla kultamailla se ykkösasumismuoto, Peronius kertoo.

Uusia alueita löydetty

Tärkeimmät kullankaivuualueet ovat tällä hetkellä Lemmenjoki, Laanila ja Tankavaara. Aivan viime vuosina on löydetty kaksi uutta aluetta, Roivainen ja Mäkärä.

Kullankaivamista harjoittaa Peroniuksen mukaan 15–20 täysammattilaista ja noin 300 puoliammattilaista, jotka saavat merkittävän osan tuloistaan kullasta. Loput ovat harrastajia. Liitossa on noin 4  000 jäsentä.


Kommentit (2)

  • sivullinen

    Nämä Lemmenjoen konekaivajat ovat ”laisuojattomia”, koska heidän oikeutensa päättyy 2020. Samaan aikaan suuret kansainväiset kaivosyhtiöt laajentavat toimintaansa Suomessa. Nämä suuryhtiöt nauttivat lain antamasta suojasta, vaikka jotkut ovat aiheuttaneet ympäristöongelmia. Lähin ymäristöongelmien aiheuttaja sijaitsee n 30 km päässä Tampereen keskustasta. On tämä suomalainen ajatusmaailma kummallinen, Lemmenjoen kaivajien oikeudet päättyvät ennenaikaisesti, samaan aikaan maahan houkutellaan ilmaisella kullalla ja muilla metalleilla suuriayhtiöitä. Nämä ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat hankkineet valtauksia eli tutkimusoikeuksia 1/5 osaan maamme pinta-alasta. Kylkiäisenä Suomen valtio antaa yhtiöiden käyttöön GTK:n tutkimien alueiden kartat.

  • Nimetön

    Nähtyyn vaivaan ja kustannuksiin ja työn sekä työntekijän kulut laskien typerää touhua.Vapaa aikana satunnainen huuhdonta lomalla rentoutuen antaa paremman tuoton kunhan ei ilmoita kenellekkään eikä myy suomeen.Kaivostuotanto ja huuhtominen toisi töitä paremmin.Naapurin puolelle helppo viedä ja ottaa tullesaan viinaksia js tupakkia myyden täällä.Pääsee lomaileen taas.Tyhmä veroja maksaa ja lupia tai itte matkojaan maksaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet