Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Trumpin ja Putinin tapaaminen hakee suurvaltojen suhteisiin uutta puhtia, mutta varmaksi ei tiedetä, miksi johtajat tapaavat – Asiantuntija: "Erittäin poikkeuksellinen näytelmä"

Huomenna Helsingissä tapaavien suurvaltojen johtajien kokous on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan pikemminkin lähtölaukaus erilaisten asioiden käsittelylle, kuten aseistariisunta, ydinasekysymykselle ja Itä-Ukrainan ja Syyrian tilanne. –Ei siinä parissa tunnissa ehdi asioista sopia. En odottaisi, että mitään merkittäviä avauksia saadaan aikaan, enemmän kysymys on uuden puhdin hakemisesta suurvaltasuhteisiin. Se sitten poikii jatkokokouksia ja prosesseja, Aaltola sanoo. Käänteissään raju Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump haluaa Aaltolan arvion mukaan näkyä tapaamisen imagon ja siitä kerrottavan tarinan mestarina. –Hänen tviittinsä raportoidaan mediassa tiiviisti. Kyllä tähän kokoukseen jotain vauhtia tulee. Aaltolan mukaan Trump on demokratian presidentti ja tätä kautta hänen kätensä ovat huomattavasti sidotumpia kuin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kädet. –Putin voi päättää asioita, jotka sitten tehdään. Trump on huomattavasti hankalammassa välikädessä. Trumpin taktiikka on kritisoida ensin ja sopia heti sen jälkeen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen odottaa tapaamisen olevan "erittäin poikkeuksellinen poliittinen näytelmä". Tapaamista ennen Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ollut kiertueella Euroopassa. Hän on muun muassa ehtinyt kovistella Nato-jäsenmaita puolustusmenojen nostamiseksi, ruotinut kovin sanoin Saksan yhteistyötä Venäjän kanssa suunnitellussa Nordstream 2 -kaasuputkihankkeessa, uhitellut Saksan liittokansleri Angela Merkelille sekä tyrmännyt Britannian pääministerin Theresa Mayn Brexit-suunnitelman. –Julkisuudessa hän paukutteli henkseleitä, mutta kulissien takana kuitenkin allekirjoitettiin yhteinen Nato-julkilausuma. Sama kuvio tapahtui myös Britanniassa, missä hän antoi ensin kriittisiä lausuntoja Sun -lehden haastattelussa, mutta yhteisessä tiedotustilaisuudessa Mayn kanssa hän olikin hyvää pataa, Heiskanen sanoo. Trump on kritisoinut Venäjää vain kaasuputkihankkeessa Trumpilta ainoa Venäjän negatiivisessa valossa esittämä ulostulo nähtiin Brysselin Nato-kokouksessa, jossa hän hyökkäsi Saksan ja Venäjän yhteistyötä vastaan kaasuputkihankkeen vuoksi. –Yhdysvaltojen presidentti ei enää kiinnitä huomiota ihmisoikeuksiin ja demokratiakysymyksiin, vaan keskittyy suoriin ja osittain kauppapoliittisiin ja osittain turvallisuuskysymyksiin, Aaltola sanoo. Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen kongressi on säätänyt sanktiolain, ja että Nordstream oli yksi asia, joka presidentin "pitää saada kuntoon". Tämän lisäksi Venäjän sekaantuminen vaaleihin on jälleen tapetilla. Yhdysvaltojen oikeusministeriö on nostanut haasteet 12 venäjän sotilastiedustelukoneiston upseeria vastaan. Haasteiden mukaan Venäjä on sotkeentunut Yhdysvaltojen demokraattiseen vaaliprosessiin murtautumalla Hillary Clintonin kampanjaan, demokraattisen puoluekoneiston tiedostoihin ja paikallisiin vaalilautakuntien tietoihin. Heiskasen mukaan on "poikkeuksellista ja historiallista", että presidentit tapaavat tässä tilanteessa. Trump sälytti lauantaina vastuun vakoilujupakassa Obaman hallinnon niskoille. Heiskasen mukaan Trumpin toiminnassa korostuu syntipukkien hakeminen. Trumpilla hyökkäys näyttää olevan paras puolustus. –Siihen perustuu Iranin ja Syyrian politiikka sekä maahanmuuttopolitiikka. Kaikessa pyritään syyttämään Obaman hallintoa. Sama linja on Hillary Clintonin kanssa. Obaman syyttäminen tässä kontekstissa on absurdi väite. Se on se hänen retorinen keinonsa, Heiskanen sanoo. Trumpin kotikentällä myllerryksiä sisä- ja ulkopolitiikassa Perinteisesti Yhdysvalloissa republikaanit ja demokraatit, jotka ovat hankauslinjoilla sisäpolitiikassa, ovat usein yhtä mieltä ulkopolitiikasta. Nyt he ovat jyrkästi eri kannoilla. –Poikkeuksellista on myös se, että Yhdysvaltain kongressi ja presidentti eivät näytä olevan aivan samoilla linjoilla ulkopolitiikan suhteen, Heiskanen sanoo. Heiskanen muistuttaa, että Yhdysvalloissa on avoimesti vastustettu Trumpin ja Putinin tapaamista ja demokraatit ovat oikeusministerin syytteiden jälkeen vaatineet tapaamisen peruuttamista. –Tämä aiheuttaa lisäpaineita Trumpille. Ehkä hän parhaimmillaan voisi näyttäytyä, kuten Nato-kokouksessa, että hän on kova neuvottelemaan, kova tekemään "diilejä" ja kova vaatimaan ja jopa kritisoimaan Putinia, Aaltola sanoo. Aaltola muistuttaa, että Yhdysvaltojen kongressilla on paljon sanavaltaa isoissa "diileissä" –Yhdysvalloissa senaatti hyväksyy isolla äänten enemmistöllä kaikki kansainväliset sopimukset. Senaatissa tukea ei löydy monellekaan Trumpin asialle. Trump vitsaili Nato-kokouksessa Yhdysvaltojen lähdöllä Natosta. –Sehän on asia, mitä hän ei voi toteuttaa. Se on bluffia, Aaltola sanoo. Venäjä on suurvaltana tärkeä Trump voi myös haluta esittää Putinin mahdollisimman neutraalissa valossa, sillä hän näkee Putinin mahdollisena kumppanina. –Trump kokee tietynlaista hengenheimolaisuutta ja jopa kiitollisuutta Putiniille. Putinhan oli mukana aktiivisesti Yhdysvaltojen vaaleissa ja tuki nimenomaan Trumpia, Aaltola sanoo. –Hän haluaa myös neutralisoida suurvaltapolitiikkaa ja korostaa sitä, että suurvalloille kuuluu oikeus ja vastuu isoista kysymyksistä. Tätä kautta Venäjä suurvaltana on tärkeä. Aaltola kertoo, että Yhdysvalloissa on tulossa seuraavat välivaalit. –Trump varmasti pelkää kuin ruttoa mielikuvaa siitä, että tapaaminen on jonkinlainen kiitollisuudenosoitus "kummisedälle", Aaltola sanoo. Heiskanen: "Kukaan ei tiedä, miksi he tapaavat tai mihin kokouksella pyritään" Tämänhetkisten tietojen mukaan presidenttien kahdenvälisessä tapaamisessa maanantaina ovat läsnä vain presidentit ja tulkit. –Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne ja herättänyt suurta äimistystä Yhdysvalloissa. Siitä ei jää mitään tallennetta, mitä siellä keskustellaan ja näin ollen ei edes tiedetä, mitä siellä päätetään, Heiskanen sanoo. Näin kävi myös Trumpin ja Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin Singaporen-tapaamisessa kesäkuussa. –Kukaan ei tiennyt, mitä siellä päätettiin. Valkoinen talo ei ole esittänyt Putinin ja Trumpin tapaamiselle virallisia tavoitteita. Tiedotustilaisuuksissa asiaa on pyöritelty ja spekuloitu, että kokouksessa käsitellään tai tuodaan mahdollisesti esiin jotain. –Kukaan ei tiedä, miksi he tapaavat tai mihin kokouksella pyritään. Syyrian tilanteessa etsitään ehkä kompromisseja Aaltola arvioi, että asiakysymykset saattavat jäädä kokouksessa vähemmälle. Syyria kuitenkin nousee hänen arvionsa mukaan kokouksen asialistalle. –Yhdysvallat haluaisi Venäjän saamaan Iranin joukot lähtemään Syyriasta. Kysymys kuuluu, mitä Venäjälle voisi antaa vastalahjaksi. Aaltolan mukaan yhdysvaltojen politiikkaan on kuulunut perinteisesti se, että konfliktialueet erotetaan toisistaan. Itä-Ukraina ei kuulu samaan listaan kuin Syyria. –Trumpilla tällaista ei ole. Tapaamisessa voidaan tunnustella, mitä Venäjä haluaisi ja olisiko se kykenevä etääntymään tärkeästä liittolaisestaan Iranista.