Totta vai tarua: Liittyikö Suomi euroon perustuslain vastaisesti?

Faktantarkistus: Oikeustieteen professori Paavo Väyrysen väitteestä: "Kategoriavirheillä ratsastavalle populismille on loputtomasti mahdollisuuksia".

Arttu Rantakärkkä
Totta vai tarua: Liittyikö Suomi euroon perustuslain vastaisesti?
Sakari MuurinenAlma Media

Väite: "Suomi vietiin euroalueeseen Sauli Niinistön (valitsijayhdistys) johdolla perustuslakia rikkoen."

Tuomio: Sinne päin.

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) sanoi torstaina 14. joulukuuta järjestetyssä Ylen vaalitentissä (ajassa 01:20:40), että Suomi vietiin euroalueeseen Sauli Niinistön johdolla perustuslain vastaisesti. Videolla myös perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari osoittaa tukensa Väyryselle.

Väite ei ole ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Väyrynen on puhunut asiasta aikaisemmin esimerkiksi blogissaan.

Puretaan väite kahteen osaan. Ensinnäkin Väyrynen esittää, että euroon liityttiin Niinistön johdolla. Toiseksi hän väittää, että prosessi oli perustuslain vastainen.

Suomen liittymisestä euroalueeseen (EMU:n kolmas vaihe) päätettiin eduskunnassa keväällä 1998 ja päätös tuli voimaan tammikuussa 1999. Päätöksen takana oli Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus, jonka valtiovarainministerinä Niinistö toimi. Kokoomuksen puheenjohtajana ja keskeisenä ministerinä toimineella Niinistöllä voidaan katsoa olleen merkittävä rooli Suomen viemisessä euroon. Tältä osin Väyrysen väite on ainakin hyvin lähellä totuutta.

Euroalueeseen liittymisen perustuslaillisuuden arviointi on huomattavasti haastavampaa. Väyrysen väitettä ei voi tuomita kategorisesti epätodeksi, mutta vielä vähemmän sen voi todeta olevan tosi.

Väyrynen perustaa väitteensä menettelytapaan. Euroalueeseen liityttiin hallituksen tiedonannolla, jonka eduskunta hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 135 – 61. Väyrysen mukaan päätös olisi pitänyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä, joka olisi vaatinut 2/3 enemmistön eduskunnassa.

Perustuslakivaliokuntakäsitteli asiaa ennen lopullista äänestystä ja antoi Lipposen hallitukselle puhtaat paperit.

–Valtioneuvoston omaksumasta toimintatavasta ei ole huomautettavaa valtiosääntöoikeudellisin perustein, perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan.

Valiokunnan tulkinnan mukaan euroalueeseen liittyminen aktivoi EY:n perustamissopimuksesta aiheutuvat perustuslakipoikkeukset, joista oli päätetty jo vuonna 1994 säädetyssä EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislailla. Toisin sanoen euroon oli päätetty sitoutua aikaisemmin ja perustuslakikysymykset oli jo ratkaistu.

Prosessia on myöhemmin kritisoitu siitä, että harva ymmärsi EY:n perussopimuksen hyväksymisen olleen merkittävä askel kohti euroa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Toisen tekivät keskustalaiset Johannes Leppänen, Anneli Jäätteenmäki, Juha Korkeaoja ja Maija-Liisa Veteläinen. Toisen jätti vasemmistoliiton ryhmästä erotettu Veijo Puhjo.

Molemmissa eriävissä mielipiteissä pidettiin tiedonantomenettelyä sopimattomana ja niissä viitattiin silloisen hallitusmuotoon, jonka mukaan "Suomen rahayksikkö on markka". Lisäksi erillistä lakiesitystä perusteltiin sillä, että tiedonantomenettelyssä äänestetään myös hallituksen luottamuksesta.

Keskustalaisten mukaan asiasta olisi pitänyt lisäksi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys.

Puhjo puolestaan viittasi perustuslakivaliokunnan vuoden 1994 lausuntoon, jonka mukaan "EU-liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista Talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen".

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

LEHTIKUVA / Arkisto
Eduskunta päätti euroalueeseen liittymisestä selvin numeroin vuonna 1998.

Eduskunta päätti euroalueeseen liittymisestä selvin numeroin vuonna 1998.

Professori: "Tämä on ihan populismia"

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen sanoo, että Väyrysen väitteestä on mahdoton sanoa, onko se totta vai tarua.

–Väitteellä ei ole ehdotonta totuusarvoa, koska siinä on kategoriavirhe. Hän irrottaa asian vuoden 1994 EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislaista, vaikka näin ei saisi tehdä. Siksi väitettä voi kuvata valtiopäiväpuheessa usein käytetyllä termillä muunneltu totuus.

Hänen mukaansa Väyrynen tekee taitavan retorisen siirron. Ikään kuin perustuslaki olisi ilman tulkinnanvaraa kyllä tai ei -kysymys.

–Kysymys (euroon liittyminen) ei ole koskaan aidosti ollut valtiosääntöongelma, minkä perustuslakivaliokunnan lausunnot osoittavat.

Rautiaisen mukaan olennaista on se, että tiedämme Suomen kuuluvan euroon, eikä kukaan ole kyennyt tehokkaasti väittämään Suomen rikkoneen perustuslakia. Hänen arvionsa mukaan Väyrysen väite olisi todettu epätodeksi, jos perustuslakivaliokunta olisi ottanut siihen kantaa siinä muodossa, jossa hän sen nyt esittää.

–Minun nähdäkseni tämä Väyrysen väite on ihan populismia. Kuten Väyrynen todennäköisesti itsekin tietää, niin tämä väite ei koskaan ole ollut sellaisessa prosessissa, johon viitatessa voitaisiin yksiselitteisesti yhteen päätökseen viitaten osoittaa sen olevan vale. Siinä mielessä tämä jää poliittiseksi heitoksi.

Koska vanhassa valtiosäännössä luki, että Suomen rahayksikkö on markka, niin eikö silloin olisi pitänyt käyttää perustuslain säätämismenettelyä? Rautiaisen mukaan on mieletöntä lähteä vaihtoehtoisen historian tielle.

–Hallitus olisi voinut valmistella sellaisen muutoksen silloiseen perustuslakiin, jossa markka muutetaan euroksi. Silloin se olisi pitänyt käsitellä eduskunnassa perustuslain muutoksena, mutta hallituksella ei ollut valtiosääntöoikeudellista velvollisuutta toimia näin. Perustuslain muuttaminen olisi ollut vain estetisointia.

Jälkiviisaana voi pohtia, tuliko Lipposen hallitus tarjoilleeksi Väyryselle ladatun aseen. Rautiaisen arvion mukaan Väyrynen keksisi kyllä jotain muuta, vaikka hallitus olisi aikanaan päättänyt tuoda tiedonannon sijaan lakiesityksen.

–Kategoriavirheillä ratsastavalle populismille on loputtomasti mahdollisuuksia. Väitteen kumoamiseen vaaditaan paljon taustatietoa.

Entäs sitten vaikka Väyrynen olisi oikeassa?

Turun yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Janne Salmisen mukaan perustuslakia ei rikottu euroon liittymisen yhteydessä.

–Kyseessä on Väyrysen oma tulkinta. Hän on tämän väitteen aikaisemminkin esittänyt, eikä ole saanut sille kauheasti tukea. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin se, joka nämä päätökset tekee. Eduskunta on seurannut perustuslakivaliokunnan kantaa.

Salmisen mukaan tiedonantomenettely ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Hän huomauttaa, että vaikka Väyrysellä on oikeus tulkintaansa, Suomi on edelleenkin EMU:n jäsen.

–Yhteiskunnalliset asiat ovat tulkinnanvaraisia. Tutkimuksessa asiasta voitaisiin varmasti keskustella. Minun käsitykseni mukaan Väyrynen on väärässä. Mitä Väyrysen kanta sitten tarkoittaisi nyt: ei yhtään mitään.

Lopputulos: Taitavana poliitikkona Väyrynen onnistuu esittämään räväkän väitteen, joka on helppo ymmärtää ja äärimmäisen hankala kumota. Hän pelaa itsensä nipin napin kuiville sitomalla väitteen perustuslain rikkomisesta tiedonantomenettelyyn. Kaiken kaikkiaan väite on kuitenkin niin hataralla pohjalla, että se on paljon lähempänä tarua kuin totta.

Artikkelia varten on haastateltu myös eduskunnan entistä pääsihteeriä Seppo Tiitistä sekä kolmatta perustuslakiasiantuntijaa, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Alma Median faktantarkistustoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä aina varsinaiseen vaalipäivään saakka. Lukijat voivat osallistua projektiin lähettämällä toimitukselle tarkistettavia väitteitä jutun lopusta löytyvän lomakkeen kautta. Tarkistettavia väitteitä voi lähettää Alman faktatoimitukselle tällä lomakkeella.


Lue myös nämä


Kommentit (8)

  • Nimetön

    Muistaakseni perustuslaissa on muitakin kohtia, mitkä puhuvat Väyrysen puolesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Väyrynen on valtiotieteen tohtori eli kyseessä on oma ala. Muilla taas ei ole halua, rohkeutta tai kykyä yleensäkään kyseensalaistaa mitään, joten siksi Väyrynen on ainoa, joka avaa suunsa. Jos mietitään EU:ta, Euroa ja muuta, niin jälkikäteen Väyrynen on ollut kaikessa oikeassa. Sauli taas ei pysty ottamaan kantaa mihinkään, mikä on nähty vaalikampanjan aikana maahanmuuttokysymyksissä.

  • SeppoKalevi

    Kun perustuslaki sanoi, että Suomen valuutta on markka, niin perustuslakivaliokunta tekee torkeän rikkomuksen hyväksyessään euron. Arvovallallaan Niinisto junaili asiat siten, että perustuslakivaliokunnalla ei saanut olla mitään muuta tekemistä kuin hyväksyä hallituksen laiton esitys. Koko ongelma on jo vuosien ajan ollut, että perustuslaki on ohitettu jatkuvasti mennen tullen aina rikoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Sen vuoksi hallituksemme on itsepintaisesti kieltäytynyt perustamasta perustuslakituomioistuinta, jossa olisi lain asiantuntemus varmistettuna.
    Perustuslain merkittävyys jää yleensä hallitukselta huomioimatta kuten soten yhteydessä hallitus on halunnut viedä kunnilta perustuslain mukaisen itsehallinnon. Suomen itsenäisyyshän lahjoitettiin jo Brysseliin perustuslain rikkomuksilla ja edelleenkin juhlimme mukamas itsenäisyyttä.

    Rautiaisen mukaan on järjetöntä noudattaa lakeja, koskapa lakia rikkoen saatua päätostä on järjetöntä mennä muuttamaan. Hän siis kannattaa lakien rikkomista poliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja media hyväksyy toimiessaan hallituksen sylikoirana.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio