Eteläpuisto

Eteläpuisto Tampereella – Tästä on kyse kiistanalaisessa hankkeessa

Eteläpuisto on yksi Tampereen kiistanalaisimmista kaupunkikehityshankkeista. Tässä jutussa kerrotaan kaikki oleellinen hankkeesta.

Tomi Vuokola
Eteläpuisto Tampereella – Tästä on kyse kiistanalaisessa hankkeessa

Eteläpuisto sijaitsee Pyhäjärven rannalla Pyynikin ja keskustan välissä.

Tatu AiroAamulehti

Eteläpuisto on yksi Tampereen kiistanalaisimmista kaupunkikehityshankkeista. Yhdet haluavat Eteläpuistoon lisää kaupunkia ja uusia asuntoja tuhansille ihmisille, toiset haluavat säilyttää historiallisen puiston liki entisellään. Tässä Aamulehden artikkelissa kerrotaan hankkeesta kaikki oleellinen.

Eteläpuistoon uusi suunnitelma

Eteläpuistoon on valmisteilla uusi asemakaava. Joulukuussa 2016 Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi Eteläpuiston asemakaavaehdotuksen, joka mahdollistaisi asuntojen rakentamisen 2800 asukkaalle. Asemakaavaehdotusta kritisoitiin voimakkaasti. Keväällä 2017 valmistuneen Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelman mukaan kiistanalaista asemakaavaehdotusta ei hyväksytä sellaisenaan. Eteläpuisto-kadun eteläpuolinen alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Lue lisää: Tampereen Eteläpuisto säilyy puistomaisena – myös nykyinen rantaviiva luvataan säilyttää

Lue lisää: Tästä on kyse Tampereen kuumimmassa kiistassa - avasimme Eteläpuiston tapauksen

Mikä on Eteläpuisto?

Eteläpuisto sijaitsee Pyhäjärven rannalla Pyynikin ja keskustan välissä. Aikanaan paikalla ollut Eteläpuiston muotopuutarha rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1915–17 ja 1928–29. Vuonna 1959 valmistunut Ratinan silta ja Tampereen valtatie rikkoivat silloisen puistokokonaisuuden. Osa vanhasta puistosta on yhä jäljellä. Eteläpuiston alueella on komeita puita, kuten Suomen paksuimmat mongolianvaahterat ja vanhoja koivuja. Alueella on myös iso hiekkakenttä joutomaana. Asemakaavaprosessin suunnittelualueeseen kuuluu myös puiston ympärillä olevia alueita, kuten Hämeenpuiston eteläosa, Koulukadun kenttä, entisen Pyynikin kulkutautisairaalan rakennukset, Pirkanmaan musiikkiopisto (De Gamlas Hem), Nalkalantori ja ranta sekä Ratinan silta.

Lue lisää: Tampereen kaupungin Eteläpuisto-sivut

Kaupunki järjesti suunnittelukilpailun

Huhtikuussa 2013 päivätyssä Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa arvioidaan, että Eteläpuistoon voitaisiin rakentaa koti 900–1800 asukkaalle. Vuosina 2013–2014 Tampere järjesti kansainvälisen suunnittelukilpailun Eteläpuiston ja sen lähialueiden kehittämisestä.

Suunnittelukilpailun voittivat ehdotukset Seelake ja Sunny Side of the City. Elinkaaritarkastelun perusteella edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Seelake, jossa uusia asukkaita olisi noin 2500–3000 ja taloja Pyhäjärven rantaan asti.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti lokakuussa 2014, että Eteläpuiston yleissuunnittelu aloitetaan Seelake-vaihtoehdon pohjalta.

Asmo Raimoaho
Yhdyskuntalautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus Eteläpuistosta.

Yhdyskuntalautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus Eteläpuistosta.

Asemakaavoitus alkoi vuonna 2015 – rakentamissuunnitelmia hillittiin

Marraskuussa 2014 kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavoitusohjelman vuosille 2015–2017. Eteläpuiston alue oli yksi kohteista. Asemakaavoitus alkoi huhtikuussa 2015.

Eteläpuiston rakentamissuunnitelmat olivat herättäneet vastustusta, minkä seurauksena oli syntynyt Eteläpuiston säilyttämistä kannattava kansanliike. Esimerkiksi Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä! -adressilla on noin 4500 allekirjoittajaa. Rakentamissuunnitelmilla on myös kannattajansa, etunenässä Urbaani Tampere ry. Kaupunki perusti yhteistyöryhmän, johon valittiin eri intressiryhmien edustajia. Ryhmä kokoontui kaavavalmistelun aikana 14 kertaa.

Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä 24.3.–21.4.2016. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa, A ja B. A-vaihtoehdossa oli rakennusoikeutta 155 400 kerrosneliömetriä ja B-vaihtoehdossa 138 100 kerrosneliömetriä, kun Seelake-vaihtoehdossa sitä oli 183 600 kerrosneliömetriä.

Asemakaavaehdotus hyväksyttiin

Saadun palautteen ja ohjauksen perusteella kaavaa työstettiin yhä eteenpäin. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan joulukuussa 2016 nähtäville Eteläpuiston asemakaavaehdotuksen, joka mahdollistaa alueelle 2800 uutta asukasta ja 153 950 kerrosneliömetriä uutta kerrosalaa. Ehdotuksessa asuintalot eivät ole kiinni rannassa. Uusia viheralueita on runsaasti, mutta merkittävä osa nykyisestä puistoalueesta korvattaisiin yhä rakennuksilla.

Lue lisää: Tässä on kiistellyn Eteläpuiston uusi kaavaehdotus: 2 800 uutta asukasta, muotopuutarha ja tornitalo

Asemakaavaehdotus sai rajua kritiikkiä

Vaikka rakennusmassoja oli kevennetty vanhemmista suunnitelmista, myös asemakaavaehdotus sai osakseen kritiikkiä – niin kuntalaisilta, viranomaisilta kuin poliitikoilta.

Helmikuussa 2017 Pirkanmaan ely-keskus antoi lausunnon, jonka mukaan asemakaavaehdotus heikentäisi merkittävästi keskustan virkistysaluekokonaisuutta. Elyn mukaan se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia Hämeenpuiston kulttuuriympäristön huomioimisen osalta.

Aamulehti järjesti huhtikuun alussa kuntavaalipaneelin, jossa oli ehdokas jokaisesta valtuustoryhmästä. Mukana oli muiden muassa silloinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Yksikään ehdokas ei kannattanut kaavaehdotusta sellaisenaan.

Huhtikuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston tekemän keskustan strategisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen Eteläpuiston osalta. Hallinto-oikeuden mukaan kaava on Eteläpuiston osalta maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ekologisen kestävyyden, luontoarvojen vaalimisen ja virkistysalueiden riittävyyden näkökulmista. Tampereen kaupunki valittaa ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Tuomo Kallioniemi
Eteläpuisto ilmasta.

Eteläpuisto ilmasta.

Pormestariohjelma linjasi uusiksi

Yhdyskuntalautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus vesittyi viimeistään kevään 2017 kuntavaalien jälkeen, kun 67 valtuutetusta 66 sitoutui ryhmiensä kanssa Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelmaan. Pormestariohjelmassa linjataan, että Eteläpuiston asemakaavaa viedään päätöksenteossa eteenpäin asemakaavaehdotuksen mukaisin keskeisin suunnitteluratkaisuin ja linjauksin lukuun ottamatta Eteläpuiston ranta-aluetta (Eteläpuisto-kadun eteläpuolinen alue). Tämä alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

Maakuntakaavastakin Eteläpuisto-valitus

Elokuussa 2017 Pirkanmaan maakuntahallitus päätti esittää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, että se hylkää Pirkanmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset perusteettomina. Yksi valituksista koski maakuntakaavaa Eteläpuiston osalta.

Lue lisää: Tampereen Eteläpuistoa koskevat valitukset halutaan hylätä – Maakuntakaava ei ratkaise kiistellyn alueen kohtaloa

Eteläpuisto muotopuutarhan kohdalla nyt:

Miksi kaupunki on halunnut rakentaa Eteläpuistoon?

Tampereen väkiluku kasvaa joka vuosi muutamalla tuhannella asukkaalla. Erityisesti hyvällä paikalla sijaitseville keskusta-asunnoille on kysyntää. Tampereelle muuttaa paljon opiskelijoita ja työttömiä, mutta kaupunki haluaisi houkutella myös hyvätuloisia veronmaksajia, joita Eteläpuiston ja Ranta-Tampellan kaltaiset keskustakohteet voisivat kiinnostaa.

Tiivis täydennysrakentaminen keskusta-alueelle on veronmaksajille taloudellisesti kannattavaa. On paljon halvempaa rakentaa uusi asuinalue keskustaan olemassa olevan infrastruktuurin ja julkisten palveluiden ääreen kuin rakentaa uusi asuinalue metsän keskelle Vuoreksen tapaan.

Eteläpuistossa kaikki rakennettava maapohja on kaupungin omistuksessa. Vuoden 2016 joulukuussa päivätyssä vaikutusarvioinnissa kerrotaan, että tonttien laskennallinen arvo on kiinteistöalan asiantuntijayrityksen Newsecin arvion mukaan 103 miljoonaa euroa, jos alueelle rakennettaisiin asemakaavaehdotuksen mukaan ja asuntorakentaminen olisi lähes kokonaan kovan rahan tuotantoa. Asemakaavaehdotuksen mukaiset Eteläpuiston infrastruktuuriin tehtävät kaupungin investoinnit ovat vaikutusarvioinnin mukaan arviolta noin 22,5 miljoonaa euroa. Lisäksi ylläpidosta tulee kustannuksia.

Vaikutusarvioinnin mukaan kaupunki voisi saada kunnallisverotuloja Eteläpuiston uusilta asukkailta 9,4 miljoonaa euroa vuodessa ja kiinteistöveroa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Eteläpuiston asemakaavaehdotuksella on muitakin kannattajia kuin virkamiehet.

–Perusperiaate on, että Eteläpuistoon pitäisi rakentaa. Tällä hetkellä se ei ole järkevässä käytössä, sanoi Urbaani Tampere ry:n puheenjohtaja, vihreiden kuntavaaliehdokkaana ollut Juha Joki Aamulehdessä toukokuussa 2017.

Urbaani Tampere uskoo, että lähes 3000 uuden asukkaan sijoittaminen Eteläpuistoon olisi valtava piristysruiske alueelle. On todennäköistä, että uusi asuinalue Eteläpuistossa piristäisi keskustan länsipuolen palvelutarjontaa ja toisi palveluita myös suoraan Eteläpuistoon.

Eteläpuisto ylätasanteen kohdalla nyt:

Miksi rakentamista vastustetaan?

Eläköön Eteläpuisto ry:n aktiivi, eläkkeellä oleva kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen sanoi Aamulehdessä toukokuussa 2017, että yhdistys vastustaa ainoastaan asuntorakentamista Eteläpuisto-kadun eteläpuolelle eli nykyisen Eteläpuiston päälle. 2800 asukkaan sijoittaminen alueelle on Siiippaisen mukaan mahdotonta ilman kohtuuttomia menetyksiä.

–Kaava lähtee siitä, että vanha puisto kaivettaisiin matalaksi, tehtäisiin parkkihallit alle ja talot päälle. Yhtään puuta ei jäisi, Siippainen sanoi.

–Eteläpuisto on kaupungin keskustassa asuvien merkittävä lähiviheralue. Olen itse liikkunut siellä paljon. Siellä on paljon varttunutta väkeä, josta osa kulkee huonosti. Pyynikki ei ole heille vaihtoehto päivittäiseen ulkoiluun.

Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen Eteläpuisto-hankkeesta. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa.

Asmo Raimoaho
Eteläpuiston kaavoitusprosessi on edennyt näin.

Eteläpuiston kaavoitusprosessi on edennyt näin.


Lue myös nämä


Kommentit (16)

  • Mielipide

    Ääni täältä myös Hatanpään turhien liikerakennusten purkamiselle. Siellä on tilaa rakentaa niiden tilalle isojakin kerrostaloja eikä raivata keskustan keuhkoja pois.
    Jos kuitenkin päätetään alkaa rakentamaan mielipiteistä huolimatta(kuten täällä on tapana) niin suunnitelman oikean reunan asunnot voi pyyhkiä pois (Nalkalan puoli) ja muuten tehdä sitten sen asemakaava muutoksen mukaan. Miten muuten meinaavat saadan liikenteen sujumaan nalkalantorilta takaisin valtatielle? Ja onko alueen pysäköintiä mietitty mihinkään suuntaan?
    Nytkin tekee tiukkaa parkkipaikoista.. Eteenkin kun joutuu tulemaan omalla autolla töihin.

  • Nimetön

    Mielestäni on tärkeää, että Tampere kaupunkina nostaa profiiliaan niin Suomen kaupunkien välillä kuin myös kansainvälisesti ja houkuttelee sinne hyviin asuntoihin hyvätuloisia veronmaksajia. Eteläpuisto Seelake suunnitelman mukaan on siksi oivallinen pohjaratkaisu, josta tulee (veronmaksun myötä) hyötymään myös muut tamperelaiset. Puistoaluetta kävelyteineen jää silti riittävästi myös muiden tamperelaisten käyttöön. Sitä paitsi rakentaminen elävöittäisi myös Hämeenpuistoa kulkuyhteytenä keskustaan. Toivottavasti mahdollisimman tiivis urbaanimainen rakentaminen leviää myös Tampereelle. Tampere on kaupunki eikä mikään maaseutu, jonne sitä kaipaavat voivat matkustaa hyvillä kaupungin julkisilla liikenneyhteyksilläkin (mm. Teisko).

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet