Tampere

Tässä ovat Tampereen valtuuston taitavimmat puhujat – asiantuntija kertoo, miten poliitikko saa muut pauloihinsa

Seurasimme maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta puheviestinnän professorin Pekka Isotaluksen kanssa. Isotalus analysoi valtuutettujen puhe-, esiintymis- ja viestintätaitoja. Kolme valtuutettua erottui selvästi edukseen.

Jukka Ritola
Tässä ovat Tampereen valtuuston taitavimmat puhujat – asiantuntija kertoo, miten poliitikko saa muut pauloihinsa

Entinen apulaispormestari Leena Kostiainen (kok.) on kokenut ja varmaotteinen esiintyjä. Professori Pekka Isotalus kehuu häntä käytännön esimerkkien hyödyntämisestä. Ne konkretisoivat, jos puheenaiheena ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tatu AiroAamulehti

Iiris Suomela (vihr.), Leena Kostiainen (kok.) ja Pia Viitanen (sd.) lukeutuvat Tampereen kaupunginvaltuuston taitavimpiin puhujiin.

Näin arvioi Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus. Seurasimme kaupunginvaltuuston viime maanantain kokousta yhdessä Isotaluksen kanssa. Hän on erikoistunut puhe-, esiintymis- ja viestintätaitojen tutkimukseen.

Katso videolta esimerkit valtuutettujen puheista ja asiantuntijan arvio:

 

Maanantaina valtuutetut puhuivat lähes kolme tuntia kaupungin laatimasta hyvinvointikertomuksesta. Merkittävä osa valtuutetuista pääsi antamaan näytteen taidoistaan.

Isotalus arvioi, että osa valtuutettujen puheista menee harakoille heikkojen puhe- ja esiintymistaitojen vuoksi. Kun valtuustosalissa puhutaan pitkään, yksittäisen puheenvuoron on erotuttava joukosta tullakseen kuulluksi. Jos puheessa ei ole paloa, rytmiä ja kiinnostavia näkökulmia, se ei jää mieleen.

Elias Lahtinen
Valtuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr.) saa kehuja kuuluvasta äänestään ja itseluottamusta puhkuvasta esiintymisestään. Professori Pekka Isotalus arvioi, että useiden puheenvuorojen joukosta erottuvat ne, jotka esitetään vahvalla intensiteetillä. Eli puheenvuoroissa on esimerkiksi painotuksia ja rytmin muutoksia. Tämä vahvistaa vakuuttavuutta.

Valtuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr.) saa kehuja kuuluvasta äänestään ja itseluottamusta puhkuvasta esiintymisestään. Professori Pekka Isotalus arvioi, että useiden puheenvuorojen joukosta erottuvat ne, jotka esitetään vahvalla intensiteetillä. Eli puheenvuoroissa on esimerkiksi painotuksia ja rytmin muutoksia. Tämä vahvistaa vakuuttavuutta.

Osa saa viestinsä perille

Osa valtuutetuista on niin taitavia esiintymään, että he saavat viestinsä muita paremmin perille. Esimerkiksi kovaäänistä ja itsevarmaa Iiris Suomelaa Isotalus kehuu hyvästä intensiteetistä. Hänen puheenvuoroissaan on painotuksia ja rytmin muutoksia, jotka vahvistavat sanoman vakuuttavuutta.

Kokenutta puhujaa Leena Kostiaista Isotalus kehuu käytännön esimerkkien hyödyntämisestä. Ne konkretisoivat, jos aiheena ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut. Isotalus arvioi, että Pia Viitanen puhuu selvästi valtuutetuille ympärillään, eikä lue puhettaan suoraan paperista. Silloin non-verbaali viestintä nousee isoon rooliin ja puhetta on helppo seurata.

Tomi Vuokola
Ministerinäkin toiminut Pia Viitanen (sd.) on keitetty monissa liemissä. Professori Pekka Isotalus arvioi, että Viitanen puhuu selvästi valtuutetuille ympärillään. Silloin non-verbaali viestintä nousee isoon rooliin ja puhetta on helppo seurata. Viitanen esimerkiksi kääntyi kohti valtuutettuja, eikä vain tuijottanut paperia.

Ministerinäkin toiminut Pia Viitanen (sd.) on keitetty monissa liemissä. Professori Pekka Isotalus arvioi, että Viitanen puhuu selvästi valtuutetuille ympärillään. Silloin non-verbaali viestintä nousee isoon rooliin ja puhetta on helppo seurata. Viitanen esimerkiksi kääntyi kohti valtuutettuja, eikä vain tuijottanut paperia.

Kenelle puhutaan?

Valtuutetut saavat pitää kokouksissa kerrallaan enintään kolmen minuutin pituisia puheenvuoroja käsiteltävistä aiheista. Isotalus arvioi, että osalla valtuutetuista on vaikeuksia päättää, kenelle he kohdistavat puheensa: muille poliitikoille, virkamiehille, tiedotusvälineille vai valtuuston videolähetystä seuraaville joillekin sadoille tai jopa muutamille tuhansille katsojille.

–Jos puhuu äänestäjille, pitää puhua äänestäjiä kiinnostavista ja heitä koskevista asioista. Kun puhuu terveydenhuollosta, pitää kuvata, miten asia liittyy äänestäjien elämään. Jos puhuu muille poliitikoille, vakuuttavuutta täytyy rakentaa eri tavalla. Poliittisen slangin käyttö voi luoda vaikutelman, että henkilö on perehtynyt asiaan, Isotalus analysoi.

Molemmissa tapauksissa keskeistä on tiivistää puheen tavoite ja perustella se.

Paljon turhaa keskustelua

Isotalusta häiritsi, että valtuustossa kuultiin paljon asiaan liittymätöntä keskustelua, tyyliin "tämä on ollut hyvää keskustelua ja haluan kiittää..."

–Tuntui, että jotkut valtuutetut jatkoivat ja jatkoivat asiasta, kunnes kello näytti kolmen minuutin täyttyneen, Isotalus sanoo.

Pitkät ja löysät puheenvuorot syövät aikaa isolta joukolta vaikuttajia. Pitkät kokoukset tietävät myös isompaa kokouspalkkiolaskua veronmaksajille.

Keskimäärin Isotalus pitää valtuutettuja kuitenkin hyvinä puhujina. Erityisen hyviä ovat kansanedustajat.

–Puheet olivat keskimääräistä sujuvampia ja aika maltillisia. Rauhallisia – ja siinä mielessä helposti seurattavia.

Pieni räväkkyys ei silti ole pahasta.

Jukka Gustafssonin (sd.) puheessa oli paatosta, Se innostaa ja osoittaa, että asia on puhujalle tärkeä, Isotalus sanoo.

Eriika Ahopelto
Pormestari Lauri Lyly (sd.) on kokenut esiintyjä. Professori Pekka Isotalus huomasi, että maanantaina pitämänsä puheenvuoron Lyly aloitti ja lopetti muita valtuutettuja ja heidän asiantuntemustaan kehumalla. Tässä taustalla saattaa olla Lylyn kokemus neuvottelijana. Lyly toimi aiemmin muun muassa SAK:n puheenjohtajana.

Pormestari Lauri Lyly (sd.) on kokenut esiintyjä. Professori Pekka Isotalus huomasi, että maanantaina pitämänsä puheenvuoron Lyly aloitti ja lopetti muita valtuutettuja ja heidän asiantuntemustaan kehumalla. Tässä taustalla saattaa olla Lylyn kokemus neuvottelijana. Lyly toimi aiemmin muun muassa SAK:n puheenjohtajana.

Elintärkeitä taitoja poliitikolle

Mitä korkeammalle politiikassa pyrkii, sitä tärkeämpiä puhe- ja esiintymistaidot ovat. Television vaalitentit saattavat olla puolueiden vaalimenetyksen kannalta ratkaisevia. Vaalitenteissä ääneen päästetään usein puolueiden puheenjohtajat, joten heidän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota puhe- ja esiintymistaitoihin.

Hyvinä esimerkkeinä valtakunnan politiikasta Isotalus nostaa entisen pääministerin Alexander Stubbin (kok.), joka on tunnettu kolmesta pointistaan, ja ulkoministeri Timo Soinin (sin.), joka osaa puhua äänestäjille ymmärrettävällä tavalla.

–Soini käyttää kielikuvia ja retorisia keinoja. Hänen puheissaan on huumoria, ja hän tiivistää asiat hyvin.

Isotalus arvioi, että sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on saanut viestintäkoulutusta ja kehittynyt puhujana. Hän käyttää nykyisin usein tarinoita hyväkseen puheissaan.

–Osa Rinteen tarinoista on omakohtaisia. Häntä kritisoitiin etäisyydestä ja paperinmakuisuudesta, mutta nyt puheet ovat selvästi treenauksen tulosta.

Elias Lahtinen
Sanna Marin (sd.) piti maanantaina puheen, joka liittyi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja asemaan. Hän on itse sateenkaariperheen lapsi. Professori Pekka Isotalus piti Marinin rentoa ja hymyssä suin pidettyä puhetta spontaanin kuuloisena. "Sellaista on heti helpompi kuunnella".

Sanna Marin (sd.) piti maanantaina puheen, joka liittyi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja asemaan. Hän on itse sateenkaariperheen lapsi. Professori Pekka Isotalus piti Marinin rentoa ja hymyssä suin pidettyä puhetta spontaanin kuuloisena. "Sellaista on heti helpompi kuunnella".

Timo Marttila
Aarne Raevaara (vaTa.) on ehkä eniten puheenvuoroja käyttävä tamperelaisvaltuutettu. Raevaaran puheenaiheet vaihtelevat. Osa aiheista liittyy kunnallisen päätöksenteon byrokratiaan, mutta osa ihmisille läheisiin palveluihin. Professori Pekka Isotalus arvioi, että Raevaara (vaTa.) puhuu tavanomaista enemmän yksikön ensimmäisessä persoonassa: "Minusta tuntuu".

Aarne Raevaara (vaTa.) on ehkä eniten puheenvuoroja käyttävä tamperelaisvaltuutettu. Raevaaran puheenaiheet vaihtelevat. Osa aiheista liittyy kunnallisen päätöksenteon byrokratiaan, mutta osa ihmisille läheisiin palveluihin. Professori Pekka Isotalus arvioi, että Raevaara (vaTa.) puhuu tavanomaista enemmän yksikön ensimmäisessä persoonassa: "Minusta tuntuu".

Näin puhuu taitava poliitikko

Kolmen minuutin puheenvuoroon kannattaa sisällyttää enintään kolme asiaa tai näkökulmaa. Vielä parempi, jos puhuu vain yhdestä.

Puhe on hyvä aloittaa niin, että saa muiden huomion. Kuuluvasta äänestä ei ole haittaa. Heti alusta pitää käydä ilmi, mistä puheessa on kysymys.

Jäsentele

Puhe kannattaa jäsentää. Jos on kolme argumenttia, ne kannattaa jaotella: ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi...

Metakielen hyödyntäminen auttaa kuulijaa seuraamaan puhetta ja hahmottamaan sen. "Tarkoituksenani on puhua tästä." "Haluan nostaa kaksi seikkaa esille." "Lopuksi totean, että."

Puhujan pitää siis kertoa, mistä hän kertoo.

Ole spontaani

Kuulijoiden on helpompi seurata spontaania puhetta kuin paperista luettua. Spontaani puhuja käyttää enemmän non-verbaalia viestintää, joka auttaa viestin ymmärtämisessä. Puhuja katsoo yleisöään, käyttää käsiään ja hymyilee. Puhuu siis niille, jotka ovat paikalla.

Useiden puheiden joukosta erottuvat ne, joissa puhuja käyttää painotuksia ja rytmin muutoksia.

Puhetta ei tarvitse luritella ulkomuistista. Muistiinpanoja kannattaa käyttää tehokkaasti niin, ettei kuitenkaan lue suoraan paperista. Muistiinpanoissa voi olla esimerkiksi avainsanoja.

Havainnollista

Puheessa on hyvä olla sekä tunteisiin vetoavia että järkeen vetoavia argumentteja ja tarinoita.

Havainnollistaminen, kielikuvat, konkretisoinnit ja vastakkainasettelut tekevät puheesta kiinnostavan ja helposti seurattavan.

Usein ihminen puhuu yhä nopeammin jännittäessään. Rytmiä kannattaa yrittää rauhoittaa, mutta liian verkkaista puhetta on rasittavaa kuunnella.

Lähde: Professori Pekka Isotalus


Kommentit (10)

  • Ankeuttaja

    ”Kyllä, jotkut osaavat puhua, mutta kuinka on tekojen kanssa?”
    ”Tomma tunnor bullrar mest” opetettiin joskus muinoin ruotsin tunnilla. Tai meniköhän tuo oikein?
    Naisilla yleensäkin puhuminen ja kirjoittaminen sujuu miehiä paremmin. Mutta todella, kuinka on laita tekojen. Vai onko niin, että poliitikkonaiset ovat kyllä valmiita tekemään ja tuhlaamaan vaatimuksiinsa yhteiskunnan rahat kuten hyvän puhujan ja kirjoittajan, edellisen pormestarin aikana näihin miljardiluokkaan kohoaviin investointeihin.

  • Nimetön

    ”non-verbaali viestintä ”

    Hölmöä vieraiden kielten käyttöä. Suomenkielen ’sanaton viestintä’ kuvaa paljon paremmin asiaa.
    Vielä paremmin asian voisi kertoa sanomalla ’elekieli’.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet