Presidentinvaalit

Tässä on Sauli Niinistön synnyinkoti – Lapsuuskaverit ja opettaja muistelevat presidenttiä: kova kuri kotona, huolimaton koulussa

Opettaja Helena Ahanen ei arvannutkaan, kuinka tarkkaan hän ennusti Niinistön elämää arvioidessaan tämän menestystä oppikoulussa.

Riina Rinne
Tässä on Sauli Niinistön synnyinkoti – Lapsuuskaverit ja opettaja muistelevat presidenttiä: kova kuri kotona, huolimaton koulussa

Pia Snälle ja Mio-koira asuvat presidentti Sauli Niinistön synnyinkodissa Salon Kärkänkadulla.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti, Salo

Kärkänkadun molemmin puolin nököttää rivissä pieniä puutaloja. Kadun puolivälissä, Nokankadun kulmauksessa seisovan vihreän talon ovesta työntyy ulos ruskea Mio-bokseri ja 24-vuotias lähihoitaja, yöuniltaan juuri herännyt Pia Snäll.

Talo, josta Snäll nyt lähtee ulkoiluttamaan koiraansa, kätkee seiniensä sisään suomalaisten valtiojohtajien tarinaa, sillä tässä vihreässä talossa varttui ensimmäiset viisi elinvuottaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Salon Alhaisten kaupunginosassa seisova talo on ruotsalaistalo eli ruotsalaisten talvisodan aikaan keräämin varoin rakennettu talo.

Riina Rinne
Sirkka ja Reijo Hiitola asuvat vain parin talon päässä Sauli Niinistön vihreästä lapsuudenkodista. Sirkka Hiitola on vieraillut Niinistöjen kotona lapsena. –Vanhemmat olivat tosi mukavia.

Sirkka ja Reijo Hiitola asuvat vain parin talon päässä Sauli Niinistön vihreästä lapsuudenkodista. Sirkka Hiitola on vieraillut Niinistöjen kotona lapsena. –Vanhemmat olivat tosi mukavia.

Oma talo olikin presidentin koti

Pia Snäll kertoo, että tehdessään miehensä Niko Willemin kanssa talokauppoja kiinteistönvälittäjä kertoi, että presidentti Niinistön synnyinkoti on jossakin Kärkänkadun varrella. Välittäjällä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa, mikä se taloista on. Snäll meni nettiin ja alkoi selvittää asiaa.

–Huomasin, että kyseessä on juuri tämä meidän talomme.

Tiedolla siitä, että tästä pienestä puutalosta on varttunut tasavaltaan presidentti, on Snällille merkitystä.

–Se tuo mieleeni, että elämässä voi ponnistaa mihin tahansa.

Riina Rinne
Oppilas katsoo opettajaansa seinältä. Helena Ahanen opetti Sauli Niinistöä kansakoulun 3. ja 4. luokalla, ja antoi tästä silloin osuvan ennustuksen.

Oppilas katsoo opettajaansa seinältä. Helena Ahanen opetti Sauli Niinistöä kansakoulun 3. ja 4. luokalla, ja antoi tästä silloin osuvan ennustuksen.

Laskento 7, käytös 10

83-vuotias Helena Ahanen istuu Salon Pajulan koulun opettajanhuoneessa. Sauli Niinistö katsoo häntä seinältä valokuvasta, kuten tasavallan presidentit ovat Suomen kouluissa tavanneet tehdä.

Siinä ovat kansalainen ja presidentti, oppilas ja opettaja. Täällä Helena Ahanen opetti 3.–4.-luokkalaista Niinistöä 24-vuotiaana opettajana vuosina 1957–1959. Sama oranssi puukoulu on yhä paikallaan ja käytössä.

Oppilaiden lähtiessä oppikouluun opettajien piti kirjallisesti arvioida, miten kukin oppilas tulee menestymään oppikoulussa. Helena Ahanen antoi tuolloin Niinistön tulevasta oppikoulumenestyksestä arvion, joka on kuin ennustuksen lailla toteutunut Niinistön koko elämässä.

Katso videolta, millaisen tulevaisuuden opettaja ennusti Sauli Niinistölle ja miten koulutoveri muistelee presidenttiä.

 

"Kaikki on revittävä auki", Niinistö käski

Ahanen oli sittemmin Niinistön puoluekaveri salolaisessa kuntapolitiikassa. 1990-luvun laman vyöryessä päälle Ahanen oli Niinistön varajäsenenä kaupunginhallituksessa. Oikeuteen työhönsä matkalla ollut Niinistö tuli käymään kokoushuoneessa ennen kokouksen alkua ja paiskasi kaupungin budjettikirjan pöydälle Ahasen eteen.

–Kaikki on revittävä auki. Kaikki, Niinistö julisti.

Pajulan koulu
Sauli Niinistön 3. luokan luokkakuva Salon Pajulan koulusta. Niinistö on eturivissä keskimmäisenä. Opettajana toimi Helena Ahanen.

Sauli Niinistön 3. luokan luokkakuva Salon Pajulan koulusta. Niinistö on eturivissä keskimmäisenä. Opettajana toimi Helena Ahanen.

Äiti pahoitteli Niinistön huolimattomuutta

Ahanen alkaa nauraa, kun hänen mieleensä nousee tapaaminen Niinistön äidin kanssa pian Niinistön presidentiksi valinnan jälkeen. Äidit kait aina miettivät, ovatko tehneet lastensa eteen tarpeeksi, koska presidentinkin äiti pahoitteli:

–Siitä Saulista sitten tuli presidentti, vaikka se oli niin huolimaton siellä koulussa. Minulla kun oli perhe hoidettavana, niin en minä jaksanut sitä Saulia valvoa.

Riina Rinne
Niinistön entisen koulun oppilaat Inka Ursin (vas.), Oona Ristimäki ja Jimi Aho laskevat oppilaiden järjestämän varjovaalin ääniä. Voittajaksi selviytyi selvin luvuin Sauli Niinistö.

Niinistön entisen koulun oppilaat Inka Ursin (vas.), Oona Ristimäki ja Jimi Aho laskevat oppilaiden järjestämän varjovaalin ääniä. Voittajaksi selviytyi selvin luvuin Sauli Niinistö.

Koulusta on noussut maineeseen muitakin

Paperi Pajulan koulun eteisen seinällä kertoo, keitä koulusta on ponnistanut kuuluisuuteen. Sauli Niinistön nimen rinnalla seisovat Miss Suomen Johanna Raunion, muusikko Toni Wirtasen, koripalloilija Roope Ahosen ja lentopalloilija Riikka Armisen nimet.

Koulussa on parhaillaan menossa varjovaalit. Niinistö saa äänistä kolme neljäsosaa. Käytävällä seisovat lapset hurraavat tuloksen kuullessaan.

–Se on hienoa, että presidentti on käynyt meidän koulua, 6.-luokkalaiset Jimi Aho ja Sofia Vuorio julistavat.

–Olemme ylpeitä Niinistöstä, rehtori Matti Piensalokin myöntää. Hän suunnittelee, että koulun seinään pannaan tänä vuonna laatta, joka kertoo presidentti Niinistön käyneen tätä koulua. Piensalo toivoo, että Niinistö tulee itse paljastamaan laatan.

Riina Rinne
Muistot nousevat Sauli Niinistön luokkatoverin Pekka Saarisen ja opettaja Helena Ahasen mieleen, kun he seisovat Pajulan koulun luokassa.

Muistot nousevat Sauli Niinistön luokkatoverin Pekka Saarisen ja opettaja Helena Ahasen mieleen, kun he seisovat Pajulan koulun luokassa.

"Iloinen veikko aina"

Oranssin puukoulun luokassa oli Niinistön aikaan pulpetit 36 oppilaalle. Hänen luokkatoverinsa 1.–4. luokilta, optikkoyrittäjä Pekka Saarinen katselee luokassa ympärilleen ja tuumii olevansa ylpeä siitä, että on saanut olla presidentin luokkatoveri.

–Niinistö oli iloinen veikko aina. Leikimme, pelasimme ja urheilimme kaiket välitunnit. Kiva, että hän on päässyt pitkälle.

Riina Rinne
Presidentti Sauli Niinistön koulukaveri, tätä pari vuotta nuorempi Reijo Siimes arvelee Niinistöllä olleen kovemman kotikurin kuin monilla muilla. Lausahdus "ei Sauli tällaisen rupusakin kanssa lähde" on jäänyt mietityttämään Siimestä.

Presidentti Sauli Niinistön koulukaveri, tätä pari vuotta nuorempi Reijo Siimes arvelee Niinistöllä olleen kovemman kotikurin kuin monilla muilla. Lausahdus "ei Sauli tällaisen rupusakin kanssa lähde" on jäänyt mietityttämään Siimestä.

"Lällärit tykkäsivät Beatlesista"

Puutarhuri Reijo Siimes istuu kahvilassa Salon keskustassa, kuten hän istui 1950-luvun lopullakin. Hänellä on pitkä tukka, kuten hänellä oli jo silloin. Kaksi vuotta Niinistöä nuorempi Siimes muistelee, että Niinistö ja muut teinit istuivat usein kahvilla sen ajan kauppakeskuksen Centrumin kahvilassa.

–Istuimme röökillä ja järmäsimme, hän lausahtaa tarkoittaen juttelemista.

Kun Siimes kuulee Niinistön nimenneen Beatlesin suosikkibändikseen, hänen ilmeensä värähtää. Salolaisessa teiniporukassa kaikilta näet kysyttiin heti, tykkäävätkö he Donovanista vai Bob Dylanista, Beatlesista vai Rollareista.

–Lällärit tykkäsivät Beatlesista ja Donovanista, Siimes pudottelee.

"Ei Sauli tällaisen rupusakin kanssa lähde"

Siimes kuvailee Niinistöä kunnolliseksi, kiltiksi kaveriksi, jolla oli kotikuri. Kerran Kisakallion lavatansseihin matkalla ollut teinipoikien porukka kierrätti taskumattia keskuudessaan. Pian joku kysyi, että missäs Sauli on.

–Ei Sauli tällaisen rupusakin kanssa lähde, kuului joukosta.

Vastaus on mietityttänyt Siimestä vuosikymmenet.

Nyttemmin puutarhuri Siimes on linkittynyt vanhaan koulukaveriinsa sen verran, että vei kesällä tämän kesänviettopaikkaan paikkataimia. Tauti oli näet harventanut Kultarannan verbena-kukkia.

Riina Rinne
Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Nummentalo ei ole vieläkään täysin sisäistänyt, että hänen ystävänsä on tasavallan presidentti.

Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Nummentalo ei ole vieläkään täysin sisäistänyt, että hänen ystävänsä on tasavallan presidentti.

"Joidenkin mielestä Niinistö oli Salossa liiankin vahva"

Kun Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok) pikkupoikana asui Niinistöjen piharakennuksessa Salon Nopolanmäessä ja kävi mehulla Niinistön äidin luona, talossa vietti armeijalomiaan myös perheen kuopus Sauli.

Niinistön tullessa Salon kuntapolitiikkaan miehet tutustuivat paremmin. Nummentalo on ollut tekemässä Niinistön kaikkia kampanjoita ensimmäisistä eduskuntavaaleista 1979 lähtien ja kutsuu kasvun tieksi Niinistön tietä kuntapoliitikosta presidentiksi.

Nummentalo kuvailee Niinistön olleen jo kuntapolitiikassa tiukka ja vahva, joidenkin mielestä liikaakin. Nummentalon mukaan Niinistö loi kilpakumppaneihin demareihin luottamukselliset välit, minkä jälkeen Salon asioista pitkälti sovittiin pienen porukan kesken.

Kuntapoliitikko kieltäytyi ensin ottamasta presidenttiä vastaan

Nummentalo on ollut kahdesti Niinistön vieraana Linnan kutsuilla. Hän sanoo, ettei ole vieläkään kunnolla sisäistänyt, että hänen ystävänsä on tasavallan presidentti ja tuntee siksi virallisissa yhteyksissä pientä vaikeutta puhua Niinistölle toisin kuin puhuu yksityisesti.

Niinpä kun presidentin erityisavustaja pian Niinistön valinnan jälkeen herätti Nummentalon uniltaan ja ilmoitti, että presidentti haluaisi tulla ensimmäisellä maakuntamatkallaan nimenomaan Saloon, Nummentalo vastasi erityisavustajalle unenpöpperöisenä, että "se on huono päivä, koko kaupungin johto on silloin Turussa". Erityisavustaja meni hiljaiseksi.

–Vasta puhelun päätyttyä tajusin, että Niinistö on nyt presidentti eikä presidentille sanota ei. Soitin takaisin ja ilmoitin, että presidentti on tervetullut.

Nummentalon mielestä Niinistö on perusrehellinen ja suora mies.

–Hän on vaativa, mutta vaatimaton. Hän vaatii itseltään ja vaatii muilta. Hän ei teeskentele eli jos häntä ei hymyilytä, hän ei hymyile tai jos hän on ärtyisä, hän näyttää sen.

Riina Rinne
Salolaiset tungeksivat lähelle oman kaupungin presidenttiä. Niinistö sai kotiin vietäväksi terveisiä Jennille, Lennulle ja vauvalle. Nyt käydyissä presidentinvaaleissa salolaiset antoivat Niinistölle 73,2 prosentin kannatuksen, kun esimerkiksi Tampereella häntä kannatti 60,4 prosenttia.

Salolaiset tungeksivat lähelle oman kaupungin presidenttiä. Niinistö sai kotiin vietäväksi terveisiä Jennille, Lennulle ja vauvalle. Nyt käydyissä presidentinvaaleissa salolaiset antoivat Niinistölle 73,2 prosentin kannatuksen, kun esimerkiksi Tampereella häntä kannatti 60,4 prosenttia.

"Kotona hassuttelen liikaakin"

Tungos on niin kova, että kylkiluut ovat puristua kasaan. Lavalla seisoo presidenttiehdokas Sauli Niinistö ja hänen ympärillään vaalitilaisuudessa satamäärin salolaisia, valtaosa iältään 60+. Haastattelija kysyy Niinistöltä presidentin valtaoikeuksista:

–Hyvä, ettei ole liikaa, vastaa Niinistö ja jatkaa:

–Kaikki jotka tuntevat minut, ovat samaa mieltä.

Salolaisia naurattaa.

Niinistö kertoo tapanaan olevan, että hän aina vuodenvaihteessa arvioi mennyttä vuotta. Presidenttinä hän on joka vuodenvaihteessa ajatellut, että nyt on tapahtunut niin paljon, että tuleva vuosi on rauhallisempi, ja joka kerta hän on ollut väärässä.

Juontaja mainitsee Niinistön tavanneen Yhdysvaltain presidentin, Kiinan presidentin ja Venäjän presidentin.

–Istuupa ihminen kuinka korkealla pallilla vain, ihminen hänkin vain on. Tämän kun pitää mielessä, pärjää, Niinistö vastaa oman kaupungin ihmisten edessä.

Juontaja kertoo 8-vuotiaan tyttärensä haluavan tietää, saako presidentti hassutella.

–Kotona väitetään, että hassuttelen liikaakin, mutta en minä tässä rupea, Niinistö vastaa.

Jenni, Lennu ja vauva saavat terveisiä

Kun presidentti, presidenttiehdokas Niinistö laskeutuu korokkeelta, ihailijat ryntäävät kohti ja tunkevat lähelle.

–Jumalan siunausta perheelle ja vauvalle! huutaa keski-ikäinen mies.

–Mitäs Jenni ja Lennu? kysyy nuori mies.

Vanha mies tyrkkää nopeasti kätensä Niinistölle ja sanoo:

–Olet viides presidentti, jota kättelen.

Yhtäkkiä Niinistö osuu tungoksessa opettajansa Helena Ahasen kanssa kasvokkain.

–Terveisiä Pajulan koululta, opettaja toivottaa oppilaalleen.

Epätavallinen elämä

Sauli Väinämö Niinistö syntyi 24.8.1948 Salossa nelilapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä oli levikkipäällikkö ja äitinsä sairaanhoitaja.

Juristiksi kouluttautunut Niinistö aloitti kaupunginvaltuutettuna Salossa vuonna 1977 ja pääsi eduskuntaan kolmannella yrittämällä vuonna 1987. Tuolloin kokoomuspoliitikko Ilkka Kanerva luonnehti häntä käkkäräpääksi Salosta, tyypilliseksi yhden kauden kansanedustajaksi.

Niinistö toimi kansanedustajana vuosina 1987–2003 ja uudelleen 2007–2011. Hän johti kokoomuspuoluetta vuodet 1994–2001 ja toimi Lipposen hallituksen oikeusministerinä ja sittemmin valtiovarainministerinä 1995–2003. Tämän jälkeen hän toimi Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuoteen 2007, ja sitten eduskunnan puheenjohtajana vuoteen 2011.

Vuonna 2012 Niinistöstä tuli Suomen tasavallan 12. presidentti.

Niinistö jäi leskeksi vuonna 1995, kun hänen vaimonsa kuoli auto-onnettomuudessa. Hänellä on tästä liitosta kaksi poikaa.

Niinistö oli poikiensa kanssa Thaimaassa Aasian tsunamin aikaan vuonna 2004 ja selviytyi vesimassoista roikkumalla sähköpylväässä.

Vuonna 2009 Niinistö avioitui itseään 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa. Parin lapsen laskettu aika on helmikuussa.

Lähde: Wikipedia


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Sauli_Slovakia

    Ikävää masinoida henkilöpalvontaa , sellaista on vain kommunisti-diktatuureissa ja ilmeisesti Suomi on sellainen maa. Lännessä ei sitä tehdä.

  • Nimetön

    Ihan aina virallinen elämäni on ollut irti henkilökohtaisesta, se mikä on paperilla ei koskaan tule kohtamaan yksityisyyttäni. Onkin huoestuttavaa että politiikassa ei ole vapaa eikä työaikaa, ollaan niin orjantoituneita että asiat todellkin ovat vapaajalla ehkä jopa faanaattisessa roolissa jota virka-ajalla toppuutellaan ettei mene räikeeksi. Puolueilla ei ole merkitystä kaikki politiikka nykysuomessa näyttäää kyntensä, äärioikeisto jyrää ja poliitikot eivät myönnä tottelvansa Hitlerin käskyjjä vielä haudan takaakin. Vastarintaliikkeen kieltäminen kielii todellisuuden todellisen suomen politiikan tilasta, missä piilotellaan seurauksia ja annetaan pelkkiä syitä. Ääroikeistoa on helpompi valvoa kun he saavat olla avoimesti, ja sieltä sitten poimia ääripäät yksitellen pois vankiloihin. Natsi jäjestöjen kieltäminen olisi pitänyt olla aikoja sitten, miksi se laki oli edes poistettu, syy löytyy eduskunnan omista päätöksista ja yhteisestä poliittisesta linjauksesta jossa ei ole ksityisyyttä eikä virka-aikaa ollenkaan. Maan alle ajaminen se vasta kieroa onkin poliitisista järjestöistä puhuttaessa. Itse te olette antaneet heidän alunperikin toimia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio