Ihmiset

"Tärkeintä on, että perhe selvisi ilman vaurioita" – Kun Alexander Stubb 10 vuotta sitten kutsuttiin ulkoministeriksi, alkoi onnen ja ilon aikakausi, mutta sitten tuli muutos

Aprillipäivänä 50 vuotta täyttävä Alexander Stubb kertoo Aamulehden pitkässä haastattelussa nipistävänsä itseään aamuisin ja ihmettelevänsä, mitä hänelle tapahtui ikävuosien 40 ja 50 välissä. Nyt Stubbia kutkuttaa eurovaaliehdokkuus. Eläkkeelle hän ei aio koskaan: "Isäni tavoin tulen vetämään tappiin saakka."

MEERI UTTI
"Tärkeintä on, että perhe selvisi ilman vaurioita" – Kun Alexander Stubb 10 vuotta sitten kutsuttiin ulkoministeriksi, alkoi onnen ja ilon aikakausi, mutta sitten tuli muutos

"Tärkeintä minulle on, että perhe selvisi ministerivuosistani todella hyvin, ilman vaurioita. Jos lapsilla olisi nyt ongelmia koulussa, syyllisyyden tunne olisi hirveä. Elämä on uomissaan. Onnellisuus on universaali juttu", 50-vuotias perheenisä sanoo.

Lauri NurmiAamulehti

Alexander Stubb istuu sohvalla ja silittää kissaa.

Kauniilla eläimellä sanotaan olevan yhdeksän henkeä. Ihmisellä on vain tämä yksi elämä, ja Stubb täyttää sunnuntaina 50 vuotta.

–En näe itseni eläköityvän koskaan. Isäni tavoin tulen vetämään tappiin saakka, Stubb sanoo Aamulehden haastattelussa.

Isä Göran Stubb, 83, seuraa työkseen jääkiekkoa.

Pojalla on vyöllään 3 002 ministeripäivää, enemmän kuin Sauli Niinistöllä tai Paavo Lipposella.

Eikä Euroopan investointipankin varapääjohtaja Stubb haikaile vuorineuvosten tavoin kuusikymppisenä eläkkeelle, vaan ahmii tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvää kirjallisuutta tehdäkseen töitä "elämänsä kolmannen kvartaalin".

Alexander Stubb

Syntyi 1.4.1968 kaksikieliseen perheeseen Helsingin Lehtisaaressa.

Kirjoitti ylioppilaaksi Lärkanin lukiosta ja opiskeli sen jälkeen Yhdysvalloissa.

Väitteli tohtoriksi vuonna 1999 London School of Economicsissa. Stubb opetti vierailevana professorina College of Europessa Brüggessa vuosina 2000–2007.

Virkamies Stubb hurmasi äänestäjät vuoden 2004 eurovaaleissa ja sai 115 224 ääntä. Hänet nimitettiin ulkoministeriksi samana päivänä, jolloin hän täytti 40 vuotta.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Stubb keräsi 41 768 ääntä. Sitä enemmän ääniä ovat eduskuntavaaleissa saaneet vain Sauli Niinistö ja Timo Soini. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Stubb sai 148 190 ääntä.

2008–2016 ulkoministerinä, ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministerinpä, pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Kokoomuksen puheenjohtaja 2014–2016.

Jatkaa presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyötä konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtajana.

Perhe: vaimo Suzanne Innes-Stubb ja kaksi lasta.

Miten suhtaudut elämään?

"Ihminen ei ole koskaan niin huono tai hyvä, kuin mitä julkisuus antaa ymmärtää. Jokainen meistä on demokratiassa aika normaali. Vanhempainilloissa, koulun juhlissa ja urheilutapahtumissa olen aina ollut faija muiden joukossa. Se on Suomessa hienoa. Perheemme tuki ja turva on ollut vaimoni. Hän piti parin vuoden ajan kaikkea pystyssä, kun paine minua kohtaan oli kovin. Olen hänelle kiitollinen."

Stubbin kirjavinkit:

Max Tegmark, Life 3.0 – Being human in the age of artificial intelligence;

Andrew McAfee and Eric Brynjolfsson, Machine, Platform, Crowd – Harnessing our digital future;

Daniel Franklin (ed), Megatech – Technology in 2050;

Timandra Harkness, Big Data – Does size matter?;

J.D. Vance, Hillbilly Elegy – A memour of a family and culture in crisis;

Lynda Gratton and Andrew Scott, The 100-year Life – Living and working in an age of longevity

–Syksyllä huomasin ajautuneeni klikkilukemiseen: avasin tekstin, luin sitä vähän, suljin sen ja avasin uuden. Tein päätöksen, että noudatan 1+1+1-sääntöä. Päivässä kuntoilen tunnin, luen kirjaa tunnin ja käytän sosiaalista mediaa vain tunnin. Elämässä tarvitaan syväajattelua, ja lukeminen stimuloi aivoja. Elän viikot poikamieselämää Luxemburgissa ja olen tehnyt paluun yliopistoaikoihin, jolloin luin paljon, Stubb sanoo.

Stubbin koti on vuorattu kirjallisuudella

Pinnallinen julkisuuskuva vauhdikkaasta Stubbista on aina ollut vääristynyt. Hän viihtyy aloillaan, ja perheen koti on vuorattu suomen- ja englanninkielisellä kirjallisuudella.

Lukeneisuus välittyy Stubbista siten, että hänen vahvuutensa on tulevaisuuden ennakointi. Ulkoministerinä Stubb arvioi, että elokuussa 2008 käyty Georgian sota muuttaisi maailmaa enemmän kuin New Yorkin terrori-iskut.

MEERI UTTI
"En näe itseni eläköityvän koskaan. Isäni tavoin tulen vetämään tappiin saakka", Stubb sanoo Aamulehden haastattelussa.

"En näe itseni eläköityvän koskaan. Isäni tavoin tulen vetämään tappiin saakka", Stubb sanoo Aamulehden haastattelussa.

Jotkut hymähtelivät Stubbin varoituksille Venäjästä, mutta lähihistoria todistaa tämän olleen oikeassa.

Raaka valtapolitiikka oli palannut Euroopan rajoille, mikä vaati Stubbin mielestä voimakasta suuntautumista länteen. Näin Suomen ulkopolitiikassa on myös toimittu.

–Maailmanpolitiikkaa määrittelevät geopolitiikka ja teknologian kehitys. Ne nivoutuvat mielenkiintoisesti yhteen, Stubb aloittaa analyysinsa horisontissa häämöttävästä 2020-luvusta. Hän nimeää kolme käännekohtaa. Ne on tunnettava, jotta voimme ymmärtää nykyisyyttä ja varautua huomiseen.

Toisen maailmansodan aseet vaikenivat vuonna 1945.

–Sen jälkeen kansainvälisiä instituutioita syntyi kuin sieniä sateella: Maailmanpankki, YK, Nato, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, josta kehittyi EU, ja GATT ja sen pohjalta myöhemmin Maailman kauppajärjestö WTO. Ne toimivat kylmän sodan, kauhun tasapainon ja kaksinapaisen maailman kehikkona, Stubb tuumaa.

"Suomen historiassa 1970-luku oli pimeä aikakausi"

Stubb syntyi Helsingin Naistenklinikalla keväällä 1968 Eurooppaan, jossa Kreml esti panssarivaunuilla Tshekkoslovakian vapautumisen.

–Toinen käännekohta on Berliinin muurin murtuminen. Vuosi 1989 on määritellyt henkilökohtaisen urani ja ideologiani. Aloitin 21-vuotiaana opiskeluni. Syntyi toivon aikakausi, kun Nelson Mandela vapautettiin ja Václav Havel vei eteenpäin samettivallankumousta. Kuuskytlukulaisena olen saanut elää vapauden ja kansainvälisyyden hienoa aikaa koko aikuisikäni.

EU:n yhdentymisestä tohtoriksi väitellyt Stubb ei ymmärrä nostalgiaa, jossa osa suomalaisista haikailee takaisin vanhoja idänsuhteita.

–Suomen historiassa 1970-luku oli pimeä aikakausi johtuen asemastamme idän ja lännen välissä. Paljon puhutaan Helsingin ETYK-kokouksesta, mutta siinäkin demokratian rajoja koeteltiin ikään kuin tunnustamalla diktatuurit ja ihmisoikeuksien rajoittaminen, hän huomauttaa.

MEERI UTTI
"On merkkejä digitaalisten diktatuurien syntymisestä. Aiemmin vastakkain olivat ideologiat. Nyt vapaus ja demokratia käyvät taistelun rajoitettujen oikeuksien ja nationalismin kanssa."

"On merkkejä digitaalisten diktatuurien syntymisestä. Aiemmin vastakkain olivat ideologiat. Nyt vapaus ja demokratia käyvät taistelun rajoitettujen oikeuksien ja nationalismin kanssa."

Parhaillaan todistamme kolmannen järistyksen, vuoden 2016, ensivaikutuksia.

–Brexit ja Donald Trumpin valinta muuttavat kaiken uudestaan ja huolestuttavasti. Näemme anglosaksisen maailman murentuvan, emmekä tiedä, mihin se johtaa.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Stubbin silmissä peilikuva siitä, mitä olemme nähneet Venäjän tekevän.

–Arvaamattomuus oli Vladimir Putinin yksinoikeus. Nyt arvaamattomin poliitikko maailmassa on Trump, emmekä tiedä, mikä edes on totta ja mikä tarua.

On syntynyt valtatyhjiö, jonka täyttämiseen Stubbilta löytyy vastaus: on Euroopan hetki.

Vuodet 2008–2016 voivoteltiin EU:n tilaa – olipa kyse eurokriisistä, turvapaikkakriisistä tai hajanaisuudesta. Aiemmin yhtenäisyys syntyi yhteisestä vihollisesta, Neuvostoliitosta.

Nyt liima sekoittuu paradoksaalisesti niistä kahdesta maasta, jotka ovat olleet Euroopan parhaita liittolaisia.

–Monien EU-johtajien mielestä on menty liian pitkälle. Kauppapolitiikassa ja arvoissa unioni on täyttänyt valtatyhjiön. EU on maailman suurin talousblokki, jolla on sananvaltaa. Kaksi henkilöä vie eteenpäin länsimaisia arvoja. Angela Merkel on vakauden perikuva ja Emmanuel Macron raikas tuulahdus kansainvälisyyttä, Stubb kiittelee ja antaa Jean-Claude Junckerin EU-komissiolle tunnustusta.

Komissio on tehnyt aloitteita puolustuksen kehittämisestä, pankkiunionista, tekoälystä, euron tulevaisuudesta ja kierrätystaloudesta.

"Suuri vaara on, että digitaaliset diktatuurit voittavat"

Stubb odottaa Suomen hallituksilta vahvaa ja myönteistä EU-politiikkaa, jotta länsimaiden voima riittää teknologisen edistyksen arvojen määrittelemiseen.

–Geopolitiikalla ja digitaalisella vallankumouksella on yhteinen pinta. On tärkeää, kuka määrittelee digitaalisen vallankumouksen arvopohjan. Pohjautuvatko sen arvot datan yksityisyyteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin vai määrittelevätkö autoritääriset valtiot algoritmimuodostelman, Stubb kiteyttää kohtalonkysymyksen.

–On merkkejä digitaalisten diktatuurien syntymisestä. Aiemmin vastakkain olivat ideologiat. Nyt vapaus ja demokratia käyvät taistelun rajoitettujen oikeuksien ja nationalismin kanssa. Suuri vaara on, että digitaaliset diktatuurit voittavat, olipa kyse sitten Kiinasta tai Venäjästä, Stubb arvioi.

Eurovaaliehdokkuus kiinnostaa Stubbia

Pankkiiripesti loppuu elokuussa 2019. Eurovaalit ovat sitä ennen, ja ne kutkuttavat Stubbia.

–Europarlamenttivaalit kutkuttavat minua demokraattisena tapana valita Suomen EU-komissaari, eli niiden, jotka paikkaa tavoittelevat, pitää asettua ehdolle, Stubb sanoo.

Vuoden 2014 eurovaaleissa Stubb sai 148 190 ääntä ja oli ylivoimainen ääniykkönen.

Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkuus ja siitä todennäköisesti seuraava komission puheenjohtajuus olisivat hänelle unelmatyö.

Brysselissä kiertää huhu, että Jyrki Katainen olisi perheineen palaamassa Suomeen ja hänen vaimonsa Mervi Katainen asettumassa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi.

–Ennen kuin Katainen päättää, mikä hänestä tulee isona, minun ei tarvitse asiasta huolehtia. Jos Jyrki lähtee kärkiehdokkaaksi, tuen häntä. Jos hän ei lähde, menen piirustuspöydän äärelle, Stubb vastaa.

–Olen fatalisti: se tapahtuu, mikä tapahtuu.

"Jos lapsilla olisi nyt ongelmia koulussa, syyllisyyden tunne olisi hirveä"

Ovikello soi. Poika saapuu kotiin, ja isä kysyy käsipalloharjoituksista.

–Tärkeintä minulle on, että perhe selvisi ministerivuosistani todella hyvin, ilman vaurioita. Jos lapsilla olisi nyt ongelmia koulussa, syyllisyyden tunne olisi hirveä. Elämä on uomissaan. Onnellisuus on universaali juttu, 50-vuotias perheenisä sanoo.

KARI PEKONEN / Alma Median arkisto
Stubb nousi ulkoministeriksi 1. huhtikuuta 2008. Kokoomuksen puheenjohtaja  Jyrki Katainen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa.

Stubb nousi ulkoministeriksi 1. huhtikuuta 2008. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa.

Stubb kertoo edelleen nipistävänsä itseään aamuisin ja ihmettelevänsä, mitä hänelle tapahtui ikävuosien 40 ja 50 välissä. Sattuman oikku, Ilkka Kanervan eroottiset tekstiviestit, teki europarlamentaarikko Stubbista ulkoministerin 1. huhtikuuta 2008. Samana päivänä hän täytti neljäkymmentä.

–Nipistän itseäni ja mietin sitä, että minulla on ollut mahdollisuus olla ulkoministeri, ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri, pääministeri ja valtiovarainministeri ja nyt Euroopan investointipankin varapääjohtaja. Ei tällaista elämän urapolkua pysty käsikirjoittamaan. Kiitollisena katson taaksepäin viimeistä 10 vuotta, Stubb huokaa.

Poliitikot käyttävät klikkijournalismia kyseenalaisella tavalla

Päivänpolitiikan tarkkaileminen on saanut Stubbin huolestumaan länsimaisen demokratian tilasta.

–Olen hirveän huolestunut demokratian tulevaisuudesta. Olemme valitettavasti ajautumassa negatiiviseen spiraaliin, jossa demokraattisesti valittu poliitikko hakee usein julkisuutta kyseenalaisin keinoin eli asettaa itsensä alttiiksi ja pelleksi, mitä markkinatalouteen perustuva klikkijournalismi ruokkii. Poliitikon ja klikkijournalismin yhteinen tavoite on saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä omalle tarinalle, Stubb arvioi.

Stubbin silmissä Euroopan demokraattisen kentän pirstaloituminen ja eri maiden sekavat vaalitulokset ovat osa tätä huolestuttavaa kehitystä ja seurausta siitä.

–Peräänkuuluttaisin vastuuta sekä poliitikoilta että toimittajilta: poliitikoilta oman kunniallisen käyttäytymisen ja toimittajilta vastuullisen sananvapauden käytön näkökulmasta. Nykyään on hirveän helppoa tehdä poliitikoista pellejä. Kun menetämme uskon demokraattiseen päätöksentekoon, joka sote-ratkaisuineen näyttää olevan Suomessakin hirveän vaikeaa, nakerramme demokratiaa, Stubb kritisoi politiikan esittämistä viihteenä ja loputtomien kohujen näyttämönä.

Stubb lisää hymyillen tietävänsä, mistä hän puhuu.

–Minusta haluttiin tehdä pelle, kun lapsi pyysi asettumaan tikkatauluksi tai kun helteellä käytin shortseja.

Ehkä politiikan pitäisikin olla tylsää

Entinen ministeri kaipaa suomalaiseen politiikkaan lisää harmautta ja tylsyyttä. Hän kertoo ihmetelleensä kolumnia, jossa kirjoittaja totesi, että ilman Paavo Väyrystä politiikka olisi tylsää.

–Voisimmeko miettiä niin, että politiikan pitääkin olla tylsää?

Stubb väitteli vuonna 1999 London School of Economicsissa. Hänen väitöskirjansa käsitteli EU:n joustavaa yhdentymistä ja sai tutkijapiireissä hyvän vastaanoton. Stubb opetti vierailevana professorina College of Europessa Brüggessa vuosina 2000–2007. Ellei politiikka olisi vienyt miestä, tästä olisi todennäköisesti tullut EU-tutkija.

Pankinjohtajana hän voi analysoida politiikkaa tutkijan tavoin.

–Politiikka on peruskauraa ja vastuullista päätöksentekoa. Jos ajaudumme Suomessa siihen, että tarvitsemme yhteiskunnallisia hovinarreja, joille nauramme ja joita osoitamme sormella, se vie uskottavuuden koko järjestelmältä. Minua pelottaa se, että vastuulliset ja fiksut ihmiset eivät enää halua altistaa itseään politiikalle tai asettua itse ehdolle vaaleissa. Tarvitsemme demokratian laatukontrollia ja sitä, että fiksut ihmiset haluavat edelleen mennä politiikkaan, Stubb sanoo.

Jos nuoret lahjakkuudet pyrkivät töihin vain Finnairin, Koneen ja Nokian kaltaisiin sinivalkoisen talouden jalokiviin, ehdokkaiden laatu laskee ja äänestäjiltä loppuu usko demokratiaan.

–Minua pelottaa, kun katson vastuullisia ihmisiä ympärilläni. Yksikään heistä ei halua altistaa itseään politiikalle. Se liittyy paljon pelkoon yksityisyydestä.

"Perheemme tuki ja turva on ollut vaimoni"

Stubbin persoonaan kohdistettiin vuosina 2014–2016 ilkeämielistä juoruilua. Asiakysymyksiin ja politiikan sisältöön kohdistuvan arvostelun Stubb mielsi pääministerin ja valtiovarainministerin työn luontaiseduksi, mutta liikunnallisuuden ja positiivisen elämänasenteen arvostelua hän ei ymmärtänyt alkuunkaan.

–Ihminen ei ole koskaan niin huono tai hyvä, kuin mitä julkisuus antaa ymmärtää. Jokainen meistä on demokratiassa aika normaali. Vanhempainilloissa, koulun juhlissa ja urheilutapahtumissa olen aina ollut faija muiden joukossa. Se on Suomessa hienoa. Perheemme tuki ja turva on ollut vaimoni. Hän piti parin vuoden ajan kaikkea pystyssä, kun paine minua kohtaan oli kovin. Olen hänelle kiitollinen.

–Kollegoilleni vitsailen hymy huulilla, että kai te tiedätte, mikä on maailman hienoin työtitteli. No mikä? Entinen pääministeri. Ihminen on tehnyt hommansa, mutta hänen ei tarvitse enää kantaa kovaa vastuuta, Stubb tuumaa.

Stubb jakaa kolmetuhatta ministeripäiväänsä kahteen jaksoon.

Kieltäytynyt sadoista haastatteluista

Ajanjakso huhtikuusta 2008 aina kesäkuuhun 2014 asti oli Stubbille "onnen ja ilon aikakausi", kun hän sai edustaa Suomea maailmalla.

–Lahden puoluekokouksesta alkaneet kaksi vuotta olivat vastuun ja paineen takia vaikeat. Kun hävisin kokoomuksen puheenjohtajuuden Lappeenrannassa Petteri Orpolle, hetki oli minulle henkisesti vapauttava. Oli hirveän helppoa hävitä, koska olin asennoitunut siten, että en olisi vienyt kokoomusta vuoden 2019 vaaleihin. Tärkeintä minulle on, että perhe selvisi kaikesta todella hyvin, ilman vaurioita.

MEERI UTTI
Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkuus ja siitä todennäköisesti seuraava komission puheenjohtajuus olisivat Alexander Stubbille unelmatyö.

Euroopan kansanpuolueen EPP:n kärkiehdokkuus ja siitä todennäköisesti seuraava komission puheenjohtajuus olisivat Alexander Stubbille unelmatyö.

Kesän 2016 jälkeen Stubb kertoo vastanneensa kohteliaan kieltävästi yli 800:aan suomalaisen median haastattelu- ja kommenttipyyntöön. Jonkin verran hän on esiintynyt kansainvälisissä taloutta ja politiikkaa seuraavissa tiedotusvälineissä, kuten CNN:llä, BBC:llä ja Financial Timesissa.

Vetäytyminen kotimaisesta julkisuudesta on ollut tarkkaan harkittu valinta, jolla Stubb haluaa kunnioittaa istuvia päätöksentekijöitä.

–Puskasta huutelijoita on niin hirveä määrä. Kun itselleni oli suotu mahdollisuus vaikuttaa ja se aikakausi päättyi, halusin siirtyä elämässä eteenpäin.

Pienen tunnustuksen Stubb tekee. Hänellä on salainen paheensa, josta hän ei aio luopua.

–Edelleen lähetän Juhalle, Petterille ja vanhasta tottumuksesta Soinin Timpalle tsemppiviestejä vaikeissa paikoissa ja yritän tukea heitä. Tunnen sympatiaa kaikkia vastuullisia päättäjiä kohtaan. Ison-Britannian pääministerillä Theresa Maylla on ehkä maailman vaikein työ, Stubb arvioi.

Innokas lukija

50-vuotias Stubb lukee kuukaudessa noin seitsemän kirjaa. Hän tietää olevansa viisikymppinen, mutta kokee itsensä fyysisesti kolmikymppiseksi – ja henkisesti toisinaan parikymppiseksi.

–Kylmä tosiasia on, että elämän kolmas kvartaali alkaa. Mitä elämä tuo mukanaan, sitä en tiedä. Karkeasti ottaen ikävuodet 20–30 olivat akateemista maailmaa, ikävuodet 30–40 virkamiesmaailmaa ja ikävuodet 40–50 politiikkaa.

Itsekin kirjoja kirjoittava Stubb antaa mielellään lukuvinkkejä. Ikääntymisen vaikutuksia pohtiville hän suosittelee Lynda Grattonin ja Andrew Scottin englanninkielistä teosta The 100-year Life – Living and working in an age of longevity. Kirjassa heitetään romukoppaan ajatus, että elämä jakautuisi kolmivaiheisesti opiskeluun, työhön ja eläkevuosiin.

–Vuonna 2010 syntyneiden lasten elinajanodote on yli 100 vuotta, Stubb siteeraa teosta.

–Näen elämän enemmän siten, että opiskelua ja työtä seuraavat uudelleen opiskelu ja työ ja niin edelleen. Lopuksi koittaa sitten kuolema.

Stubbia viehättää ajatus käänteisestä mentoroinnista, jota hän ottaa auliisti vastaan lapsiltaan. Teknologian kehitys on heittänyt päälaelleen varttuneen ja nuoren ihmisen välisen roolituksen.

–Lapseni opettavat minulle enemmän teknologian kehityksestä, kuin mitä minä pystyn heille opettamaan.

Lasten tähden Facebook ja datajätit kuriin

Kokoomuslainen Stubb haluaa 50 vuotta täyttäessään korostaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisen tärkeyttä. Hän vieläpä käyttää sanaa hyvinvointivaltio, koska valtion on hänen mielestään kannettava vastuuta siitä, että kaikki ihmiset pysyvät vauhdissa mukana ja voivat elää merkityksellistä elämää, vaikka teknologia myllertää maailmaa.

Stubb kertoo juuri kuunnelleensa Lontoossa israelilaista historioitsijaa Yuval Hararia. Tämä ruotii menestysteoksessaan Homo Deus ihmiskunnan tulevaisuutta.

–Yksi hänen teeseistään oli, syntyykö meille teknologian kehityksen seurauksena luokka, joka ei ole taloudellisesti eikä poliittisesti hyödyllinen. Silloin olemme ihmisyyden perimmäisyyden äärellä. Tällainen kehitys pitää estää. Vaikka olen itse markkinauskovainen, suurin haaste meille on eriarvoisuuden kasvaminen, Stubb sanoo ja määrittelee digimaailman paradoksin.

MEERI UTTI
"Minusta haluttiin tehdä pelle, kun lapsi pyysi asettumaan tikkatauluksi tai kun helteellä käytin shortseja."

"Minusta haluttiin tehdä pelle, kun lapsi pyysi asettumaan tikkatauluksi tai kun helteellä käytin shortseja."

Yhtäältä vallankumous pienentää maailmaa ja antaa kaikille mahdollisuuden osallistua, mutta se voi myös johtaa siihen, että ihminen eristäytyy maailmasta.

–On loistavaa, että meillä on nämä härvelit, mutta jos tulemme täysin riippuvaisiksi näistä, kadotamme jotain ihmisyydestä, Stubb pyörittelee kädessään puhelintaan ja jatkaa:

–Jos ympärillämme istuisi kymmenen lasta, aika moni lapsista olisi niin sanotusti fyysisesti läsnä, mutta henkisesti jossain muualla.

Ja jotta data, laitteet ja ohjelmistojätit eivät saisi meitä manipuloivaan valtaansa, tarvitaan Stubbin mukaan paljon uutta kansainvälistä lainsäädäntöä. Sohvalla ei taida istua mies, jolla ei olisi suunnitelmia yhteiskunnallisen vaikuttamisen jatkamisesta.

–Tulemme näkemään vastaavan sääntelyn, joka tehtiin rahoitusmarkkinoille ja pankeille finanssikriisin ja euron kriisin seurauksena. Samanlainen säännöstö tarvitaan Facebook-tapauksen jälkeen digitaalisessa maailmassa ja datan keräämisessä.

Kotimaan politiikkaan Stubb ei aio palata. Koska viisikymppinen mies pulppuaa ideoita, on silti syytä kysyä, miten hän suhtautuu politiikkaan.

–Kaiken jälkeen tekisin kaiken saman uudestaan.


Lue myös nämä


Kommentit (34)

  • Matti Niemi

    Ja EIP:ssä tehtävänä on järjestellä rahoitusta mm. Sipilän klaanin omistamalle Suomen hoivatilat Oyj:lle?

    Onko ajatuksissa ostaa näin lippu takaisin kotimaan politiikkaan?

  • Nimetön

    Perhe selvisi ilman vaurioita. Entä Suomi?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio