Tampere

"Tampereen hienoin" – Oppilaat pääsevät tänään kouluun, jossa seinät liikkuvat ja sisäilmaongelmat on estetty huipputekniikalla: Katso miten upea Tesoman uudesta koulutalosta tuli

Tesoman koulun väki muuttaa maanantaina uuteen rakennukseen. Kävimme katsomassa, millaisiin tiloihin oppilaat pääsevät.

Jukka Ritola / Aamulehti
"Tampereen hienoin" – Oppilaat pääsevät tänään kouluun, jossa seinät liikkuvat ja sisäilmaongelmat on estetty huipputekniikalla: Katso miten upea Tesoman uudesta koulutalosta tuli

Rehtori Panu Pitkänen, apulaisrehtori Mari Palviainen ja hankepäällikkö Antti Lakka valvovat muuttoa uudessa aulassa, jossa on ruokatila, esiintymislava ja värikkäillä tyynyillä pehmustettu porrastettu katsomo.

Emilia TykkiAamulehti

–Kengät pois heti ovella, Tesoman koulun rehtori Panu Pitkänen komentaa.

Rehtorin ilme ei vastaa käskyn tiukkaa sisältöä. Hän nimittäin hymyilee kuin Naantalin aurinko.

Seisomme Tesoman upouuden koulurakennuksen aulassa. Tämän rakennuksen valmistumista on odotettu lähes vuosikymmen.

Tesoman koulun väki sai käydä läpi monia suunnittelun vaiheita, ennen kuin päädyttiin siihen, että pahoista sisäilmaongelmista kärsivää vanhaa koulutaloa ei voida enää millään järkevällä keinolla peruskorjata.

–Muistamme ensimmäiset merkinnät ja suunnitelmat vuodelta 2010. Kun varsinainen rakennustyö sitten alkoi, se kesti kolme vuotta. Oli liikuttava hetki, kun koulu luovutettiin meille perjantaina 23. helmikuuta, apulaisrehtori Mari Palviainen kertoo.

Jukka Ritola / Aamulehti
Solujen värit jatkuvat julkisivussa, joka edustaa tyylikästä teollista muotoilua. Koulussa on paljon isoja ikkunoita, joten seinien eteen on tehty värikkäät aurinkokehikot.

Solujen värit jatkuvat julkisivussa, joka edustaa tyylikästä teollista muotoilua. Koulussa on paljon isoja ikkunoita, joten seinien eteen on tehty värikkäät aurinkokehikot.

"Kaukana perinteisestä"

Hiihtolomaviikolla koulussa on täysi kuhina. Kalusteita kannetaan sisään ja puretaan paikoilleen kovalla kiireellä. Maanantaina kaikki on valmista, ja oppilaat pääsevät palaamaan lomilta suoraan uusiin tiloihin.

–Alakoululaiset haemme vanhasta rakennuksesta ja vilkutamme sille yhdessä hyvästiksi. Siinä on täydellistä symboliikkaa. En malta odottaa, että näen oppilaiden ilmeet, kun tulemme tänne, Palviainen sanoo.

Jukka Ritola / Aamulehti
Oppimistiloissa on paljon mukavia nojatuoleja. Kuvassa apulaisrehtori Mari Palviainen.

Oppimistiloissa on paljon mukavia nojatuoleja. Kuvassa apulaisrehtori Mari Palviainen.

Millainen uudesta koulurakennuksesta lopulta tuli?

–Tampereen hienoin, ilman muuta, rehtori Pitkänen sanoo.

Tampereen tilapalveluiden hankepäällikkö Antti Lakka on samaa mieltä. Nyt on tehty jotakin ainutlaatuista.

–Tämä on kaukana perinteisestä koulusta.

Jukka Ritola / Aamulehti
Kaikissa soluissa on oma värinsä. Solun sydän on sen keskellä oleva avoin tila. Vahtimestari Jani Stålhammar siirtää seinän paikkaa.

Kaikissa soluissa on oma värinsä. Solun sydän on sen keskellä oleva avoin tila. Vahtimestari Jani Stålhammar siirtää seinän paikkaa.

15 000 neliön rakennuksessa ei ole enää pelkkiä luokkahuoneita, vaan soluja ja oppimisympäristöjä. Siirto- ja lasiseiniä on paljon.

–Jos täältä lähtee etsimään luokkahuonetta ilman siirtoseinää, voi sellaista olla vaikea löytää, Lakka sanoo.

Jukka Ritola / Aamulehti
Aineluokkien lattioiden sävy on vihre. Uskonnonluokassa on keikkuvat aktiivituolit, sillä opettajan toive oli luoda keskusteluun sopiva rento ympäristö.

Aineluokkien lattioiden sävy on vihre. Uskonnonluokassa on keikkuvat aktiivituolit, sillä opettajan toive oli luoda keskusteluun sopiva rento ympäristö.

Tilat, joiden kokoa, muotoa ja järjestystä voidaan jatkuvasti vaihdella, haastavat myös opettajia muuttamaan ajattelutapojaan.

–Koulurakennus ei enää estä opetuksellisia ratkaisuja. Opettaja voi nyt valita tunnin sisällön mukaan, avataanko kahta tilaa yhdistävä väliseinä, istutaanko pulpeteissa vai ollaanko polvillaan tekstiilimatolla. Aivot käyvät ihan ylikierroksilla kaikista mahdollisuuksista, rehtorit sanovat.

Video: Näin seinät siirtyvät:

 

Koulun sydän on värikäs keskiaula, josta sekä Lakalla että rehtoreilla on hyviä kokemuksia.

–Auditoriot ovat monissa kouluissa suuren osan ajasta tyhjillään. Tänne olemme tahtoneet tehdä yhteisen kokoontumispaikan, piazzan, jonne mahtuu koko koulu. Monista tiloista aukeaa isojen lasiseinien kautta näkymä aukiolle, mikä myös lisää yhteisöllisyyttä.

Parhaat opit

Antti Lakka on ollut projektipäällikkönä useissa koulurakennusten rakennus- ja peruskorjauksissa. Tesoman kouluun hän toi niistä saadut opit.

–Olemme oppineet, mikä on tärkeää, ja hyödyntäneet parhaat palat teknisistä ratkaisuista.

Tulevaisuuden sisäilmaongelmat on estetty siten, että kaikki rakennuksessa kiertävä ilma on lämmitettyä. Pelkkien ilmanvaihtohuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala koulussa on 1000 neliötä. Rakenteissa kulkee metrin paksuja ilmanvaihtokanavia.

–Vanhoissa rakennuksissa usein imetään ilmaa ikkunoiden raoista, täällä tekniikka on aivan toista. Energiankulutus on lähes nollassa, ja olemme tekemisissä ainoastaan puhtaan ja lämpimän ilman kanssa, Lakka kertoo.

Jukka Ritola / Aamulehti
Päiväkotilaisten puolella keltaisessa aurinkokehikossa juoksee metsän eläimiä.

Päiväkotilaisten puolella keltaisessa aurinkokehikossa juoksee metsän eläimiä.

Seinät ovat puoli metriä paksuja ja erinomaisesti eristettyjä. Ikkunat leikkaavat 70 prosenttia auringon lämpösäteilystä. Valo tulee sisään, liika kuumuus ei. Rakennuksessa on vältetty pintoja ja tasoja, joille pääsee kerääntymään pölyä. Esimerkiksi lamput on upotettu kattoon.

–On käyttäjien vastuulla pitää paikat siistinä. Juuri tästä syystä olemme ulkokengätön koulu.

Jukka Ritola / Aamulehti
Käytävillä on pehmeitä lukupesiä. Vihreän, keltaisen ja sinisen värit vuorottelevat lattioissa. Luokkahuoneiden lasiset seinät tuovat avaruutta ja läpinäkyvyyttä.
–Jo lapsi ja nuori ansaitsisi tällaisen koulurakennuksen, apulaisrehtori Mari Palviainen (edessä istumassa), rehtori Panu Pitkänen (keskellä istumassa), hankepäällikkö Antti Lakka ja päiväkodin johtaja Hanna Palho-Mattila miettivät.

Käytävillä on pehmeitä lukupesiä. Vihreän, keltaisen ja sinisen värit vuorottelevat lattioissa. Luokkahuoneiden lasiset seinät tuovat avaruutta ja läpinäkyvyyttä. –Jo lapsi ja nuori ansaitsisi tällaisen koulurakennuksen, apulaisrehtori Mari Palviainen (edessä istumassa), rehtori Panu Pitkänen (keskellä istumassa), hankepäällikkö Antti Lakka ja päiväkodin johtaja Hanna Palho-Mattila miettivät.

Jukka Ritola / Aamulehti
Apulaisrehtori Mari Palviainen esittelee biologian luokassa olevaa teknologiaa. Kaikki koulun interaktiiviset näytöt ovat liikuteltavia.

Apulaisrehtori Mari Palviainen esittelee biologian luokassa olevaa teknologiaa. Kaikki koulun interaktiiviset näytöt ovat liikuteltavia.

Tesoma kehittyy

–Varsinkin täällä Tesomalla on oltava näin upeasta rakennuksesta erityisen ylpeä, rehtorit toteavat.

He ovat iloisia siitä, että kaupunginosaa kehitetään nyt ihan tosissaan.

–Tesomaan panostetaan. On uutta palloilu- ja jäähallia, koulua ja kauppakeskusta.

Entä koska koululla järjestetään avajaisjuhla vanhemmille?

–Ei ainakaan ihan heti. Tutustumme nyt oppilaiden ja henkilökunnan kanssa itse rauhassa rakennukseen. Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä, rehtorit sanovat.

Jukka Ritola / Aamulehti
Päiväkotilaisten solussa on hurmaava punainen pesä. "Ajatuksemme on, että yläkoululaiset voisivat tulla tänne lukemaan pienille lapsille. Teemme tästä lukevan koulun, nyt kun sellaiseen on tilat ja mahdollisuus", rehtori Panu Pitkänen ja apulaisrehtori Mari Palviainen suunnittelevat.

Päiväkotilaisten solussa on hurmaava punainen pesä. "Ajatuksemme on, että yläkoululaiset voisivat tulla tänne lukemaan pienille lapsille. Teemme tästä lukevan koulun, nyt kun sellaiseen on tilat ja mahdollisuus", rehtori Panu Pitkänen ja apulaisrehtori Mari Palviainen suunnittelevat.

Tuhat oppilasta

Tesoman kouluun kuuluvat Tesoman, Tesomajärven, Ikurin, Kalkun ja Kalkunvuoren koulutalot.

Uuden rakennuksen nimeksi tulee Tesoman koulu. Sinne muuttavat Tesoman ja Tesomajärven koulutalojen oppilaat sekä esikoululaiset ja päiväkotilaiset.

Maaliskuussa uuteen kouluun muuttaa 820 oppilasta. Heistä yläkoululaisia on noin 400 ja alakoululaisia sekä esikoululaisia noin 418. Syksyllä rakennukseen muuttaa vielä 140 päiväkotilaista.

Tesoman koulun nykyinen päärakennus puretaan pihamaalta kesällä 2018. Erillisen A-rakennuksen peruskorjaus alkaa heti. Yhtenäiskoulun piha-alue valmistuu syksyllä 2019.

Uusi rakennus ja sivurakennuksen peruskorjaus maksavat yhteensä 29 miljoonaa euroa.

Rakennukseen voi siis tulla vuoden vanhana ja olla siellä yläkoulun loppuun 16-vuotiaaksi.

Jukka Ritola / Aamulehti
Luontoteema jatkuu seinillä.

Luontoteema jatkuu seinillä.


Lue myös nämä


Kommentit (42)

  • Tuija Asta Järvenpää

    Ympäristöllä on merkittävä osuus hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Hienoa että siihen on ymmärretty panostaa, hankkeen tilaajalla on ollut näkemystä ja he ovat oleet selvästi oikealla hetkellä valppaana. Hyvä arkkitehtuuri on melkein tärkeämpää sisätiloissa, jossa vietämme enemmän aikaa kuin ulkona.
    Olisi ollut mukava lukea myös sisustusarkkitehdin näkemyksiä toteutuneesta tilasta. Kukahan nämä tilat on suunnitellut?

  • Nimetön

    Upea rakennus ja hienosti saa tiloja jaettua siirtoseinillä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio