Tiede

Tampereella tehdään historiaa: TTY:n robottivene laskettiin virallisesti vesille – keskiviikkona se alkaa kerätä dataa, jonka avulla tekoäly oppii ohjaamaan alusta

TTY:n kehittämä autonominen alus esitellään suurelle yleisölle heinäkuun alussa, kun sen on määrä edetä Alarannan liepeiltä Viikinsaareen tekoälyn ohjauksessa. Robottialuksen kehittäjät ovat hahmotelleet jo myös ensimmäisiä tulevaisuuden venetaksireittejä Pyhäjärvelle ja Näsijärvelle.

Jukka Ritola / Aamulehti
Tampereella tehdään historiaa: TTY:n robottivene laskettiin virallisesti vesille – keskiviikkona se alkaa kerätä dataa, jonka avulla tekoäly oppii ohjaamaan alusta

Virallisen vesillelaskun jälkeen tutkimusryhmä pääsi nautiskelemaan muutamasta kunniakierroksesta Pyhäjärvellä. Vasemmalta: Sauli Virta (osittain piilossa maston takana), Kari Koskinen, Jose Villa Escusol, Nina Aaltonen, Jouko Laitinen ja Jussi Aaltonen.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Samppanjasuihku kimaltelee auringonvalossa, kun Nina Aaltonen heilauttaa pulloa isossa kaaressa. Sen jälkeen hän liruttaa lopun kuplivan Tampereen soutupaviljongin takana olevaan viranomaislaituriin kiinnitetyn metallirunkoisen veneen keulaan.

Muut paikalla olijat väistelevät suihkua parhaansa mukaan ja kilistävät sen jälkeen maljan Tampereen teknillisen yliopiston megatroniikan tutkimusryhmässä kehitettävän autonomisen aluksen virallisen vesillelaskun kunniaksi.

TTY:llä kehitettävä autonominen alus ajaa kunniakierroksia Pyhäjärvellä tiistaina järjestetyn virallisen vesillelasku- ja kastetilaisuuden jälkeen:

 

Tämän jälkeen veneen omistavan yrityksen Alamarin-Jet Oy:n edustaja Sauli Virta kehottaa laiturilla olevia tutkimusryhmän jäseniä Kari Koskista, Jussi Aaltosta, Jouko Laitista ja Jose Villa Escusolia astumaan veneeseen.

Kaksi 260-hevosvoimaista Steyr-dieselmoottoria jyrähtää käyntiin ja alus lähtee matkaan kahden vesisuihkun työntämänä.

Pian kyydissä olijat hymyilevät kilpaa helteiseltä taivaalta paahtavan auringon kanssa, kun Arvoksi ristitty vene ajaa muutaman kunniakierroksen Pyhäjärvellä laiturin edustalla.

Vihdoin pääsemme tositoimiin!

Jukka Ritola / Aamulehti
Tutkimusryhmän jäsenet saivat väistellä tosissaan Nina Aaltosen suihkuttamaa samppanjasuihkua.

Tutkimusryhmän jäsenet saivat väistellä tosissaan Nina Aaltosen suihkuttamaa samppanjasuihkua.

Projekti on edennyt nopeasti

TTY:n projektin tavoitteena on kehittää tekoälyn avulla itsenäisesti ilman miehistöä vesillä etenevä autonominen alus, jota voidaan käyttää erilaisissa pelastus-, etsintä- ja kartoitustoimissa.

Alusta saatetaan tulevaisuudessa käyttää myös taksiveneenä sekä Pyhäjärvellä että Näsijärvellä.

Lue lisää: Ensimmäinen robottivene purjehtii Ratinasta Viikinsaareen jo heinäkuussa – Muutaman vuoden päästä Tampereella ajellaan ilman kuljettajaa etenevillä venetakseilla

Vuoden alussa käynnistynyt projekti on edennyt vauhdilla. Keskiviikkona tutkimusryhmä aloittaa Pyhäjärven kartoittamisen ja datan keräämisen tekoälyn käyttöön.

Tavoite on, että yleisö pääsee seuraamaan autonomisen aluksen ensimmäistä virallista koematkaa Alarannasta Viikinsaareen heinäkuun alussa.

Kaikki kohteet on tunnistettava oikein

Suurin haaste tässä vaiheessa on aluksen tekoälyn saaminen niin fiksuksi, että se tunnistaa kaiken, mitä järvellä tulee vastaan ja että se tunnistaa kohteet oikein.

–Kaikkien vastaan tulevien kohteiden luotettava tunnistaminen ja oikeanlainen reagointi havaittuihin kohteisiin on haaste. Aluksen on myös koko ajan tiedettävä tarkkaan, missä se liikkuu, projektia vetävä TTY:n projektipäällikkö Jussi Aaltonen sanoo.

Vesiskootteri on helpompi havaita kuin esimerkiksi kajakki tai suppilauta, sillä vesiskootteri jättää selkeän lämpöjäljen autonomisen aluksen lämpökameroiden havaita.

Ensimmäisen datankeruuvaiheen aikana aluksen voi nähdä liikkuvan enimmäkseen Pyhäjärven kaupungin puoleisessa päässä Ratinan sillan järven puoleisella alueella. Ratinan suvantoon alus ei vielä tässä vaiheessa tule.

Monta mittalaitetta

Ennen datankeruuvaiheen alkamista venettä ja sen mittalaitteita on viimeistelty.

Mittalaitteista tärkein on merenkulkututka. Se näkee esteet ja muun liikenteen järvellä jo matkan päästä. Se kertoo myös muun liikenteen nopeudet ja suunnat.

Jukka Ritola / Aamulehti
Autonomisessa aluksessa on useita ympäristöä havainnoivaa mittalaitetta. Tekoäly tulkitsee ja analysoi havaintolaitteiden keräämät tiedot sekä muuttaa datan aluksen ohjausjärjestelmän ymmärtämään muotoon.

Autonomisessa aluksessa on useita ympäristöä havainnoivaa mittalaitetta. Tekoäly tulkitsee ja analysoi havaintolaitteiden keräämät tiedot sekä muuttaa datan aluksen ohjausjärjestelmän ymmärtämään muotoon.

Näkyvän valon aallonpituuksilla kuvaavat päiväkamerat havainnoivat ympäristöstä muun muassa maamerkkien värejä sekä rannan, laitureiden ja kivikkojen sijaintia.

Kokonaiskuvaa täydentätä lämpökamerat, jotka erottelevat kohteita niiden lämpötilan perusteella.

–Lämpökamera tunnistaa hyvin esimerkiksi vedessä olevan ihmisen, sillä lämpimänä kohteena ihminen näkyy hyvin, Aaltonen sanoo.

Lisäksi aluksessa on aivan kylkien lähituntumaa tarkkaileva kamerajärjestelmä.

Suunta-antennilla pidetään koko ajan yhteyttä soutupaviljongin liepeillä sijaitsevaan maa-asemaan.

Mukaan myös lentäviä laitteita ja sukellusalus

Oppimisvaiheen jälkeen vene osaa edetä järvellä itsenäisesti ilman miehistöä. Tekoäly tulkitsee havaintolaitteiden tiedot, analysoi ne ja muuttaa datan aluksen ohjausjärjestelmän ymmärtämään muotoon.

Jatkossa lisädataa keräävät myös kaksi lentävää laitetta eli 6-roottorinen heksakopteri ja miehittämätön lentokone, sekä puolimetrinen autonominen sukelluslaite. Vielä ne eivät ole mukana.

–Tärkein tavoitteemme on kehittää perusvalmiuksia aluksen ja näiden kolmen laitteen yhteistoimintaan niin, että ne osataan ohjelmoida toimimaan itsenäisesti pelastus- ja etsintätoimissa annettujen ohjeiden mukaan, Aaltonen sanoo.

–Uskon, että kun olemme valmiita, alus havainnoi ympäristöä jopa tarkemmin kuin ihminen.

Vesa VanhalakkaTwitterissä: @vanhalakka

Robottialus

Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitettävä täysin itsenäisesti ilman miehistöä sisävesissä, rannikkoalueilla ja saaristossa etenevä autonominen pinta-alus.

Tavoite on kehittää alus, jota voidaan käyttää etsintä-, pelastus- ja kartoitustehtävissä. Alusta voidaan mahdollisesti käyttää myös taksiveneenä.

Koealus on alun perin puolustusvoimille suunniteltu maihinnousualuksen prototyyppi, jota ei koskaan otettu käyttöön.

Metallirunkoisen aluksen pituus on 8 metriä ja leveys 3 metriä.

Alus etenee vesisuihkun työntämänä. Samalla periaatteella toimivat esimerkiksi vesiskootterit. Huippunopeus on 42 – 45 solmua eli noin 80 kilometriä tunnissa.


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Olkaahan tarkkana

    Terve!

    Olkaa tarkkana, että oppii varomaan myös uistelijoita. Menevät hitaasti, mutts siimoja piisaa.

  • Nimetön

    Voi, voi tätä maailmaa!

    Helppoheikit käyttävät sanontoja, joita toimittaja ei ymmärrä ja sitten onkin jo historiaa Tampereella.

    Aika halpaa on historia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio