Tampere haluaa nyt profiloitua järvenrantakaupunkina – ministeriöltä 400 000 euron rahoitus

Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon ely-keskus jakoivat 1,4 miljoonaa euroa.

Timo Marttila
Tampere haluaa nyt profiloitua järvenrantakaupunkina – ministeriöltä 400 000 euron rahoitus

Maa- ja metsätalousministeriön myöntämän rahoituksen turvin Ekokumppanit Oy:llä on mahdollisuus valmistella Järviluontokeskusta kevääseen 2019 saakka, Tampereen tavoitteena on alueen järvi- ja luontomatkailun lisääminen.

Jorma HuovinenAamulehti

Vesistö- ja luontomatkailun kehittämiseen tähtäävä Järviluontokeskus eli Lake Nature Center Finland ja Tampereen Hiedanrannan järvisedimentin nollakuidun hyödyntämishanke ovat saaneet rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Järviluontokeskusta valmistelevalle Ekokumppanit Oy:lle myönnettiin yli 138 000 euron ja Tampereen kaupungille nollakuidun hyödyntämiseen 265 000 euron rahoitus.

Kaikkiaan tuetaan kymmentä veteen ja vesiosaamiseen liittyvää kokeilu- ja kehittämishanketta.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon ely-keskus jakoivat 1,4 miljoonaa euroa vesialan kansainvälistymiseen, vesistömatkailuun sekä vesistöjen ravinteiden ja energian uudenlaiseen hyödyntämiseen.

Tampere profiloituu järvenrantakaupungiksi

Tampere haluaa jatkossa profiloitua entistä vahvemmin järvenrantakaupungiksi. Ranta-Tampellan rakentuminen, Särkänniemen alueen uudistuminen, Eteläranta ja Hiedanrannan kaupunginosan luominen ovat merkittäviä askelia tähän suuntaan.

Järviluontokeskuksen tavoitteena on olla yksi tämän kehityksen lippulaivoja. Tavoitteena on luoda tamperelaisille yhteinen portti järvelle ja luontoon kaupungin paraatipaikalle Näsijärven äärelle.

Lisä Tampereen matkailuvetovoimaan

Valmistuessaan Järviluontokeskus olisi ympärivuotinen liikunnan, vesistä nauttimisen, matkailun, vesitiedon ja järviluonto-opetuksen päämaja. Päämääränä on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, joka tuo merkittävän lisän Tampereen ja Pirkanmaan matkailuvetovoimaan.

Puhtaan veden arvostus, järvien suojelu, kestävä kehitys sekä suomalainen cleantech ja vesiosaaminen ovat keskuksen suunnittelun ja kaiken toiminnan pohjana.

Projektipäällikkö O lli Vakkala Ekokumppaneista sanoo tavoitteena olevan vesistötiedon ja palveluiden kokoaminen yhteen paikkaan.

–Tällä hetkellä Tamperetta ympäröivien järvien matkailullista potentiaalia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Myönnetyn rahoituksen avulla meillä on mahdollisuus valmistella Järviluontokeskusta kevääseen 2019 saakka, sanoo Vakkala.

Kysymyksessä on järvi-,vesistö- ja luontomatkailun testaus- ja konseptointihanke.

Tampereen kaupungin hankkeessa tavoitteena on saada järven pohjassa oleva puunjalostusteollisuudesta peräisin oleva niin sanottu nollakuitu kannattavasti hyötykäyttöön. Nollakuidusta voitaisiin mahdollisesti valmistaa niin arvokemikaaleja, biokaasua kuin orgaanisia lannoitteita.


Kommentit (21)

  • Pekka Komulainen, Paperitekniikan Yliopettaja (Emeritus)

    En nyt kommentoi suunnitelmaa sen enempää, vaikka olisikin monta syytä. Puutun kuitenkin viime aikoina iskostuneeseen termiin nollakuitu. Jotkut kai luulevat, että se on uudissana. Useimmat eivät heti ymmärrä, että se on paperitekniikassa käytetty historiallinen termi, jota nyt käytetään väärin.

    Järven puolikelluvat sedimentit sisältävät monenlaista orgaanista materiaalia: mekaanista kuitua, sellukuitua, puun hienoainesta (nollakuitua), kuorta, sahajauhoa, puun kappaleita ja uppotukkeja. Pääasiassahan se on tietenkin hienoa kuitua. Koskapa se on näin moninaista ja makailee pohjalla, niin sille olisi looginen sana: uppokuitu. Onhan meillä uppotukkikin. Kaikki ymmärtäisivät heti, että siinä on puun ilmatilat vettyneet eikä se sen takia pysy enää pinnalla.

    Kaikistä oudoin oli nyt avustuksen julkistuksessa käännetty slogan: Zero Waste from Zero Fiber. Nollakuitu on tullut ruotsin kielestä eikä sitä suurissa kielissä edes tunneta. Nyt tällainen epämääräinen paperitekniikastakin poistuva sana on hienosti käännetty englannin kielelle, jota ulkomaalaiset ihmettelevät.

  • RISTIRIITA TAVOITTEISSA

    Mikä se sellainen Järviluontokeskus on, joka nettisivuillaan kannattaa Eteläpuiston kaupunginosaa ja pystyttää järvi- ja avantokylpylän Mustalahden sataman suulle, Näsinpuistosta avautuvia järvinäkymiä peittämään?

    Järvet ovat kansallisaarteemme, kirjoitetaan Järviluontokeskuksen sivuilla. Eikö se tarkoita, että myös Tampereen kaikki vielä rakentamattomat järvenrannat tulee säilyttää eikä rakentamisella tuhota? Ei näköjään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio