Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tämä on suomalaisen joulun anatomia: Näin paljon käytämme rahaa lahjoihin, juomme viiniä ja syömme kinkkua

Täällä se on taas, monen suomalaisen lempijuhla eli tietysti joulu, joka valaisee vuoden pimeintä aikaa. Joulu on juhla, jota jokainen viettää hieman eri tavalla, omien perinteidensä mukaan. Tyypillisesti joulu tarkoittaa juhlaa, joka on ennen kaikkea rauhoittumista ja joka tuo perinteet lähelle ja perheet, suvut ja ystävät yhteen. Aattona monissa pirkanmaalaisissa kodeissa kinkku on jo ollut yön uunissa ja useissa kodeissa heräillään joulupuuron tekoon, sillä perinteet pitävät tiukasti pintansa suomalaisten kodeissa. Perinteet näkyvät joulupöydissä, joiden joulutarjoilut koostuvat edelleen perinteisistä jouluruuista, joista pöydän kuningas on edelleen kinkku. Suurta kansansuosiota nauttivat myös perinteiset joululaatikot ja graavilohi sekä erilaiset salaatit. Joulukinkku on joulupöydän sydän, ja kinkkua syödään hurjia määriä vuosittain. Eniten kinkku maistuu maaseudulla ja taajamissa, vähiten taas pääkaupunkiseudulla. Suurimmat kinkun ystävät ovat yleensä miehiä tai yli 45-vuotiaita. Vähiten kinkku taas maistuu 15–30 -vuotiaille naisille ja yliopistotutkinnon suorittaneille. Joulupöydässä näkyvät kuitenkin myös uudet tuulahdukset. Viime vuosina joulupöytiin ovat saapuneet aiempaa voimakkaammin kasvisruoat, kalat ja kalkkunat, lihankorvikekinkuista puhumattakaan. Myös luomukinkku ja valmiiksi paistetut sekä luuttomat kinkut ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Joulu on tietysti myös makean herkuttelun aikaa. Piparit ja joulutortut maistuvat jouluna, ja joulun selvästi myydyin herkku on joulusuklaa, jota myydään joulun aikaan miljoonia kiloja. Herkkujen kostukkeeksi maistuu lämmin glögi, jota Suomessa kuluu vuoden aikana arviolta 7 miljoonaa litraa, josta suurin osa tietysti joulun aikaan. Joulu on antamisen aikaa, sanotaan. Tänään satojentuhansien koristeista kimmeltävien kuusien alta pilkistääkin odotettuja paketteja niin isoille kuin pienemmille ihmisille. Suomalaiset käyttävät jouluun yhä satoja euroja, joista suurin osa menee joululahjoihin. Vaikka selvitysten mukaan jouluun käytettävä raha on viime vuodesta hieman laskenut, suomalainen käyttää lahjoihin rahaa edelleen arviolta 290 euron edestä. Selvä tämän joulun ilmiö on se, että entistä useammat tilaavat joululahjat verkkokaupoista ulkomailta, minkä takia Posti on tehnyt marraskuussa ja joulukuussa ennätyksiä toimittamassaan pakettimäärissä. Pelkästään joulukuun toisen viikon aikana toimitettiin 1,2 miljoonaa pakettia, mikä tarkoittaa sitä, että päivässä Postin kautta kulki 200 000 pakettia. Lahjapaketeissa odottaa tänäkin vuonna perinteisiä joululahjoja: kirjoja, suklaata ja muita makeisia, vaatteita ja leluja. Myös erilaisten järjestöjen hyvää tekevät, aineettomat lahjat ovat saaneet jalansijaa Suomessa. Tietoisena lahjana moni saattaa saada paketista palan suojeltavaa metsää tai lahjoittaa esimerkiksi vuohen kehitysmaahan. Joulua edeltävä aika on tietysti ollut myös kaupan kulta-aikaa, kun tavaratalot ja ruokakaupat ovat myyneet hurjia määriä joulutuotteita, -herkkuja ja -ruokia. Moni taas on säästänyt rahansa alennusmyynteihin ja suuntaa kauppoihin välipäivinä. Myös joulun valmisteluihin on käytetty tänäkin vuonna muutamia satoja euroja, sillä suomalaiset arvostavat erityisesti juhlakoristusta, perinteisiä ruokia ja juomia. Joulu näkyy myös kasvien myynnissä. Perinteisesti jouluun kuuluu ikkunalla tai pöydällä joulua koristava joulutähti. Joulutähti kärsii pitkästä kuljetuksesta, joten suurin osa 1,8 miljoonasta Suomessa myytävästä kasvista on kotimaisia, ja sama pätee joulukuusiin. Vaikka alkoholittomista jouluista on puhuttu paljon, on joulu edelleen Alkon selvästi kiireisin sesonki. Viisipäiväisen jouluviikon aikana Suomen Alkoissa arvioidaan käyneen viime vuonna noin 2 miljoonaa asiakasta, ja etenkin punaviini ja portviini sekä viskit maistuvat suomalaisille jouluisin. Monien mielestä myös oluttuoppi kuuluu joulupöytään, sillä Panimoliiton mukaan oluiden myynnissä on selvä piikki joulukuussa. Tänään kilisevät ovikellot odottaville lapsille, kun pukit tiputtavat lahjasäkkejään kiireessä tai saapuvat lyhyelle vierailulle laulattamaan nuorimmaisia. Joulupukki liikkuu tiuhaan tahtiin ilahduttamassa lapsia ympäri Suomea. Suomen suurimmalla pukinvälityssivustolla pukkijouluksi.fi oli jouluviikolla Pirkanmaalla yli 150 ja koko maassa reilu 1 000 ilmoitusta pukeista. Lisäksi lapsiperheissä liikkuu runsaasti myös naapureita ja erilaisilla ilmoituksilla löydettyjä pukkeja. Suomalainen joulupukki kerää suosiota myös ympäri maailmaa, sillä Napapiirin pukille lähetetään vuosittain noin puoli miljoonaa kirjettä, joista suurin osa tulee ulkomailta. Vuodesta 1985 pukki on vastaanottanut 17 miljoonaa kirjettä 200 eri maasta. Vilkkaimmin kirjeitä lähettävät kiinalaiset. Jouluruuan ja lahjojen availun jälkeen tuhannet suomalaiset lämmittävät joulusaunan, joka kruunaa suomalaisen joulunvieton. Saunassa joulu näkyy kynttilöin ja tuoksuin. Päivän ja illan mittaan joululaulut raikaavat monissa kodeissa. Perinteiset joululaulut vuosikymmenten takaa säilyvät rakastettuina ja ikivihreinä suomalaisten sydämissä, sillä suosituimpia ja soitetumpia lauluja ovat muun muassa Joulumaa , Sydämeeni joulun teen ja Varpunen jouluaamuna. Myös En etsi valtaa loistoa sekä Maa on niin kaunis ovat rakastettuja kappaleita, joita esitetään erityisesti joulukonserteissa. Kun joulu on vietetty, jätehuolto tekee pitkää päivää ja noutaa jouluna syntyneen pakkausroskan. Pirkanmaan jätehuollosta kerrotaan, että joulupyhien jälkeen on yksi jätehuollon vilkkaimmista ajoista etenkin arkipyhien takia. Kuusi pääsee ansaitsemalleen viimeiselle matkalle jätehuollon biojätteen mukana kahden viikon ajan joulun jälkeen. Lähteet: Ilmatieteen laitos, Panimoliitto, Lihatiedotus, Joulupuuseura, S-ryhmä, Kesko, Nordean joulukysely, Alko, Posti, Teosto. Onko sinulla erikoisia jouluperinteitä, onko joulu sinulle tärkeä? Voit kertoa kommenttikenttään erikoisista joulunviettotavoistasi.