Tällainen on Suomen luterilaisin kunta: Seurakunnan kerhoissa ei ole tilaa kaikille lapsille ja kinkeriperinne elää vahvana

Suomen luterilaisimmassa kunnassa Perhossa ei epäröidä kirkkoon kuulumista, vaan hiljennytään sanan äärellä. Pohjanmaan raamattuvyöhykkeellä perinteiset arvot ovat kunniassa ja herätysliikkeet hallitsevat mielenmaisemaa.

Lehojärvi Jukka
Tällainen on Suomen luterilaisin kunta: Seurakunnan kerhoissa ei ole tilaa kaikille lapsille ja kinkeriperinne elää vahvana

Perhossa on poikkeuksellinen tilanne, sillä lapset joutuvat jonottamaan paikkaa seurakunnan päiväkerhossa. Ryhmiä on yhteensä yhdeksän ja peräti 60 lasta osallistuu pienessä keskipohjalaiskunnassa kerhotoimintaan.

Juho MäkeläPerho

–Vuorisaarnassa Uudessa testamentissa Jeesus esittää, että kirkko ja seurakunta muuttaisivat maailmaa. Nyt on käynyt vähän niin, että maailma muuttaa koko ajan kirkkoa, Suomen luterilaisimman kunnan Perhon vt. johtajapappi Raimo Kytölä sanoo.

Evankelisluterilainen kirkko on suurissa vaikeuksissa erityisesti Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi vain reilut 54 prosenttia helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon.

Tilastojen mukaan kirkkoon kuulutaan eniten Perhossa, Kinnulassa ja Reisjärvellä. Luterilaisimmat kunnat ovat ryppäässä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla.

Raamattuvyöhyke on sanana peräisin Etelä-Yhdysvaltojen uskonnollisesti vahvasta alueesta. Olisiko jäsenkadosta kamppailevalla kirkolla jotain opittavaa Suomen omasta raamattuvyöhykkeestä eli Pohjanmaasta? Vastauksen saamiseksi on lähdettävä Perhoon, jossa yli 93 prosenttia kuntalaista kuuluu kirkkoon.

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva 2 900 asukkaan Perho tunnetaan kuulantyönnön olympiavoittajasta Arsi Harjusta ja Nurmoon muuttaneesta painin arvokisamitalisti Rami Hietaniemestä. Pitäjässä on myös Salamajärven kansallispuisto ja isona työllistäjänä Jet-Puu.

Lehojärvi Jukka
Perhon seurakuntapastori Raimo Kytölä hoitaa tällä hetkellä myös vt. johtajapapin tehtäviä. Pitäjään valitaan kevään aikana uusi johtajapappi. Kytölä sytyttää kynttilää Perhon kirkossa.

Perhon seurakuntapastori Raimo Kytölä hoitaa tällä hetkellä myös vt. johtajapapin tehtäviä. Pitäjään valitaan kevään aikana uusi johtajapappi. Kytölä sytyttää kynttilää Perhon kirkossa.

Kylien kinkerit ovat yhä voimissaan

Perhon vt. kirkkoherra Raimo Kytölä ottaa meidät vastaan kirkkoherranvirastossa, joka on rakennettu vanhan pappilan hengen mukaisesti. Ensiksi on kysyttävä, miksi Perhossa niin moni kuuluu kirkkoon?

–Perho on perinteinen maaseutupaikka, jossa on kunniassa tietyt perinteet kuten isänmaallisuus. Lisäksi vanhoillislestadiolainen liike on Perhossa poikkeuksellisen suuri. Koko kunnan väkiluvusta lähes 30 prosenttia on lestadiolaisia.

Monen isomman seurakunnan pappi voisi olla kateellinen Perhon naapurikunnassa Kyyjärvellä asuvalle Kytölälle. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä Perhon kirkossa oli 450 sanankuulijaa. Tavallisena pyhänä kirkossa on noin 30–50 henkeä, mutta erityispyhinä ja juhlapyhinä penkit täyttyvät tiiviimmin.

Kinkeriperinne elää Perhossa yhä vahvana. Kylillä järjestetään vuodessa 14 kinkerit, joissa muiden asioiden lisäksi sovitaan kunkin kylän kirkkopyhä. Samalla sovitaan, ketkä hoitavat palvelutehtävät kuten esirukoukset ja laulamisen kylän kirkkopyhässä.

Kytölän mukaan Pohjanmaalla ajatellaan varsin perinteisesti monista asioista kuten avioliitosta. Hän kritisoi kirkkoa jatkuvasta uudistamisesta, joka ei kuitenkaan anna ihmisille vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.

–Raamatusta ja evankeliumista kiinni pitäminen ihan perinteisessä muodossa tuo helposti mediassa ja etelän suurissa kaupungeissa vastustusta, mutta se voisi olla kirkolle parasta pitkällä tähtäimellä.

Lehojärvi Jukka
Perhon nykyinen puuristikirkko on rakennettu vuonna 1903. Kyyjärvellä asuva Raimo Kytölä on työskennellyt pappina Perhossa vuodesta 2012 lähtien.

Perhon nykyinen puuristikirkko on rakennettu vuonna 1903. Kyyjärvellä asuva Raimo Kytölä on työskennellyt pappina Perhossa vuodesta 2012 lähtien.

Seurakunnan kerhot pullistelevat lapsia

Samassa pihapiirissä kirkkoherranviraston kanssa pidetään seurakunnan lasten päiväkerhoa. Perhossa on poikkeuksellinen tilanne, sillä kaikki halukkaat lapset eivät mahdu kerhoon. Ryhmiä on yhteensä yhdeksän ja peräti 60 lasta osallistuu seurakunnan kerhoihin.

Perhon seurakunnan lastenohjaaja Aila Girsén on pitänyt päiväkerhoja pitäjässä jo 32 vuotta. Suosio on kasvanut, koska nykyään myös vanhoillislestadiolaiset vievät lapsensa seurakunnan kerhoon.

–Jokainen lapsi on saanut jo kotoaan sellaisen kasvatuksen, että kirkko kuuluu perheen elämään. Perhossa on helppo tulla mukaan seurakunnan toimintaan, Girsén sanoo.

Lapset ovat innoissaan, sillä heille on kerrottu, että tänään Oksakosken lasten kerhoon tulee vierailulle lehtiväkeä. Eräs poika pohtii, olemmeko tehty paperista. Tällä kertaa seurakunnan kerhossa teemana on loppiainen, itämaan tietäjät ja Jeesuksen syntymä.

Girsén kertoo, että seurakunnan kerho alkaa joka viikko hartaushetkellä. Jokainen lapsi pääsee vuorollaan sytyttämään kynttilän. Tällä kertaa tehtävän on saanut Niilo Lampinen. Hän pääsee myös ensimmäisenä käsienpesujonoon.

Kerhoon kuuluu paljon leikkimistä ja lapset pääsevät syömään kotoa tuotuja eväitä.

Lehojärvi Jukka
Niilo Lampinen puhaltaa tällä kertaa kynttilän Perhon seurakunnan päiväkerhossa. Alle kouluikäisten lasten kerho alkaa joka viikko hartaudella. Ohjelmassa on paljon leikkimistä.

Niilo Lampinen puhaltaa tällä kertaa kynttilän Perhon seurakunnan päiväkerhossa. Alle kouluikäisten lasten kerho alkaa joka viikko hartaudella. Ohjelmassa on paljon leikkimistä.

Menoa ja vauhtia saa muualta kuin kirkosta

Perhon rauhanyhdistyksen puheenjohtajan Pasi Kanniaisen mielestä kirkon päätehtävä on pitää hengellisiä asioita hillityllä tyylillä esillä.

–Jos haluaa enemmän vauhtia ja menoa, sitä on paljon saatavilla muitten tahojen kautta. On ihan hyvä oikeastaan, että kirkko tarjoaa edelleen mahdollisuuksia hiljentymiseen ja rauhoittumiseen.

Vanhoillislestadiolaisten nokkamies pitää Pohjanmaan raamattuvyöhykettä vain positiivisena asiana. Kirkon sanoman pitää pohjautua Raamattuun.

–Koti, uskonto ja isänmaa -ajattelu on Perhossa arvostetussa asemassa. Seurakunta on täällä niin luonteva yhteistyökumppani koulussa ja arjessa, että moni ei ole edes miettinyt, miksi ei kuuluisi kirkkoon.

Kirkon jäsenmäärä laskee tasaisesti

Kirkko tiedottaa 15. tammikuuta vuonna 2017 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien suomalaisten vahvistetut määrät.

Kirkon tutkimuskeskus ennakoi, että kirkon jäsenmäärä vuoden 2018 alussa olisi noin 71 prosenttia Suomen väestöstä. Vuoden 2017 alussa kirkkoon kuului 71,9 prosenttia suomalaisista. Suhteessa väkilukuun kirkkoon kuulutaan vähiten Helsingissä ja Vantaalla.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Tuo ”totta vai tarua” on vain sinun mielipiteesi, jolle et pysty osoittamaan mitään perusteita.

  • Nimetön

    Todella tärkeää ja hyvää toimintaa! Muutkin seurakunnat voisivat ottaa esimerkkiä!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio