Suurimmat tuulivoimakunnat saavat jo yli miljoona euroa vuodessa kiinteistöveroa voimaloistaan

Kuudessa suurimmassa tuulivoimakunnassa on 43,3 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista.

Krista Kuusela / arkisto
Suurimmat tuulivoimakunnat saavat jo yli miljoona euroa vuodessa kiinteistöveroa voimaloistaan

Sadat simolaiset kokoontuivat keväällä 2014 katsomaan Tuuliwatin Leipiön tuulipuiston avajaisia. Simo on tätä nykyä maan kolmanneksi suurin tuulivoimakunta, joka saa tänä vuonna jo yli miljoona euroa kiinteistöveroa tuulivoimaloista.

Henripekka KallioLännen Media

Tuulivoimaloiden kiinteistöveron kiristys tuottaa tänä vuonna miljoonia euroja lisätuloja tuulivoimakunnille.

Vuodenvaihteesta alkaen tuulipuistoiksi ryhmitellyistä tuulivoimaloista on alettu periä voimalaitosten kiinteistöveroa, kun aiemmin tuulivoimaloita verotettiin yleisen kiinteistöveron perusteella.

Kiinteistövero vaihtelee kunnittain, mutta muutoksen seurauksena tuulivoimaloiden kiinteistövero kiristyi osapuilleen kolminkertaiseksi aiemmasta.

Suomen Tuulivoimayhdistys julkaisi maanantaina laskelmiaan muutoksen vaikutuksista. Tuulivoima-alan etujärjestön mukaan maan kuusi suurinta tuulivoimakuntaa keräävät tänä vuonna yhteensä 6,2 miljoonaa euroa verotuloja tuulivoimaloistaan. Kutakin kuutta kuntaa kohti kerätty vero on 0,7–1,4 miljoonaa euroa.

Suomen kuusi suurinta tuulivoimakuntaa ovat Kalajoki, Raahe, Simo, Pori, Kristiinankaupunki ja Ii. Ne kaikki verottavat tuulivoimaa tänä vuonna korkeimmalla mahdollisella kiinteistöveroprosentilla, joka on tällä hetkellä 3,1 prosenttia kiinteistön verotusarvosta.

Kalajoella tuulivoiman kiinteistöverojen tuotto vastaa yhden veroprosentin vaikutusta kuntalaisten tuloverotuksessa, kerrotaan Tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa.

Simossa tilanne on samansuuntainen. Lapin Kansa kertoi viime syksynä, että kunta hyötyy veromuutoksesta arviolta 550 000–600 000 euroa, kun yhden tuloveroprosentin korotus toisi kunnan kassaan 480 000 euroa vuodessa.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan kiinteistöveron korotus on tuulivoimahankkeille iso lisäkustannus, mutta yhdistys arvioi, että se lisää yleistä hyväksyttävyyttä tuulivoimaa kohtaan.

–Kiinteistöverojen huippuvuodet ovat tähän tietoon 2018 ja 2019. Jos tuulivoimarakentaminen tökkää Suomessa tähän, eivät kuntienkaan kiinteistöverokertymä tuulivoimasta luonnollisestikaan enää kasva. Siksikin uusiutuvan energian tukimekanismi pitäisi saada etenemää pikaisella aikataululla, sanoo toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa.

Kuudessa suurimmassa tuulivoimakunnassa on 43,3 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Näin ollen voi arvioida, että Suomen kaikista tuulivoimaloista peritään tänä vuonna kiinteistöveroa yhteensä suurin piirtein 14 miljoonaa euroa.

Tuulivoimaa on rakennettu jo yli 70 kuntaan. Voimalat jättävät sijoituspaikkakunnilleen verotulojen lisäksi maanvuokraa ja haittakorvauksia lähistön maanomistajille.

Vuokrista ja haittakorvauksista ei ole kattavia tilastoja, mutta jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää, että yksittäisestä voimalasta niitä maksetaan keskimäärin yhteensä vähintään 10 000 euroa vuodessa.

Suomeen on rakennettu 700 tuulivoimalaa, joten vuokrien ja haittakorvausten kokonaissumma nousee jo arviolta vähintään seitsemään miljoonaan euroon vuodessa.

Top 10 tuulivoimakunnat

Kalajoki (64 voimalaa)

Raahe (62)

Simo (37)

Pori (37)

Kristiinankaupunki (35)

Ii (43)

Suomussalmi (30)

Tornio (21)

Pyhäjoki (19)

Ilmajoki (20)

Lähde: STY. Kunnat ovat ohessa suuruusjärjestyksessä niihin rakennetun tuulivoiman kapasiteetin (MW) perusteella.

Tuki laskee hintoja

Tuulivoimalle maksettiin viime vuonna 196 miljoonaa euroa syöttötariffitukea.

Energiavirasto arvioi, että kotimainen tuulivoima alensi viime vuonna tukkusähkön hintoja vajaalla eurolla megawattitunnilta.

Suomen koko vuoden kulutuksen perusteella tämä tarkoittaisi yhteensä kymmenien miljoonien eurojen vuosittaista säästöä sähkönkuluttajille.

Lähde: Energiavirasto


Kommentit (4)

  • -A-

    ”joku tässä yhtälössä varmasti nettosi, mutta se ei kyllä ollut sene enempää sähkönkäyttäjä kuin veronmaksajakaan.”

    Se nettoaja on ulkomaiset sijoitusyhtiöt, joiden tileille tukirahat virtaavat. Esimerkiksi Latamäestä saksalaiselle pankkitilille. Olemme selvittäneet tämän.

  • -A-

    Mistähän kyseinen toimittaja on taas tietonsa hankkinut?? Eipä ole pieneen keskisuomalaiseen Luhankaan tullut kiinteistöverotuloja juuri nimeksikään, työpaikkoja ei syntynyt yhtäkään uutta tuulivoiman myötä, eikä mitään ”haittakorvauksia” ole esimerkiksi meille näkynyt, vaikka vajaan kilometrin päässä Latamäestä omistamme 2 kiinteistöä. Tämä tuulivoimasirkushan on yksi suuri puhallus Suomessa. Suurilla yhteiskunnan tukirahoilla pyöritettävää olematonta energiantuotantoa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio