Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijaan – Migrin pitäisi neuvotella maakuntien kanssa, mutta ennen sote-lakeja ei ole neuvottelukumppania

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista. Tämä johtuu siitä, että turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri). –Meidän pitäisi tietenkin suunnitella nämä asiat yhdessä uusien maakuntien kanssa. Niin kauan kuin lakipakettia ei ole säädetty, meillä ei ole neuvotteluosapuolta, sanoo johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä Lännen Medialle. –Sote- ja maakuntauudistus on siirtynyt jo toisen kerran vuodella eteenpäin. Olemme siis joutuneet jo toisen kerran tekemään työsuunnitelmia uusiksi. Lainsäädäntö laahaa jälkijunassa myös kuntien osalta. –Lain mukaan kunnat voitaisiin velvoittaa vastaanottotoimintaan. Oikeuskanslerinviraston mukaan näin ei ole. Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijaan. Paljon tulijoita ehkä Venäjän puolelta Alueellisia suunnitelmia on päivitetty toistaiseksi vaihtelevasti. Hyvää työtä on Lehdon mukaan tehty esimerkiksi Kaakkois-Suomessa. –Olemme myös pilotoineet Keski-Suomen kanssa, mitä yhteistyö tulevien maakuntien kanssa voisi olla. Migrillä on kolme alueellista suunnittelijaa, joiden tehtävänä on auttaa suunnitelmien laatimisessa. Yksi virkamies laatii päätyökseen alueellisen valmiussuunnittelun ohjeistusta. Suunnitelmat räätälöidään maakuntakohtaisiksi jo siksi, että maakuntien asukasluvut vaihtelevat suuresti. 100 000 maahantulijaa on sisäministeriön määrittelemä luku. –Se on aika tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun. Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta, Lehto kertoo. Piikkivuonna 2015 Suomeen tuli muun muassa Syyrian sodan seurauksena yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Todennäköisin tulosuunta Suomeen on Migrin mukaan itäraja. Tornion paine yllätti täysin Maakunnalliset suunnitelmat sijoittuvat Migrin valtakunnallisen valmiussuunnitelman ja paikallisten suunnitelmien väliin. Jokaisella vastaanottokeskuksella on oma suunnitelmansa paikkamäärän lisäämisestä ja hätämajoituksesta. –Niillä pitäisi olla linkki kuntien valmiussuunnitelmiin, Lehto sanoo. Migrin ja ely-keskusten lisäksi maahantulon hallintaan osallistuu useita eri viranomaisia, SPR sekä muita järjestöjä ja toimijoita. Tulijat sijoitetaan rajanylityspaikasta tai järjestelykeskuksen sijainnista riippumatta mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomea muun muassa maakuntien asukasluvun perusteella. Tällä hetkellä järjestelykeskuksille ei ole tarvetta, vaan turvapaikanhakijat turvatarkastetaan ja rekisteröidään joko raja-asemilla tai poliisiasemilla. Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. –Se on keskeinen oppi vuodesta 2015. Ei silloin osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista. Suomessa on juuri nyt noin 8 000 vastaanottokeskuspaikkaa. –Viikossa tai kahdessa tämänhetkisten vastaanottokeskusten paikkamäärää voidaan nostaa jopa 3 000:lla. Kuukaudessa saamme aika helposti 10 000 paikkaa lisää ja seuraavan kuukauden aikana ehkä toiset 10 000 paikkaa, kertoo Migrin Kimmo Lehto . Kun paikkoja ei pystytä enää lisäämään, tulijat hätämajoitetaan muun muassa SPR:n väliaikaismajoitusyksiköihin ja telttoihin, kuntien ja seurakuntien tiloihin sekä parakkeihin. –Kyllä me siitä sadastatuhannesta selviämme, jos sellainen tilanne tulee, Lehto sanoo. Tulevien maakuntien tai kuntien pitäisi luoda kiinteistörekisteri, jotta vapaat kiinteistöt löydettäisiin heti. –Migrillä ei ole sellaista eikä voimavarojakaan sellaiseen. Vastedes uusia vastaanottokeskuksia perustetaan pääsääntöisesti normaalin julkisten hankintojen kilpailutuksen kautta. –Tätä pilotoitiin jo viime vuonna Uudellamaalla. Tänä vuonna eri yksikköjen kilpailutusta on jatkettu. Näin valmiutta parannetaan ja saadaan selville kaikki potentiaaliset palveluntarjoajat.