Tiede

Suomeen torstaina saapuvien isopandojen varalle on suuria suunnitelmia – Niiden pentujen jälkeläiset yritetään vapauttaa luontoon Kiinassa

Suomeen saapuvat Hua Bao ja Jin Bao Bao on valittu tarkkaan. Pandaparin perimä on vielä niistä maksettavaa hurjaa vuokraakin kalliimpi, sillä pandojen kantavanhemmat tulevat populaatioista, joissa on jäljellä enää vain muutama yksilö.

Asmo Raimoaho
Suomeen torstaina saapuvien isopandojen varalle on suuria suunnitelmia – Niiden pentujen jälkeläiset yritetään vapauttaa luontoon Kiinassa

Suomeen torstaina saapuvien Hua Baon ja Jin Bao Baon sanotaan olevan todellisia superyksilöitä sekä ulkonäöltään että geneettiseltä perimältään. Hua Baosta saattaa tulla maailman suurin panda ja Jin Bao Baota on luonnehdittu maailman kauneimmaksi pandaksi.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Suomeen Ähtärin eläinpuistoon asettuvat isopandat Hua Bao ja Jin Bao Bao ovat arvokkaita yksilöitä: ne ovat parhaita mahdollisia kantavanhempia pandojen perimän monimuotoisuutta säilyttämään.

–Pariskunnasta tekee geneettisesti erityisen arvokkaan se, että niiden omat kantavanhemmat tulevat pienistä, pirstaloituneista populaatioista. Näitä yksilöitä on enää hyvin vähän jäljellä, Ähtärin pandahankkeen pääasiantuntija, eläintieteilijä Jukka Salo sanoo.

Mauri Ratilainen
Helsinki-Vantaalta pandanhakureissulle torstaina lähteneelle eläintieteilijä Jukka Salolle pandojen saaminen Suomeen on iso juttu.

Helsinki-Vantaalta pandanhakureissulle torstaina lähteneelle eläintieteilijä Jukka Salolle pandojen saaminen Suomeen on iso juttu.

Arvokkaita Hua Bao ja Jin Bao Bao ovat myös siksi, että ne ovat tärkeä osa Kiinan pari vuotta sitten uudelleen käynnistämää isopandojen luontoonpalauttamisohjelmaa.

Suomi on ohjelmassa mukana.

–Yksi keskeinen syy siihen, että Suomeen ylipäätään saatiin pandoja, on tavoite, että pariskunta synnyttäisi Suomessa pentuja luonnonmukaisen lisääntymisen kautta.

Suunnitelma on, että tulevaisuudessa Hua Baon ja Jin Bao Baon Suomessa syntyvien pentujen jälkeläiset elävät vapaana luonnossa.

Asmo Raimoaho

Pirstaloitunut kotiseutu

Jukka Salon ja kiinalaisten yhteistyö alkoi jo 1990-luvun lopulla erilaisten metsänsuojeluhankkeiden parissa. Hankkeissa on suojeltu pandojen asuinalueiden metsiä, luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä ja pandoja.

Vuosien mittaan Salo on vieraillut isopandojen elinalueilla Kiinassa kymmeniä kertoja. Isopandat, niiden elintavat ja suojelu ovat tulleet tutuksi.

Yksi isopandojen suojelun ongelma on ollut pandojen asuinalueiden pirstaloituminen.

Pandojen asuinalueet ovat jakautuneet kymmeniin toisistaan erillisiin saarekkeisiin. Saarekkeissa elää 33 geneettisesti erilaista osapopulaatiota. Populaatioista 18 on sellaisia, joissa elossa on alle kymmenen yksilöä.

Asmo Raimoaho

Pieni populaatiokoko lisää sisäsiittoisuutta, ja se taas rapistaa perimää.

–Osa näiden pirstaleisten populaatioiden geeniaineksesta on vaarassa hävitä kokonaan. Lajin säilymisen kannalta tämä ei ole hyvä asia.

Tässä mukaan astuu isopandojen tarhaaminen ja se, että pandoja vuokrataan eri puolille maailmaa.

Isopandojen rahtaamisessa maailmalle ei Salon mukaan ole kyse vain politiikasta ja bisneksestä, kuten julkisuudessa yleensä annetaan ymmärtää. Toki diplomatia, politiikka ja kauppasopimukset ovat kuviossa mukana.

Pelkkiä politiikan ja kaupan edistäjiä isopandat eivät silti ole: taustalla on Kiinan aito halu pelastaa isopanda sukupuutolta.

Kiinan tarhaohjelman tärkeä osa

Asmo Raimoaho

Kun isopanda reilut 20 vuotta sitten oli sukupuuton partaalla, luonnossa elävien pandojen suojeluohjelmien rinnalle perustettiin yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa tarhasuojeluohjelma noin 20 vuotta sitten.

Tarhaohjelman tavoitteeksi asetettiin, että Kiinassa tarhoissa elää 400–450 isopandaa. Tavoite on nyt saavutettu.

Tarhayksilöt ovat geenivarasto, jonka avulla isopanda voi säilyä, jos laji uhkaa kadota luonnosta.

–Noin 450 tarhayksilöä on arvioitu minimi, jonka avulla laji voi säilyä myös siinä tilanteessa, että vapaana luonnossa elävät populaatiot syystä tai toisesta tuhoutuisivat.

Siksi tarvitaan Hua Baon ja Jin Bao Baon kaltaisia geenien varmuusvarastoja.

Esimerkiksi Euroopassa visentti pelastettiin sukupuuton partaalta eläintarhoissa elävien yksilöiden avulla.

–Kalifornian kondorien luonnonpopulaatio Yhdysvalloissa otettiin aikanaan tarhoihin, saatiin lisääntymään ja palautettiin luontoon, Salo sanoo.

Perimän varmuusvarasto

Asmo Raimoaho

Kiinan suojelutarhoissa elävien 450 isopandan lisäksi tärkeä osa pandojen geeniperimän rapistumista estävässä taistelussa ovat ovat eri puolilla maailmaa tarhoissa elävät pandat. Salon mukaan niitä tarvitaan noin 50 yksilöä.

Ulkomailla hajautetusti elävät pandat ovat varmuusvarasto, jos esimerkiksi penikkatautivirus tai luonnonmullistus tappaa ison osan Kiinassa elävistä isopandoista.

Esimerkiksi vuoden 2008 maanjäristyksessä isopandojen asuinalueella Sichuanissa kokonaiset eroosion heikentämät vuorenrinteet valuivat alas laaksoihin: kymmenettuhannet ihmiset kuolivat ja miljoonan menettivät kotinsa. Myös pandojen suojelutarhat evakuoitiin vuoristosta.

Salon mukaan Suomeen saapuvat Hua Bao ja Jin Bao Bao ovat keskeinen osa Kiinan kaksi vuotta sitten uudelleen käynnistämää isopandojen luontoonpalauttamisohjelmaa.

–Suomen neljä vuodenaikaa ovat hyvin samankaltaisia kuin Sichuanin vuoristossa. Oletamme, että isopandauroksen ja -naaraan lisääntymiseen liittyvä hormonaalinen sykli noudattaa samaa sykliä, mitä ne Kiinassakin luonnossa noudattavat.

–Kiina on antanut nämä geneettisesti arvokkaat yksilöt Suomeen, jotta ne lisääntyisivät luonnonmukaisesti. Ne on valittu hyvin huolellisen harkinnan jälkeen. Haluamme, että Suomessa syntyy luomupandoja, joiden jälkeläiset palautetaan luontoon.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Kumpikaan kommentoijoista ei lukenut artikkelia/ymmärtänyt lukemaansa.
    Isopandoja pidetään tarhoissa siksi, että yritetään estää niiden kuoleminen sukupuuttoon. Nämä Suomeenkin tuotavat pandat yritetään saada lisääntymään ja mahdolliset jälkeläiset vapautetaan luontoon.

  • -A-

    ”Mitä eroa on delfiinien pitämisessä pienessä altaassa särkänniemessä tai pandojen pito jossain ähtärin tarhassa”

    Ei mitään, mutta yhteistä on se, että molemmissa tapauksissa uhanalaisia eläimiä pidetään vankeina suurella rahalla, vain ihmisten turhamaisuuden takia. 😢

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio