Suomalaiset, ruotsalaiset ja amerikkalaiset taistelevat Gotlannissa – Sotaharjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne viittaa Venäjään

"Jos emme harjoittele muiden kanssa, emme voi odottaa, että kriisitilanteessa joku tulisi tänne meidän avuksi."

Pekka Soderlund
Suomalaiset, ruotsalaiset ja amerikkalaiset taistelevat Gotlannissa – Sotaharjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne viittaa Venäjään

Kuvituskuva.

Niilo SimojokiSTT, Helsinki

Porin prikaatin jääkärikomppanian varusmiehet saavat pian panna kielitaitonsa koetukselle. Kansainvälisen valmiusjoukon sotilaat harjoittelevat yhdessä ruotsalaisten ja amerikkalaisten joukkojen kanssa Gotlannin saarella osana Ruotsin suurta Aurora 17 -sotaharjoitusta.

Myöhemmin joukot vielä testaavat Ruotsin puolustusta tekemällä maihinnousun maan itärannikolle. Taivaalla pitäisi tuolloin pörrätä muun muassa amerikkalaisia taisteluhelikoptereita.

Aurora-harjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne on mielenkiintoinen ja viittaa vahvasti Venäjään, maata nimeltä mainitsematta. Suurikokoinen valtio A kovistelee pientä naapuriaan B:tä muun muassa omien kansalaistensa syrjinnästä B:n alueella. Jo tätä ennen A on liittänyt itseensä valtion Y.

Yhtäläisyyksiä Venäjään, Ukrainaan, Baltian maihin tai Suomen asemaan on vaikea välttää. A-valtion rajat noudattelevat kartalla tarkalleen Venäjän todellisia rajoja, pois lukien Suomen itäpuolelle Karjalaan piirrettyä B-valtion aluetta.

Aurora-harjoituksen johtaja Bengt Andersson on kuitenkin vakuuttanut, ettei A-valtio ole millään muotoa Venäjä.

Harjoitusskenaariossa B-valtio pyrkii ahdistettuna hakemaan tukea lännestä, minkä A haluaa estää hyökkäämällä Gotlantiin ja Ruotsin itärannikolle. Tämä huoltoreittien katkaisuun tarkoitettu hyökkäys on se, jota Aurora-harjoituksessa siis torjutaan. Hyökkääjinä tosin toimivat venäläisten sijaan amerikkalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset.

Myös Ruotsin länsirannikolla tapahtuu: Göteborgin satamaan saapuu apuun amerikkalaisia ja ranskalaisia joukkoja, jotka tuovat Ruotsiin ilmatorjuntaohjuksia. Näiden kuljettaminen eteläisen Ruotsin poikki "sotatoimialueelle" on harjoituksen se osa, jossa testataan sotilaallisen avun vastaanottamista ja isäntämaatukea. Nimi viittaa yhteisymmärryspöytäkirjaan, jollaisen Ruotsi ja Suomi ovat Naton kanssa allekirjoittaneet.

Ilmatorjuntaohjusten lisäksi Aurorassa nähdään myös muun muassa amerikkalaisia Apache-taisteluhelikoptereita, suuria Chinook-kuljetuskoptereita, M1 Abrams -taistelupanssarivaunuja, sekä laivaston Arleigh Burke -luokan hävittäjiä. Viimeksi mainitut on varustettu Aegis-ohjustorjuntajärjestelmällä. Tällaista alusta venäläinen rynnäkkökone häiriköi matalalennoilla Itämerellä keväällä 2016.

Auroran aikana taivaalla nähdään myös Suomen Hornet-hävittäjiä, jotka toimivat niin kotimaan tukikohdista kuin Ruotsista käsin.

Kansainvälisyys esillä

Kansainvälisyys on ollut Puolustusvoimissa näyttävästi esillä Ilma- ja Merivoimien toiminnassa, jotka ovat tälläkin kertaa mukana. Maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan asetelma on luonnollinen.

–Jokainen ymmärtää, että maavoimat ovat vähän kankeampia liikkeissään. Ne ovat ensinnäkin suuremmat, ja tällaiset rajat ylittävät harjoitukset, jotka ovat merellä ja ilmassa kohtuullisen yksinkertaisia järjestää, ottavat maa-alueilla enemmän aikaa, hän kuvaa.

Auttaa koulutuksessa, pohjustaa kriisitilanteita

Kansainvälinen yhteistyö on Hulkon mukaan kuitenkin tärkeää myös Maavoimille. Harjoitukset antavat muille maille kuvan suomalaisten osaamisesta ja Suomelle lisäarvoa omaan koulutukseen.

–Toinen ulottuvuus on sitten se, että jos emme harjoittele kahden- ja monenkeskisesti, niin emme voi kyllä odottaa, että kriisitilanteessa joku tulisi tänne meidän avuksi, Hulkko painottaa.

Harjoituksissa todettu yhteistoimintakyky on hänen mukaansa ehdoton edellytys avun vastaanottamiselle.

–Tämä korostuu erityisesti maavoimien osalta, koska niiden toimintatavat ovat eri mailla aika erilaisia, Hulkko perustelee.

Ruotsin kanssa tarkat suunnitelmat

Maavoimillekin tärkein kumppani puolustusyhteistyössä on Ruotsi, jonka kanssa on lähivuosille tarkat suunnitelmat siitä, millaisilla joukoilla ja mihin harjoituksiin kummatkin osallistuvat. Tavoitteena on samalla kasvattaa toisen maan harjoituksiin osallistuvien joukkojen kokoa aina pataljoonan kokoisiin useiden satojen sotilaiden osastoihin.

–Poliittisestihan ohjaus on ollut sellainen, että mitään rajoitteita ei ole. Mutta molemmissa maavoimissa on tietenkin rajoitteena se, että meillä on paljon muutakin tehtävää.

Maavoimien johtoon elokuun alussa noussut Hulkko on tyytyväinen puolustushaaransa kehitykseen niin materiaaliresurssien kuin valmiuden parantumisen suhteenkin. Hänen mukaansa kehityksen jatkumisen kannalta on erittäin tärkeää, että Ilma- ja Merivoimien alus- ja hävittäjähankinnat toteutuvat suunnitellusti erillisrahoituksella puolustusbudjetin ulkopuolelta.

–Tällä hetkellä näyttää, että saamme Maavoimat hyvään moderniin iskuun 2020-luvun alkuun mennessä, Hulkko arvioi.


Kommentit (1)

  • Mikko

    Ettei nyt vain isoveikka hoopottaisi harjoituskavereitaan osalliseksi Saksan ja muun maksavan Euroopan energiasaartoon, sekä näin saada täysi kontrolli pahimman kilpailijansa energiapolitiikasta? Petroeurohan onnistuttiin jo torppaamaan heti alkuunsa brutaalilla sotilaallisella hyökkäyksellä itsenäiseen valtioon.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet