Tiede

Sukupuolten tasa-arvossa on vielä paljon korjattavaa Suomessa: "Vallan huippu ja työmarkkinajärjestöt ovat yhä varsin miehisiä linnakkeita"

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mielestä pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella sukupuolten tasa-arvossa on otettu taka-askeleita

Kimmo Penttinen
Sukupuolten tasa-arvossa on vielä paljon korjattavaa Suomessa: "Vallan huippu ja työmarkkinajärjestöt ovat yhä varsin miehisiä linnakkeita"

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mielestä sukupuolten tasa-arvossa on paljon parantamisen varaa vallan korkeimmalla huipulla Suomessa. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka

Vesa VanhalakkaAamulehti

Naisen asema juhlivassa 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa on parempi kuin monessa muussa maassa. Silti moni naisen ja miehen väliseen tasa-arvoon liittyvä kysymys on vielä pahasti epätasapainossa.

Usein suomalaisen yhteiskunnan sukupuolten tasa-arvoa kiitellään, mutta kun pintaa vähän raaputtaa, tasa-arvo ei enää ole itsestäänselvyys.

Esimerkiksi poliittisen vallan huipulla tasa-arvokysymyksissä on otettu takapakkia viime vuosina. Siellä sukupuoli on yhä yksi keskeinen suomalaista yhteiskuntaa määrittävä, syvällä valtarakenteissa uiskenteleva tekijä.

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mukaan pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tasa-arvoaskeleita on otettu väärään suuntaan.

Vuoden 2015 hallitusohjelma on ensimmäinen sitten 1990-luvun alun, jossa ei ole lainkaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kirjauksia.

–Siellä todetaan vain, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia Suomessa. Käytännössä tilanne on toinen. Työmarkkinoilla on yhä hyvin naisvaltaisia aloja ja hyvin miesvaltaisia aloja. Palkkaerot ovat isoja eikä naisiin kohdistuvasta piilosyrjinnästä ole päästy eroon.

Yksi syy kehityksen taustalla on ollut lama ja se, että talous on asetettu ensisijaiseksi, tasa-arvo toissijaiseksi.

–Tasa-arvonotkahdus näkyy esimerkiksi kiky-sopimuksessa, joka rokottaa matalapalkkaisia naisia kovalla kädellä. Naisia on nyt myös vähemmän poliittisen päätöksenteon ytimessä.

Esimerkkinä tasa-arvon epätasapainosta vallan huipulla Kantola mainitsee hallituksen neljä ministerivaliokuntaa.

–Yhdessä ei ole yhtään naista. Kahdessa naisia on vain yksi.

EU:n tasa-arvoinstituutin EIGE:n vuoden 2017 raportissa Suomen tasa-arvoindeksistä kertova osoitin onkin notkahtanut päätöksenteon kohdalla.

Taantuma vaikuttanut

Sukupuolten tasa-arvokysymyksissä ei ole otettu taka-askeleita vain Suomessa. Ilmiö on näkynyt monessa muussa Euroopan massa.

–EU ja Suomi olivat pitkään taloudellisessa taantumassa. Samaan aikaan nationalismi, konservatiivinen ajattelu ja oikeistopopulismi ovat nostaneet päätään. Tämä on haastanut sukupuolten tasa-arvon asemaa.

Valtio-oppinut politiikan tutkija Kantola tietää, mitä hän puhuu.

–Olen aina ollut kiinnostunut sukupuolentutkimuksesta ja feministisestä teoriasta. Olen tarkastellut koko urani ajan politiikan tutkimusta sukupuolen, tasa-arvon ja vallan näkökulmasta. Sukupuolentutkimus on luonteva osa työtäni.

Kantola johtaa Suomen akatemian tutkimusprojektia, jossa työmarkkinajärjestöjä tutkitaan sukupuolen ja vallan näkökulmasta.

–Nämä ovat hirveän tärkeitä kysymyksiä suomalaiselle tasa-arvolle ja tasa-arvopolitiikalle, sillä työmarkkinajärjestöt ovat varsin miehisiä linnakkeita. Niitä on tutkittu hyvin vähän sukupuolen ja vallan näkökulmasta.

Viisi vuotta, viisi tutkijaa

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi viime viikolla Kantolalle kahden miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään Euroopan parlamentin puolueryhmien tasa-arvopolitiikkaa ja -käytäntöjä.

Rahoituksella on valtava henkilökohtainen merkitys.

–Voin viedä tutkimusta eteenpäin viisi vuotta. Oman palkkani lisäksi rahalla saa kolme tutkijatohtoria ja yhden väitöskirjan tekijän. Voi myös kehittää ja vaikuttaa yhteiskunnallisen sukupuolentutkimuksen asemaan Tampereen yliopistossa.

ERC-tutkimusraha on erittäin kilpailtua Euroopassa, eikä näitä rahoituksia Tampereelle ole vuosien varrella usein saatu.

–ERC-raha viestii siitä, että kilpailemme kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta aivan Euroopan ytimessä. Tällä on iso merkitys myös Tampereen yliopistolle. Lisäksi rahoitus vahvistaa sukupuolentutkimuksen asemaa yliopistossa. Siitä tulee yksi tutkimuksen kärkialoista.

Kimmo Penttinen
Kantolan mukaan yksi viisivuotisen EU-tutkimuksen suurista haasteita on, kuinka päästään käsiksi siihen, mitä puolueissa ja puolueryhmissä tapahtuu ja minkälainen sukupuolten tasa-arvoon liittyvä poliittinen kulttuuri niissä on.

Kantolan mukaan yksi viisivuotisen EU-tutkimuksen suurista haasteita on, kuinka päästään käsiksi siihen, mitä puolueissa ja puolueryhmissä tapahtuu ja minkälainen sukupuolten tasa-arvoon liittyvä poliittinen kulttuuri niissä on.

Kantolan käynnistämä EU-tutkimus on uraauurtavaa koko Euroopan tasolla.

–Vaikka puolueryhmät ovat keskeisiä demokraattisia toimijoita EU-parlamentissa, on olemassa hämmästyttävän vähän tutkittua tietoa siitä, kuinka tasa-arvo niissä toteutuu. EU-parlamenttia pidetään tasa-arvoisena toimijana. Ehkä sitä ei siksi ole juuri tutkittu: ajatellaan, että se on tasa-arvoinen toimija.

Kantolan mukaan puolueiden suhtautumisessa sukupuolten tasa-arvoon on isoja eroja.

–Äärilaidassa ovat äärioikeistolaiset ja oikeistopopulistiset ryhmittymät. Ne toimivat jopa selkeästi tasa-arvoa vastaan.

Myös seksuaalista häirintää tutkitaan

Kun Kantola ja tanskalainen kollega haastattelivat suomalaisia ja tanskalaisia europarlamentaarikkoja, ilmi kävi, että esimerkiksi eri valiokunnissa sukupuolten välinen erottelu näkyy.

–Jos valiokunta on hyvin miesvaltainen, naisedustajien on siellä miestä paljon vaikeampi saada ääntään kuuluviin. Haastatteluissa naiset kertovat kokeneensa kulttuurin hyökkääväksi.

EU-tutkimuksessa tutkitaan myös seksuaalista häirintää.

–Seksuaalinen häirintä on yksi tutkittava alue. Yritämme selvittää, minkälaista se käytännössä on ja miten se koetaan.

Kansainvälinen #metoo-kampanja on saanut naiseuroedustajia tulemaan julkisuuteen itseensä kohdistuneen seksuaalisen häirinnän takia.

Johanna Kantola

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori. Aloitti tehtävässä elokuun alussa.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Kantolalle kahden miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään Euroopan parlamentin puolueryhmien tasa-arvoasenteita ja -käytäntöjä.

Kantola johtaa myös Suomen akatemian tutkimusprojektia, jossa tutkitaan suomalaisia työmarkkinajärjestöjä sukupuolen ja vallan näkökulmasta.

Oulusta kotoisin olevat Kantola on opiskellut valtio-oppia Englannissa Birminghamin yliopistossa. Hän väitteli Bristolin yliopistossa 2004.

Suomessa Kantola on työskennellyt muun muassa Jyväskylän yliopistossa sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorina ja Helsingin yliopistossa akatemiatutkijana ja sukupuolentutkimuksen professorina.

Kantola on 41-vuotias. Hän asuu Helsingissä puolison ja kahden lapsen kanssa.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Suomessa ei ole vieläkään sama palkka samasta työstä, valitettavasti.

  • Nimetön

    Yksi merkki tasa-arvon onnistumisesta on nimenomaan se, että löytyy myös nais- tai miesvaltaisia aloja. Se on nimenomaan osoitus siitä, että ihmiset saavat itse valita, eikä heitä väkisin pakoteta mihinkään sukupuolikiintiöihin.

    Mitä palkkaeroihin tulee, niin niin kauan kuin samasta työstä maksetaan sama palkka eroija ei ole. Epäilen, ettei kantola itsekään ole missään naisvaltaisten alojen palkkakuopassa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet