Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sote-uudistus laittaa yleislääkärit valitsemaan puolensa – Sama lääkäri ei voi enää tehdä töitä sekä yksityisellä että julkisella

Sote-uudistuksen uskotaan tekevän osasta ammatinharjoittajalääkäreitä palkansaajia ja lopettavan mahdollisuuden työskennellä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Terveydenhoitoalan yrityksissä työskentelevistä lääkäreistä noin 90 prosenttia toimii ammatinharjoittajana, joko sivu- tai päätoimisesti. Sote-uudistus koskee yleislääkärin avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa työskenteleviä lääkäreitä. Heitä on alle tuhat. –On itsestään selvää, että sote-keskusten peruspalvelua ei voi tuottaa ammatinharjoittajamallilla, vaan peruspalvelua hoitavat yleislääkärit ovat sote-keskukseen työsuhteessa, sanoo johtaja Heikki Pärnänen Suomen Lääkäriliitosta. Tämä johtuisi siitä, että sotessa korvaus potilaista, kapitaatiokorvaus, maksetaan yritykselle, ei yksittäiselle lääkärille. Ammatinharjoittaja toimii elinkeinonharjoittajana omalla riskillään terveysalan yrityksen tiloissa ja maksaa laskutuksestaan osan yritykselle. Nyrkkisääntö on 80–20-suhde, eli 100 euron laskusta lääkäri ottaa 80 euroa ja yritys 20 euroa. Esimerkiksi Terveystalo tilitti viime vuonna ammatinharjoittajilleen palkkioita 252 miljoonaa euroa. Lakiesitys ei ota kantaa Sotessa lääkäreiden on Heikki Pärnäsen mukaan myös valittava puolensa eli työskennelläkö julkisella vai yksityisellä puolella. –Suoran valinnan palveluissa kilpailu lisääntyy aivan eri tavalla kuin tällä hetkellä. Ei ole realismia ajatella, että yksityinen ja julkinen toimija sallisi työsuhteessa olevan henkilöstönsä työskennellä myös kilpailijan palveluksessa, Pärnänen sanoo. Samalla kannalla on Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen . Hän uskoo monen ammatinharjoittajan pohtivan miten verottaja suhtautuu lääkärin yrittäjyyteen sote-maailmassa. Mehiläisen johtaja Markku Näreneva kommentoi, että "käsityksemme mukaan sote-uudistuksen lainsäädäntö ei ota kantaa lääkäreiden työsuhteen muotoon mitenkään." Näin on. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sanoo, että lakiesityksessä ei oteta kantaa työsuhteen muotoon. –Sote-keskus voi alihankkia esityksen mukaan palveluja toiselta palveluntuottajalta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta kuten nykyisin ellei perustuslakivaliokunta näe tähän muutostarvetta, Varhila sanoo. Varhilan mukaan lakiesitys ei myöskään aiheuta muutoksia siihen, voiko lääkäri työskennellä yhtä aikaa julkisella ja yksityisellä puolella. Raja-aitojen asettaminen on työnantajien vallassa kuten tälläkin hetkellä. Lisää työvoimaa tarvitaan Iso kysymys on lisäksi se, miten paljon lääkäreitä siirtyy julkiselta puolelta yksityisiin yrityksiin. On arvioitu, että 40 prosenttia julkisen puolen terveydenhoidon asiakkaista listautuu valinnanvapauden myötä yksityiselle puolelle. Jos tämä imu pitää paikkansa, tarvitaan yrityksiin lisää työvoimaa. –En usko lääkäreiden massiiviseen siirtymiseen, Pärnänen sanoo. Terveyskeskuksissa on Pärnäsen mukaan virkasuhteessa noin 3 500 lääkäriä, joista noin puolet tekee avosairaanhoidon vastaanottotyötä. Jos tästä joukosta siirtyy suhteessa sama määrä yksityisille puolelle kuin asiakkaita, osoitetta vaihtaa noin 700 lääkäriä. Yksityinen tehokkaampi Sote-keskusten tuottamien peruspalveluiden asiakasmaksut määritellään asiakasmaksulaissa. Työryhmä on esittänyt, että maksujen euromäärät pysyvät ennallaan. Asiakasmaksu on maakunnalle tuleva tulo. Yrityksille maksetaan yleislääkäritason palveluista kiinteä kapitaatiokorvaus rekisteröitynyttä asiakasta kohti. Sote-kriitikko, kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) on kutsunut kapitaatiota eräänlaiseksi yritystueksi. Pärnänen kuvaa korvausta riskirahoitukseksi. –Mitä suurempi kapitaatio, sitä enemmän se suosii suuria toimijoita joilla on riskinkantokykyä, Pärnänen sanoo. Riski piilee siinä, että osa potilaista voi tarvita paljon hoitoa. Tämä lisää kuluja ja syö kapitaatiokorvausta. Tampereella valinnanvapauskokeilussa kapitaatiokorvaus on 150 euroa henkilöä kohti vuodessa. Kokeilussa mukana olevan lääkäriasema Johanneksen klinikan toiminnanjohtajan Pekka Auvisen mukaa korvauksella ei synny kannattavaa toimintaa. –Sote on monelle firmalle tiukka paikka. Joudutaan hyvin tarkkaan miettimään lähdetäänkö sote-keskustuottajaksi. Kapitaation tulisi olla 250–300 euroa riippuen siitä, miten laajaa palvelupakettia keskuksilta edellytetään, Partanen sanoo. Auvinen on samaa mieltä. Lähi-Tapiola-ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander toteaa, että tiukasti hinnoiteltu kapitaatio on ainoa valtiovarainministeriön keino saada lisää tehokkuutta julkiselle sektorille. –Yksityinen puoli pärjää kilpailussa paremmin, koska julkinen puoli ei ole yhtä tehokas, Moisander sanoo.