Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Sisäilmaongelmien pelko teki ikiaikaisesta rakennusmateriaalista yhtäkkiä jättisuositun – "Jotain on korvien väleissä tapahtunut"

Sisäilmaongelmien yleistyminen uusissakin rakennuksissa on lisännyt hirren suosiota rakennusmateriaalina. Hirsitaloilla on rakentajien keskuudessa terveellisen talon maine, sillä hengittävä rakenne tasaa ilmankosteuden vaihtelua ja estää kosteutta jäämästä rakenteisiin. Sisäilmatutkimuksia ja -korjauksia tekevän Asua Groupin toimitusjohtaja Jarno Hämäläinen vahvistaa, ettei yritykselle ole tullut juurikaan vastaan sisäilmaongelmaisia hirsitaloja. –Hirsitalot itsessään ovat hyviä. Talo on kuitenkin voitu pilata sillä, jos päälle on pistetty pinnoitetta esimerkiksi muovia, Hämäläinen sanoo. Omakotitalorakentamisessa on tällä hetkellä kahta koulukuntaa. Toiset uskovat tiiviisiin passiivitaloihin, joissa ilmanvuotoa ei ole lainkaan, ja talotekniikka hoitaa ilmastoinnin. Vastapuolella on luonnonmukainen hengittävä rakentaminen. Hirsirakentajat ovat yhtä mieltä siitä, että suurin syy yhä kasvaviin sisäilmaongelmiin piilee liian kiireisessä rakentamisaikataulussa. –Jos pakettitalo valmistuu muutamassa viikossa, niin eihän siinä ajassa millään voi kaikki ehtiä kuivua. Siinä tehdään virheitä, oli rakennusmateriaali mikä vain, Pirkanmaalla toimivan Ollikaisen hirsirakenteen toimitusjohtaja Tero Ollikainen sanoo. –Jos haluaa terveellisen talon, niin kannattaa ostaa hirsitalo. Hirsi ei ole kosteuden kanssa niin riskialtis kuin muut materiaalit, vaikkei hirsiäkään kannata vesisateessa uittaa. Jo neljännes hirsitaloja Hirsitalojen suosio omakotitalorakentamisessa on kasvanut vauhdikkaasti. Kun vielä vuonna 2012 vain 10 prosenttia pientalorakentajista valitsi hirren talonsa rakennusmateriaaliksi, tänä vuonna odotetaan, että jo neljännes uusista omakotitaloista valmistuu hirrestä. Kuusamon hirsitalojen myyntipäällikkö Antti Hokkinen laskee hirsitalon eduiksi ekologisuuden, kestävyyden ja kierrätettävyyden. –Hirsi on käytännössä ikuista, jos katto pitää ja talosta huolehditaan. Nykytekniikalla hirsitalot pystytään myös rakentamaan passiivitalojen energialuokkaan. Hokkisen mukaan hirren suosio näkyy myös siinä, että ensirakentajat ovat ottaneet materiaalin omakseen. –Aiemmin hirsitalojen rakentajat olivat pitkälti sellaisia, jotka rakensivat jo toista tai kolmatta taloaan. Nykyään hyvin iso osa on ensimmäistä taloaan rakentavia nuoria perheitä. Ollikaisen hirsirakenteelle viime vuosi oli ensimmäinen kerta, kun omakotitalopaketteja lähti asiakkaille enemmän kuin loma-asuntoja. Pirkanmaalle odotetaan valmistuvan tänä vuonna kokonaisuudessa noin 100–150 hirsiomakotitaloa. Myös hirrestä tehtyjen loma-asuntojen kysyntä on monien hiljaisten vuosien jälkeen piristynyt, kertovat Puula hirsitalon yrittäjät Leena ja Mikko Sippo. –Jotain on korvien väleissä tapahtunut, nyt tuntuu, että ihmiset uskaltavat taas rakentaa ja tilauksia on hyvin. Hirsitaloon materiaali tulee kotimaisesta metsästä, ja talo on aika nopea rakentaa. Hirsirakentamisessa on työllistäväkin vaikutus, sillä puu myös koneistetaan Suomessa. Ei mikään mökki Monille ihmisille hirsirakentamiseen liittyy edelleen vahvoja mielikuvia mökkimäisyydestä ja puun värisestä sisustuksesta. Vaaleita sisäpintoja ja korkeita ikkunoita sisältävät talopaketit kuitenkin todistavat, että hirsi taipuu myös modernimpaan makuun. –Työstötekniikka ja arkkitehtuuri ovat kehittyneet niin, että hirrestäkin saadaan vaikka minkälaista näyttävää rakennusta. Hirsi on myös perinteisesti ollut maalle rakennettavan talon materiaali. Nyt olemme tulleet maalta kaupunkiin, ja täällä aiomme pysyä, Ollikainen sanoo. Ollikainen muistuttaa, että paloturvallisuutensa vuoksi hirsi sopii hyvin tiiviiseen kaupunkirakentamiseen, jossa omakotitalojen ulkoseinien väliin ei jää kuin muutama metri. Pirkanmaalla myös monissa julkisissa rakennushankkeissa tutkitaan nykyään mahdollisuutta hirren käyttöön. Ikaalisten keskustaan valmistui viime syksynä hirrestä rakennettu koulurakennus. Asta Rakentaja -messut järjestetään Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 2.–4. helmikuuta. Messut ovat avoinna kello 10–17. Mukana on 340 näytteilleasettajaa esittelemässä rakentamisen, remontoinnin ja asumisen tuotteita ja palveluita. Hyväntekeväisyyshuutokauppa järjestetään sunnuntaina. Kaupan on työkaluja, kodinkoneita ja -tuotteita. Huutokaupan tuotto osoitetaan tavaralahjoituksena Tampereen ensi- ja turvakoti ry:lle. Meklarina toimii Aki Palsanmäki.