Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Selvisikö nyt todellinen syy sille, miksi keskiolutta vahvempia juomia ei haluta ruokakauppaan: "Se olisi pois ohranviljelijöiltä"

Vahvojen oluiden tuloa ruokakauppoihin ja kioskeihin on tähän asti vastustettu käytännössä vetoamalla alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun aiheuttamiin haittoihin: alkoholisairauksien sekä poliisiin ja lastensuojelun tehtävämäärän lisääntymiseen. Nyt keskustan kansanedustaja Pekka Puska sanoo Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan , että kyse on myös suomalaisten oluiden suojaamisesta ulkomaiselta kilpailulta. –Monissa keskusteluissa on todettu, että nykyinen 4,7 prosentin raja on eräänlainen tuontisuoja suomalaisille oluille. On yleisemminkin todettu, että vahvojen oluiden salliminen Suomessa vähittäismyyntiin avaisi markkinat kansainvälisten suurpanimoiden massaoluille, Puska sanoo. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevan esityksen mukaan ruokakaupat saisivat jatkossa myydä juomia, jotka sisältävät 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia. Monien ulkomaisten panimoiden oluet ovat vahvuudeltaan juuri alle tämän rajan. –4,7 prosentin rajaa ei ulkomailla tunneta. Jos ostaa lagerolutta ulkomailta, se on 5,2–5,3 prosenttista, kertoo hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ohranviljelijät kärsivät Puskan mukaan mielipidekirjoituksen varsinainen tarkoitus oli ottaa kantaa ohranviljelijöiden tilanteeseen. –Maaseudun kansanedustajien ja viljelijöiden puolella on keskusteltu, mitä tämä heille merkitsee. Suomessa valmistettava olut hyödyttää suomalaista ohranviljelijää. Jos tuontioluiden virta kasvaa entistä suuremmaksi, se on pois suomalaisilta ohranviljelijöiltä. Noin viidennes Suomessa viljellystä ohrasta käytetään panimotuotteiden valmistukseen. Puskan mukaan prosenttirajan nosto on vasta ensimmäinen naula ohranviljelijöiden arkkuun. –Vahvoja oluita kauppaan ajavat sanovat usein, että tämä on ensimmäinen askel alkoholipolitiikan vapauttamisessa. Kysyttäessä muun muassa kaupalta, mikä on seuraava askel, he yleensä sanovat, että viinit kauppoihin. Tällainen muutos johtaisi, paitsi vielä lisääntyvään alkoholin kokonaiskulutukseen, ilman muuta myös kulutuksen painopisteen siirtymiseen oluesta viinien suuntaan, Puska kirjoittaa. Suomalaiset alkavat juoda viiniä Puskan mukaan Euroopassa on viinin ylituotantoa noin 1,7 miljardin pullon verran. –Jos viinit tulevat ruokakauppoihin ja ne ovat vieläpä halpoja, on selvää, että kulutuksen painopiste siirtyy oluesta viinin suuntaan. Se on suomalaisen maatalouden tappioksi. Eduskunta äänestää uudesta alkoholilaista näillä näkymin joulukuun alussa. Hallituspuolueet ovat sopineet, että niiden kansanedustajilla on vapaat kädet äänestää haluamallaan tavalla.