100 vuotta sitten

Sata vuotta sitten oli hiukan toisenlaiset ruokahuolet – nälänhätä oli oikea uhka Tampereella

1917: Paljon on muuttunut sadassa vuodessa. Nykyihminen voi huoletta viskata ruokaa roskiin, vuonna 1917 ruuan loppumisesta oli vakava huoli.

Sata vuotta sitten oli hiukan toisenlaiset ruokahuolet – nälänhätä oli oikea uhka Tampereella
Minna KurkiAamulehti

Vuonna 2017 Suomessa ovat alkaneet yleistyä erilaiset hävikkiruokakaupat tai hävikkiruokien myynti. Vuonna 1917 hävikkiä ei ollut. Ruokapula oli todellinen, puhuttava ongelma, josta Aamulehti kirjoitti lokakuun ensimmäisellä viikolla paljon.

Esimerkiksi torstaina 4. lokakuuta 1917 Aamulehti kirjoitti voikaupan järjestelystä ja uhkaavasta nälänhädästä:

"Nälänhätä kaupungeissa. Asema uhkaavin Tampereella. Turussa, Viipurissa, Vaasassa ja Porissa. Kuntainvälinen elintarvetoimikunta ehdottaa kaurasadon takavarikoimista ja leipäkorttien päiväannosten pienentämistä", tiivisti lehti juttunsa ja jatkoi.

"Kaupungeissa ja muissa suuremmissa asutuskeskuksissa ovat viljavarastot, kuten tunnettua, yleensä arveluttavan vähissä. Isoissa kaupungeissa ovat elintarvelautakuntien jaettavina olevat viljat kekonaan loppuneet, ja tällaisen täydellisen nälänhädän partaalla olevien kaupunkiin luku lisääntyy viikko viikolta. Nekin, jotka viime talvena olivat hankkineet itselleen runsaat varastot, niin että ne näiden turvin olisivat voineet lulla toimeen vielä pitkän aikaa, ovat yhtä tukalassa asemassa kuin muut tultuaan kesän kuluessa pakotetuksi luovuttamaan varastonsa hädänalaisille maalaiskunnille ympäri maata. Erittäin uhkaava on asema varsinkin Viipurissa, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Porissa."

"Mistään varsinaisista varastoista ei näissä kaupunkeissa ole puhettakaan, vaan ovat ne kokonaan niiden, pienten viljakuljetusten varassa, joita valtion toimesta niihin voidaan lähettää. Koska viljan tuonti ulkomailta on edelleenkin melkein seisauksissa eivätkä toiveet sen parantumisesta ole suuremmat kuin ennenkään, on täydellisesti epätietoista kuinka kauan voidaan nälänhätää kaupungeissa torjua."

Seuraavana päivänä aiheena oli perunankulutuksen sääntely ja kuljetuskielto:

"Kun heinäkuun alussa olleen hallan ja sitä seuranneen kuivuuden aikana kävi ilmeiseksi, että perunasato oli tuleva huononpuoleiseksi, ryhtyivät keinottelijat suuren voiton himossa hankkimaan itselleen varastoja", lehti aloitti ja jatkoi moittimaan perunasäännöstelyn vaikutuksia kaupunkilaisiin.

Perunoita ei tuolloin saanut kuljettaa meritse, vesitse tai maanteitse ilman elintarvikelautakunnan lupaa.

Sadon tuonnin kaupunkiin rajoittaminen oli maaseudulla omaan tarpeeseen viljelleelle kaupunkilaiselle kohtuutonta, koska harvalla oli maaseudulla kellari, kirjoituksessa huomautettiin. Rehdimpää olisi ollut, jos oman satonsa olisi saanut käyttää ja vaikka myydä mahdolliset ylijäämät elintarvikelautakunnalle, kirjoitus argumentoi.

Ja sunnuntaina 7.10 lehti puhui maanviljelijöiden puolesta:

"Viimeaikainen elintarpeita koskeva ahdinkotila on erikoisesti kiinnittänyt kuluttajien huomiota maanviljelijöihin, joiden näinä poikkeuksillisina aikoina syytetään hankkineen itselleen aivan kohtuuttomia etuja elintarpeitten tuottajina. Mitä erilaisempia perustelemattomia syytöksiä on heitä vastaan kuluttajien taholta tehty ja varsinkin sosialistit ovat koko sodan aikana ja erikoisesti juuri viime aikoina heittäneet maanviljelevää väestöä kohtaan mitä julkeimpia solvauksia tässä suhteessa".

Aamulehti käy läpi sadan vuoden takaisia lehtiä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.


Kommentit (2)

  • Jyväjemmarin lapsi

    Antaisitko itse palkkasi hyväntekeväisyyteen?

  • Nimetön

    Täältäkös juontaa juurensa ”jyväjemmari” -nimitys? Maalaisethan tuskin kovin halukkaasti luovuttivat satoaan elintarviketoimikunnalle.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet