100 vuotta sitten

Sata vuotta sitten juhlittiin "isänmaallista merkkitapausta" – edes Turun osallisuus ei haitannut iloa Tampereella

Sata vuotta sitten: Maahan alkoi nousta suomenkielinen yliopisto.

Sata vuotta sitten juhlittiin "isänmaallista merkkitapausta" – edes Turun osallisuus ei haitannut iloa Tampereella
Minna KurkiAamulehti

Koska marraskuu on pimeä, nostetaan viikon juttuvalinnassa esiin ilouutinen. Tuolloinkin oli harmaata ja ankeaa, mutta varsin toisessa merkityksessä kuin nyt.

Aamulehti kirjoitti 4. marraskuuta julkaistussa numerossaan tällaista. Otsikkona oli "Isänmaallinen merkkitapaus".'

"Keskellä ajan harmautta ja niitä surullisia, maamme vaikeissa ennenkuulumattomia viestejä, joita viime päivinä on kuulunut niin Turusta kuin Viipurista, tarjoaa kauniin vastakohdan se merkkitapaus, josta tahdomme lausua muutaman sanan.

Tänään, marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kokoontuu Turun suomalainen yliopistoseura varsinaiseen perustavaan kokoukseensa, valitsemaan itselleen toimeenpanevan orgaanin, hoitokunnan, ja suunnittelemaan työnsä vastaista järjestämistä. Raskaissa olosuhteissa, nälän, kalliin ajan, sotilaspukuisten väkivallantekijöiden, sisäisen ja ulkonaisen sodan kynnyksellä se siis tapahtuu. Mutta se tapahtuu kuitenkin.

Ne keväiset tuulet, jotka alkoivat viime maaliskuussa puhaltaa, ovat jaksaneet sittenkin lietsoa niin paljon innoitusta mieliin, että se on voinut käydä mahdolliseksi. Kunnia niille miehille, jotka jaksavat nähdä toivottomien aikojen tuolle puolelle, jotka uskaltavat kylvää, silloinkin kun maa näyttää olevan roudassa, siinä vakaumuksessa, että se kerran on sulava ja kasvun mahdolliseksi tekevä.

Kysymys suomalaisen yliopiston perustamisen tarpeellisuudesta ja onko se saatava juuri Turkuun, sen tarkempi pohtiminen ei kuulu tämän kirjoituksen puitteisiin. Aikomuksemme on palata siihen vielä toisella kertaa.

Tahdomme nyt vain lausua tervehdyksemme tänään kokoontuville suomalaisen yliopiston perustajille ja toivottaa heille työssään onnea ja menestystä. Ruotsalaisten taholla tapahtunut vilkas toiminta ja heidän kokoamansa kahdeksan miljoonan pääoma osoittaa kuinka sillä taholla ollaan valppaita, kuinka herkästi he tuntevat, että Suomen nouseva suomalaisuus on kerran heille vaaralliseksi tuleva.

Mutta joka uskoo, että tämä hetki on jo lähellä ja että suomalaisuuden täydellinen voitto on tässä maassa nyt enää vain muutaman mahtisanan ja hyvän tahdon takana, hän erehtyy surkeasti. Puhumattakaan teollisuudesta, joka suurimmaksi osaksi on epäkansallisissa käsissä, koskee sama kotimaista tiedettämme. Sen aseman luonnollisin lujittaja on suomalainen, kansallinen yliopisto, joka yhä kasvavan ylioppilastulvan ja uusien opintomuotojen tähden jo muutenkin tulee välttämättömäksi.

Suomalainen yliopistoaate on kauneimpia, mitä meillä on tällä kertaa kansalaisten mielissä. Toivottavaa on, että se saisi mitä laajinta kannatusta. Ilman kaikkien voimien yhteenliittymistä seuran ympärille ei yritys ole onnistuva. Mutta kukapa tahtoisikaan kieltäytyä? Kansallinen korkeakoulu on kansallisen kulttuurin korkein kannattaja."

Lue muita tasan sadan vuoden takaisia uutisia täältä.

Aamulehti käy läpi vanhoja lehtiä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet