Sairaanhoitopiirit ovat sulautumassa samaan yhtiöön

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaalayhteistyö alkaa yhteisen alustayhtiön perustamisella.

Timo Marttila
Sairaanhoitopiirit ovat sulautumassa samaan yhtiöön

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen etsii yhteistä säveltä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa.

Hanna Antila-AnderssonHämeenlinna

Ensin yhteinen alustayhtiö kehittämiseen, myöhemmin molempien palvelutuotanto yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Tämä on Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien suunnitelma yhteistyön syventämisestä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen korostavat, että nyt on perusteellisen maakunnallisen keskustelun aika.

–Sitä aiomme käydä monien eri tahojen kanssa tulevien kuukausien aikana.

Selvitystyön pohjalta sairaanhoitopiirien valtuustoille esitetään kesän korvalla alustayhtiön perustamista. Se tarjoaisi pohjan vaiheittaiselle kehitystyölle.

Yhtiö valmistelee noin vuoteen 2023 mennessä osakeyhtiön tai osuuskunnan, jossa olisi kummankin sairaanhoitopiirin palvelujen tuotanto ja jolla olisi yhteinen johto.

Asia ei ole yksinkertainen, sillä tuolloin sairaanhoitopiirit ovat korvautuneet maakuntien liikelaitoksilla. Jos nimittäin sote-uudistus toteutuu.

Maakunta ja sote-uudistuksessa järjestäjä ja tuottaja erotetaan.

–Tätä valmistelua on tehty erityisesti erikoissairaanhoidon tuottamisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on tarjota maakunnille palveluja nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin, linjaa hankkeen seurantaryhmää vetänyt Juvonen.

Alustayhtiön tekemän valmistelun pohjalta päätetään lopullisesta yhteistyön juridisesta muodosta. Laatu- ja osaamisvaatimusten sekä kustannuspaineiden kasvaessa sekä väestön ikääntyessä erikoissairaanhoidon on tehtävä yhä laajempaa yhteistyötä.

Ihalainen muistuttaa, että erikoissairaanhoitoon liittyvien julkisten hallintotehtävien hoitaminen on erikseen ratkaistava maakunnissa. Hän uskoo, että demokratiakysymyksetkin pystytään ratkomaan.

–Varsinkin osuuskunnassa, mutta myös osakeyhtiössä läpinäkyvyys on mahdollista järjestää.

Laatu- ja taloustavoitteet asetetaan sairaanhoitopiireissä korkealle.

–Yhteistyössä on kysymys ennen kaikkea syvällisestä palvelu- ja tuotantoketjujen uudistamisesta sekä yhteisten järjestelmien rakentamisesta ja hyödyntämisestä. Emme ole tekemässä perinteistä fuusiota, Juvonen korostaa.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa korostuu yhä vahvemmin asiakasnäkökulma eli hoidon saatavuus, laatu, vaikuttavuus ja sujuva palvelu, mutta myös taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot.

Tays on ollut jo pitkään tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala ja Kanta-Hämeen keskussairaala omassa sarjassaan viime vuosien huippua.

–Yhdessä pyrimme tuottavuusloikkaan, joka vuoteen 2030 mennessä vastaa sote-uudistukselle asetettuihin taloudellisiinkin tavoitteisiin. Lähdemme myös siitä, että kokonaisuus vahvistaa merkittävästi osaavan henkilöstön ja potilaiden hakeutumista sairaaloihimme sekä vahvistaa lääketieteellistä tutkimustyötä, Ihalainen lisää.

Hän korostaa, että nykyiset kahdeksan sairaalaa jatkavat toimintaansa. Niiden työnjakoa voidaan hioa nykyisestä

–Myös perusterveydenhuollon palvelujen integrointia tarkastellaan potilaan hoitoketjun, ei niinkään organisaation näkökulmasta, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkonen muistuttaa.

Suunnittelussa on ollut mukana myös henkilöstön edustajia. Operatiivisen tulosalueen johtaja Merja Vainio Kanta-Hämeen keskussairaalasta sanoo, että yhteistyölle asetetaan isot toiveet.

–Uskon, että syvemmässä yhteistoiminnassa on mahdollista onnistua, kun se suunnitellaan kunnolla.

Asiakkaille siitä voi nopeallakin aikataululla olla hyötyä, jos esimerkiksi kohdunpoistoon tai muuhun toimenpiteeseen on pitkä jono Tampereella ja esimerkiksi Hämeenlinnassa lyhyt.

–Tuolloin voidaan tarjota hänelle nopeampaa hoitoon pääsyä siinä sairaalassa, jossa on lyhin jono.

Henkilöstölle yhteinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia tehtäväkiertoon.

–Hämeenlinnasta voi siirtyä Tampereelle tai päinvastoin. On aina hyötyä nähdä ja oppia, miten muualla asiat hoidetaan.

Myös kandikoulutusta voi olla tarjolla Hämeenlinnaan isommassa määrin ainakin siinä vaiheessa, kun uusi sairaala valmistuu.

Sitä Merja Vainio toivoo, ettei syvempi yhteistyö merkitse pienemmän toimijan kohdalla hyvistä hoitokäytännöistä luopumista.

–Tietysti myös pienemmän ketteryys voi olla vaakalaudalla.


Kommentit (2)

  • Sairaanhoitaja

    Toivottavasti ei unohdeta perusterveydenhuollon kehittämistä, palvelujen integrointia ja potilaan hoitoketjun sujuvuutta. Potilaiden arjen kannalta se on tärkeintä. Sinällään tämä on kyllä hyvä ja toteuttamiskelpoinen ajatus.

  • Nimetön

    Mukava huomata, että julkisellakin puolella uskalletaan kehittää ja kehittyä, rohkeastikin. Tays ja Tampere ovat olleet hoitoketjujen kehittämisessä edelläkävijöitä ja muitakin rohkeita askeleita on otettu. Tapasin Tayssin uuden kehitys ja tutkimuskeskuksen ihmisen ja vaikutuin miten hyvää työtä siellä tehdään. Osuuskuntamalli olisi kyllä kova veto! Hämeen ja Pirkanmaan yhteisyhtiö voisi kyllä tarjota potilaille parempaa hoitoa ja vaihtoehtoja. En tiedä tarvitaanko sotea mutta tällaista tarvitaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio