Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Sadan vuoden talo sai ikävän lopun – epäsosiaalisessa mediassa niskaan kaadettu likasanko oli jo liikaa

Sadan vuoden talo. Porissa ja muuallakin kyllä tiedetään, mitä noiden kolmen sanan taakse kätkeytyy. Siitä kertoo yhä jatkuva uteliaiden virta Porin Pietniemeen runsaat puoli vuotta sitten monien vaiheiden jälkeen valmistuneelle talolle. Ikkunoistakin on käyty kurkkimassa sisään ja ovea kolkuteltu. Televisio teki tänä syksynä paikallisen nähtävyyden huoneistoalaltaan 171 neliömetrin suuruisesta, ympäristöystävällisesti rakennetusta ja älykästä tekniikkaa sisältävästä ekotalosta, jossa on muun muassa talvipuutarha. Sadan vuoden talo oli Yleltä poikkeuksellisen onnistunut reality-sarja, aivan jotakin muuta kuin ne julkkisten usein erittäin outoa elämää tirkistelleet ohjelmantekeleet, joita kaupalliset kanavat ovat ulos päästäneet. Porilaislähtöinen Juha-Pekka Ristmeri , 1990-luvun alussa perustetun tv-tuotantoyhtiö Filmaattiset Oy:n toimitusjohtaja, katsoi sydän särkyen, kuinka hänen isänsä 50 vuotta sitten rakentama omakotitalo homehtui pystyyn. Tampereella asuva mies päätti rakennuttaa samalle tontille talon, joka kestäisi ainakin sata vuotta. Talon vaiherikasta valmistumista saimme seurata kymmenen jakson verran. Kunnianhimoinen arkkitehtisuunnittelu ja sen sovittaminen käytäntöön, rakennusaikaiset yllätykset ja vaikeudet, aikataulun paha pettäminen ja budjetin huima paisuminen 450 000:sta yli miljoonaan euroon naulitsivat meidät kotikatsomoon perjantai-iltaisin. Puheenaihetta riitti. Vaikka rakennustekniset ratkaisut kiinnostivatkin monia meistä, Sadan vuoden talon todellinen vetovoima oli ihan muualla. Se oli ohjelman mutkattomassa tavassa dokumentoida aitoa elämää omakotityömaalla, onnistumisineen ja vastoinkäymisineen, kun uusien ja vanhojen rakentamistapojen törmätessä henkilösuhteetkin kiristyivät. Se oli rehevässä henkilögalleriassa, jossa huumoria, tunnemyrskyjä ja julmettua kiroiluakaan ei peitelty. Ja tietysti väärentämättömässä Porin murteessa, jota ei enää usein kuulekaan yhtä voimakkaana kuin Dalen, timpuri Esa Dahlin suusta. Sadan vuoden talossa oli vahvaa elämän makua, ei mitään keinotekoista. Siksi onkin erittäin ikävää, että näin onnistunut tv-ohjelma sai niin ikävän lopun. Juha-Pekka Ristmeri perheineen ei koskaan muuttanut asumaan hienoon taloonsa Pietniemelle, lapsuuskotinsa tontille. Heillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen. Talo on toistaiseksi tyhjillään. Ristmeri kaavailee sen vuokraamista tv-sarjojen tuotantotilaksi, mihin se hänen mukaansa soveltuu erinomaisesti. Tv-tuotantojen ammattilaisena hän sen parhaiten tietää. Ristmeri on mies muun muassa suositun, Ylen säästötalkoissa lopettaman Satuhäät -viihdesarjan ja sen seuraajana TV5:ssä ensi keväänä aloittavan Unelmähäiden takana. Mutta ei tässä kylliksi. Perheen päälle on sosiaalisessa mediassa kaadettu niin törkyinen likasanko, että esimerkiksi Ristmeren puoliso, joka ei noussut mitenkään näkyvästi esiin tv-realityssä, on joutunut sulkemaan omia tilejään somessa. Nimetön palaute on ollut niin törkeää ja erittäin loukkaavasti henkilökohtaisuuksiin menevää, että perhe on päättänyt vetäytyä julkisuudesta. Näin ikävän ja ahdistavan lopun Sadan vuoden talo sai. Sitä se ei olisi ansainnut.