Saab palkkaa lisää työntekijöitä Tampereen tuotekehityskeskukseen – Tampereella kehitettyä teknologiaa käytetään myös Suomelle tarjottavassa hävittäjässä

Tampereen tuotekehityskeskuksen työn tuloksia käytetään Gripen-hävittäjän uusimman version antureissa ja meripuolustusohjusten hakupäissä.

Jukka Ritola / Aamulehti
Saab palkkaa lisää työntekijöitä Tampereen tuotekehityskeskukseen – Tampereella kehitettyä teknologiaa käytetään myös Suomelle tarjottavassa hävittäjässä

Mikroaaltosuunnittelija Petri Ikonen tekee esivalmistelua varsinaista mikroaaltomittausta varten luonnehtimalla äärilämpötilojen vaikutuksen mittakaapeliin.

Sami SuojanenAamulehti

Mikroaaltosuunnittelija Petri Ikonen avaa lämpökaapin oven. Kaapin sisällä 65 asteen lämpötilassa on kieppi mikroaaltokaapelia.

Ikonen työskentelee Saabin teknologiakeskuksessa Tampereella. Hän tekee esivalmistelua varsinaista mikroaaltomittausta varten luonnehtimalla äärilämpötilojen vaikutuksen mittakaapeliin.

Mikroaaltotaajuuksilla mittaukset on tehtävä huolella ja kontrolloidusti, jotta eri tekijöiden aiheuttamat virhetekijät saadaan poistettua lopputuloksesta. Hävittäjälentokoneessa lämpötila voi vaihdella nopeasti kymmenistä pakkasasteista yli sataan lämpöasteeseen.

Ikonen on yksi Saabin teknologiakeskuksen kymmenestä uudesta työntekijästä. Hän aloitti Saabin palveluksessa joulukuussa viime vuonna.

–Takanani on pitkä Nokia-ura. Nokian jälkeen olin vuoden verran pienemmässä yhtiössä, mutta Saabin hyvät näkymät tulevaisuudesta vetivät puoleensa, Ikonen kertoo.

Jukka Ritola / Aamulehti
Tampereen teknologiakeskuksesta vastaavan Johan Hartmanin mukaan Saab tuli Tampereelle, koska huippuosaajia on vaikea löytää Ruotsista.

Tampereen teknologiakeskuksesta vastaavan Johan Hartmanin mukaan Saab tuli Tampereelle, koska huippuosaajia on vaikea löytää Ruotsista.

Tampereen teknologiakeskuksesta vastaava johtaja Johan Hartman kertoo, että uusien työntekijöiden haastatteluja käydään koko ajan. Vuoden lopulla henkilöstömäärän odotetaan nousevan kaksinkertaiseksi.

Saab on viime vuodesta lähtien rakentanut tuotekehityskeskusta Tampereelle. Yhtiö julkaisi suunnitelmansa tammikuun puolivälin jälkeen tänä vuonna. Saab aikoo investoida keskukseen 50–70 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Henkilöstömäärä kohoaa noin sataan työntekijään.

–Olemme saaneet erittäin hyviä hakemuksia ja hakijoita. Tampereella on maailmanluokan osaajia. Teemme perusteelliset haastattelut. Itsetarkoituksena ei ole henkilöstömäärän lisääminen, vaan sopivien tekijöiden löytäminen ja heidän kanssaan pitkät työsuhteet, sanoo Hartman, jonka on aiemmin työskennellyt muun muassa Ericssonin palveluksessa.

Gripeniin antureita

Saabin edustajat toistavat, että tuotekehityskeskuksen perustaminen Tampereelle ei ole kytköksissä Suomen hävittäjähankintaan. Yhtiö tarjoaa Suomelle Gripen E -hävittäjäänsä.

Tutkimuskeskusvierailun aikana käy kuitenkin selväksi, että Tampereella kehitettyä teknologiaa käytetään myös Gripenin uusimmassa kehitysversiossa. E-version elektronisen sodankäynnin järjestelmäpaketissa on kymmenkunta radio- ja mikroaaltotaajuuksilla toimivaa sensoria ja antennia, joita kehitetään Tampellan Kelloportin naapurissa.

Näitä sensoreita on esimerkiksi koneen alla, siipien päissä ja sivuvakaajassa. Sensoreita ja antenneja käytetään muun muassa vastustajan tutkien havainnointiin ja hämäämiseen samoin kuin vastustajan ohjusten välttelyyn.

Jukka Ritola / Aamulehti
Mikroaaltoteknologiayksikön päällikkö Pekka Halme sanoo, että Tampereen teknologiakeskuksen työn tuloksia on muun muassa meritorjuntaohjusten hakupäässä.

Mikroaaltoteknologiayksikön päällikkö Pekka Halme sanoo, että Tampereen teknologiakeskuksen työn tuloksia on muun muassa meritorjuntaohjusten hakupäässä.

Elektronisen sodankäynnin mikroaaltoteknologiayksikön päällikkö Pekka Halme (ex-nokialainen) kertoo, että Tampereella tehdään teknologiaa myös Saabin RBS15 meritorjuntaohjuksen hakupäähän. Hakupää on ohjuksen aivot. Suomen Merivoimatkin käyttää versiota kyseisestä ohjusjärjestelmästä.

Työlistaan kuuluvat myös järjestelmäpäivitykset jo käytössä oleviin tai toimitettaviin Gripenin C/D-versioihin, ilmavalvonta- ja ennakkovaroituskoneisiin sekä maalla toimiviin laitteisiin, kuten tutkiin.

Koodia ilman virheitä

Antenneista ja sensoreita tulevat impulssit pitää pystyä tulkitsemaan ja muuttamaan toiminnaksi. Se tehdään signaalinkäsittelyllä ja signaaliin liitetyillä ohjelmistoilla.

Ohjelmistokehitysyksikön päällikkö Mika Juuti aloitti Saabin teknologiakeskuksessa helmikuun alussa. Niin ikään Nokia-taustainen Juuti sanoo, että elektroniseen sodankäyntiin liittyvä ohjelmointityö on kiinnostavaa ja vaativaa myös ohjelmointia pitkään tehneille osaajille.

–Pihvi on siinä, koodin on oltava virheetöntä. Sen pitää toimia varmasti ja nopeasti. Jossain toisissa systeemeissä voi olla tärkeää esimerkiksi virransäästö, mutta näissä järjestelmissä ratkaisevat varmuus ja tarkkuus. Vasteaika on mikrosekunteja, Juuti toteaa.

Jos vasteaika on pitkä, seuraukset voivat olla tuhoisia – ihan kirjaimellisesti. Esimerkiksi vastustajan tutkasta pitää pystyä havaitsemaan suunta ja etäisyys. Ohjuksesta saadusta impulssista tarvitaan myös nopeustieto.

Työ sopii suomalaiselle tuotekehittäjälle, koska tavoitteena on mahdollisimman valmis ja lukuisat muuttajat huomioon ottava lopputulos.

Juuti toivoo, että suomalaisesta matematiikan opetuksesta jaksetaan huolehtia.

–Tässä työssä on osattava matemaattista ajattelua. Toistaiseksi suomalaisten osaaminen on hyvällä tasolla, eikä sitä saa päästää laskemaan.

Juuti kertoo, että Tampereella kehitetään myös testauskokonaisuutta, jolla pystytään testaamaan hävittäjän järjestelmien toimivuutta eri tilanteissa ilman, että kone nousee lentoon. Toinen työn alla oleva testaustyökalu pystyy näyttämään mitä kaikkia tapahtumia lentoreitillä on ollut ja miten kone sekä lentäjä ovat niihin reagoineet.

Jukka Ritola / Aamulehti
Saabin tuotekehityskeskus toimii hyvin lähellä Tampereen ydinkeskustaa Tampellan Kelloportin naapurissa.

Saabin tuotekehityskeskus toimii hyvin lähellä Tampereen ydinkeskustaa Tampellan Kelloportin naapurissa.

Kohti häirintää

Tampereen tuotekehityskeskus toimii punatiilisessä toimistorakennuksessa Tampereen keskuksessa. Perinteisten työhuoneiden lisäksi keskuksessa on laboratorio. Sen sijaan Tampereen keskukseen ei mahdu lentokoneita tai muita isoja osia.

Saabilla on kymmenkunta tuotekehityskeskusta ympäri maailmaa. Tampere tekee yhteistyötä muun muassa Saksassa ja Etelä-Afrikassa toimivien keskusten kanssa.

Toistaiseksi Tampereen tutkimuskeskuksen työ painottuu elektronisen sodankäynnin passiiviseen teknologiaan (anturit), mutta Johan Hartmanin mukaan seuraava askel liittyy aktiiviseen elektroniseen sodankäyntiin, kuten tutkahäirintään.

Saab Suomessa

Ruotsalainen puolustusteollisuuskonserni, joka aloitti vuonna 1937 lentokoneiden valmistuksella. Saab tulee sanoista Svenska Aeroplan Aktiebolaget.

Nykyisin tekee muun muassa hävittäjälentokoneita, sukellusveneitä, lennonjohtojärjestelmiä, ohjuksia, torpedoja ja ilmavalvontakoneita ja monen suomalaisen varusmiehen käyttämää Kasi-taistelusimulaattoria.

Liikevaihto vuonna 2017 oli hieman yli kolme miljardia euroa.

Työllisti 2017 noin 16 000 ihmistä.

Suomessa yhtiön palkkalistoilla on nyt noin sata ihmistä.

Suomen yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Toimintaa on myös Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Säkylässä. Tytäryhtiö Combitech Oy.

Monelle Saab on yhtä kuin henkilöauto. Wallenbergin omistajasuku myi henkilöautovalmistuksesta ensin puolet amerikkalaiselle General Motorsille vuonna 1990. GM osti toisen puoliskon vuonna 2000.


Kommentit (3)

  • Niin tai näin ihmettelee tietämätön.

    Olisko tämäkin tilattu artikkeli SAAB suunnalta kun näin ponnekkaasti bulvataan HX-projektin suhteen?!?
    Viitaten: ”Saabin edustajat toistavat, että tuotekehityskeskuksen perustaminen Tampereelle ei ole kytköksissä Suomen hävittäjähankintaan. Yhtiö tarjoaa Suomelle Gripen E -hävittäjäänsä.”
    Yleisesti kummastuttaa myös se, jos hakemuksia on tullut ja työntekijä määrä ei ole nousut viime artikkelin jälkeen. Niin mitä niillä hakemuksilla sitten tehty?
    Jäädään odottelemaan vielä pari vuotta ja katsotaan miten homma jatkuu kun ”Arpaonni ei suosinut tätä arpaa”.

  • Nimetön

    Lentokonefirma palkkaa työntekijöitä kaupunkiin josta johtajat eivät tiedä mitään. Esimerkiksi sitä, että täällä on lentokenttä ja tänne pääsee nopeammin Tukholmasta kun Vantaalle, joka on jossain Helsingin lähellä. Kiitos Finavian.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio