Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Saab palkkaa lisää työntekijöitä Tampereen tuotekehityskeskukseen – Tampereella kehitettyä teknologiaa käytetään myös Suomelle tarjottavassa hävittäjässä

Mikroaaltosuunnittelija Petri Ikonen avaa lämpökaapin oven. Kaapin sisällä 65 asteen lämpötilassa on kieppi mikroaaltokaapelia. Ikonen työskentelee Saabin teknologiakeskuksessa Tampereella. Hän tekee esivalmistelua varsinaista mikroaaltomittausta varten luonnehtimalla äärilämpötilojen vaikutuksen mittakaapeliin. Mikroaaltotaajuuksilla mittaukset on tehtävä huolella ja kontrolloidusti, jotta eri tekijöiden aiheuttamat virhetekijät saadaan poistettua lopputuloksesta. Hävittäjälentokoneessa lämpötila voi vaihdella nopeasti kymmenistä pakkasasteista yli sataan lämpöasteeseen. Ikonen on yksi Saabin teknologiakeskuksen kymmenestä uudesta työntekijästä. Hän aloitti Saabin palveluksessa joulukuussa viime vuonna. –Takanani on pitkä Nokia-ura. Nokian jälkeen olin vuoden verran pienemmässä yhtiössä, mutta Saabin hyvät näkymät tulevaisuudesta vetivät puoleensa, Ikonen kertoo. Tampereen teknologiakeskuksesta vastaava johtaja Johan Hartman kertoo, että uusien työntekijöiden haastatteluja käydään koko ajan. Vuoden lopulla henkilöstömäärän odotetaan nousevan kaksinkertaiseksi. Saab on viime vuodesta lähtien rakentanut tuotekehityskeskusta Tampereelle. Yhtiö julkaisi suunnitelmansa tammikuun puolivälin jälkeen tänä vuonna. Saab aikoo investoida keskukseen 50–70 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Henkilöstömäärä kohoaa noin sataan työntekijään. –Olemme saaneet erittäin hyviä hakemuksia ja hakijoita. Tampereella on maailmanluokan osaajia. Teemme perusteelliset haastattelut. Itsetarkoituksena ei ole henkilöstömäärän lisääminen, vaan sopivien tekijöiden löytäminen ja heidän kanssaan pitkät työsuhteet, sanoo Hartman, jonka on aiemmin työskennellyt muun muassa Ericssonin palveluksessa. Gripeniin antureita Saabin edustajat toistavat, että tuotekehityskeskuksen perustaminen Tampereelle ei ole kytköksissä Suomen hävittäjähankintaan. Yhtiö tarjoaa Suomelle Gripen E -hävittäjäänsä. Tutkimuskeskusvierailun aikana käy kuitenkin selväksi, että Tampereella kehitettyä teknologiaa käytetään myös Gripenin uusimmassa kehitysversiossa. E-version elektronisen sodankäynnin järjestelmäpaketissa on kymmenkunta radio- ja mikroaaltotaajuuksilla toimivaa sensoria ja antennia, joita kehitetään Tampellan Kelloportin naapurissa. Näitä sensoreita on esimerkiksi koneen alla, siipien päissä ja sivuvakaajassa. Sensoreita ja antenneja käytetään muun muassa vastustajan tutkien havainnointiin ja hämäämiseen samoin kuin vastustajan ohjusten välttelyyn. Elektronisen sodankäynnin mikroaaltoteknologiayksikön päällikkö Pekka Halme (ex-nokialainen) kertoo, että Tampereella tehdään teknologiaa myös Saabin RBS15 meritorjuntaohjuksen hakupäähän. Hakupää on ohjuksen aivot. Suomen Merivoimatkin käyttää versiota kyseisestä ohjusjärjestelmästä. Työlistaan kuuluvat myös järjestelmäpäivitykset jo käytössä oleviin tai toimitettaviin Gripenin C/D-versioihin, ilmavalvonta- ja ennakkovaroituskoneisiin sekä maalla toimiviin laitteisiin, kuten tutkiin. Koodia ilman virheitä Antenneista ja sensoreita tulevat impulssit pitää pystyä tulkitsemaan ja muuttamaan toiminnaksi. Se tehdään signaalinkäsittelyllä ja signaaliin liitetyillä ohjelmistoilla. Ohjelmistokehitysyksikön päällikkö Mika Juuti aloitti Saabin teknologiakeskuksessa helmikuun alussa. Niin ikään Nokia-taustainen Juuti sanoo, että elektroniseen sodankäyntiin liittyvä ohjelmointityö on kiinnostavaa ja vaativaa myös ohjelmointia pitkään tehneille osaajille. –Pihvi on siinä, koodin on oltava virheetöntä. Sen pitää toimia varmasti ja nopeasti. Jossain toisissa systeemeissä voi olla tärkeää esimerkiksi virransäästö, mutta näissä järjestelmissä ratkaisevat varmuus ja tarkkuus. Vasteaika on mikrosekunteja, Juuti toteaa. Jos vasteaika on pitkä, seuraukset voivat olla tuhoisia – ihan kirjaimellisesti. Esimerkiksi vastustajan tutkasta pitää pystyä havaitsemaan suunta ja etäisyys. Ohjuksesta saadusta impulssista tarvitaan myös nopeustieto. Työ sopii suomalaiselle tuotekehittäjälle, koska tavoitteena on mahdollisimman valmis ja lukuisat muuttajat huomioon ottava lopputulos. Juuti toivoo, että suomalaisesta matematiikan opetuksesta jaksetaan huolehtia. –Tässä työssä on osattava matemaattista ajattelua. Toistaiseksi suomalaisten osaaminen on hyvällä tasolla, eikä sitä saa päästää laskemaan. Juuti kertoo, että Tampereella kehitetään myös testauskokonaisuutta, jolla pystytään testaamaan hävittäjän järjestelmien toimivuutta eri tilanteissa ilman, että kone nousee lentoon. Toinen työn alla oleva testaustyökalu pystyy näyttämään mitä kaikkia tapahtumia lentoreitillä on ollut ja miten kone sekä lentäjä ovat niihin reagoineet. Kohti häirintää Tampereen tuotekehityskeskus toimii punatiilisessä toimistorakennuksessa Tampereen keskuksessa. Perinteisten työhuoneiden lisäksi keskuksessa on laboratorio. Sen sijaan Tampereen keskukseen ei mahdu lentokoneita tai muita isoja osia. Saabilla on kymmenkunta tuotekehityskeskusta ympäri maailmaa. Tampere tekee yhteistyötä muun muassa Saksassa ja Etelä-Afrikassa toimivien keskusten kanssa. Toistaiseksi Tampereen tutkimuskeskuksen työ painottuu elektronisen sodankäynnin passiiviseen teknologiaan (anturit), mutta Johan Hartmanin mukaan seuraava askel liittyy aktiiviseen elektroniseen sodankäyntiin, kuten tutkahäirintään. Ruotsalainen puolustusteollisuuskonserni, joka aloitti vuonna 1937 lentokoneiden valmistuksella. Saab tulee sanoista Svenska Aeroplan Aktiebolaget. Nykyisin tekee muun muassa hävittäjälentokoneita, sukellusveneitä, lennonjohtojärjestelmiä, ohjuksia, torpedoja ja ilmavalvontakoneita ja monen suomalaisen varusmiehen käyttämää Kasi-taistelusimulaattoria. Liikevaihto vuonna 2017 oli hieman yli kolme miljardia euroa. Työllisti 2017 noin 16 000 ihmistä. Suomessa yhtiön palkkalistoilla on nyt noin sata ihmistä. Suomen yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Toimintaa on myös Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Säkylässä. Tytäryhtiö Combitech Oy. Monelle Saab on yhtä kuin henkilöauto. Wallenbergin omistajasuku myi henkilöautovalmistuksesta ensin puolet amerikkalaiselle General Motorsille vuonna 1990. GM osti toisen puoliskon vuonna 2000.