Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja Tanskassa ne ovat valtion ohjaksissa – entä Suomessa?

Tampereen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan maakuntien rahoitusta. Selvitys on pohjana keskustelulle, minkälainen rahoitusmalli toimisi Suomessa.

Jukka-Petteri Eronen
Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja Tanskassa ne ovat valtion ohjaksissa – entä Suomessa?

Tutkija Lotta-Maria Sinervon mukaan Ruotsi ja Tanska ovat ääripäät maakuntien rahoituksessa. Ruotsissa maakäräjillä on pitkä historia ja ne rahoittavat itse 72 prosenttia menoistaan maakuntaverolla. Tanskassa maakuntaveroa ei ole.

Hannamari AhonenLännen Media

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkijat ovat selvittäneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan maakuntien rahoitusta.

Tutkija Lotta-Maria Sinervon mukaan ääripäät ovat Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa maakäräjillä on pitkä historia ja ne rahoittavat itse 72 prosenttia menoistaan maakuntaverolla. Tanskassa maakuntaveroa ei ole.

Ruotsissa maakuntavero takaa taloudellisen itsenäisyyden ja poliittisen vastuun, Tanskassa maakunnat ovat valtion tiukassa ohjauksessa.

Selvitys on pohjana keskustelulle, minkälainen rahoitusmalli toimisi Suomessa. Maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta ja saavat rahat valtiolta. Niille voidaan mahdollisesti myöhemmin myöntää oikeus maakuntaveroon, kun veron vaikutukset ja taso selvitetään tarkasti.

Norjassa maakuntavero on noin 40 prosenttia ja verotusoikeus liittyy ansiotulojen lisäksi luonnonvaroihin. Silti Norjan valtiolla on keskeinen rooli ohjauksessa ja valvonnassa.

–Tanskan maakunnilla ei ole lainanotto-oikeutta kuten Norjassa ja Ruotsissa, joissa lainaa voi ottaa vain investointeihin, Sinervo sanoo.

Tanskan maakunnat hoitavat pääasiassa terveydenhuoltoa

Sinervon mukaan pitää vastata siihen, mitä rahoituksella tavoitellaan. Halutaanko taloudellisesti itsenäiset maakunnat vai onko tavoite muu? Mihin rahoitus kannustaa?

–Jos meillä on itsehallinnollisia toimijoita, niillä pitäisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa, Sinervo sanoo.

Tanskan maakunnat hoitavat pääasiassa terveydenhuoltoa, joka 80-prosenttisesti rahoitetaan yleisinä valtionosuuksina. Lisäksi ovat toimintaperusteiset valtionosuudet ja kuntien maksuosuudet.

Terveyspalveluissa yhdenvertaisuus eri maakunnissa asuvien kesken on tärkeää, ja niihin valtion suora rahoitus sopii Sinervon mukaan hyvin.

Ruotsissa maakuntien vastuulla on muun muassa terveydenhoito, erikoissairaanhoito ja julkinen liikenne ja Norjassa toisen asteen koulutus, kaavoitus, alueellinen kehittäminen ja julkinen liikenne.


Kommentit (1)

  • Aimo Rykäys

    Hahahaha! Suomessa verottaa kaikki. Osa vaan on ollut sen verran ovelia että ovat onnistuneet nimeämään sen perimänsä veron joksikin muuksi. Kaikki maksut joita ei ole mahdollista kilpailuttaa ja/tai välttää on käytännössä veroja – osa siis ”maksuksi” nimettyjä piiloveroja kuten tämä hulevesimaksu.

    Byrokraateista pitäisi jalostaa Suomen seuraava vientituote. Kehitysmaat saataisiin melko nopeasti kuosiin kun sinne vietäisiin virkamiehiksi suomalaisia. Jopa alkaisi rahaa kertymään veroista ja valvontakin (lue:kyttäys) toimisi sitten niin viimeisen päälle.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet