Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Ruotsissa maakunnilla on verotusoikeus ja Tanskassa ne ovat valtion ohjaksissa – entä Suomessa?

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkijat ovat selvittäneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan maakuntien rahoitusta. Tutkija Lotta-Maria Sinervon mukaan ääripäät ovat Ruotsi ja Tanska. Ruotsissa maakäräjillä on pitkä historia ja ne rahoittavat itse 72 prosenttia menoistaan maakuntaverolla. Tanskassa maakuntaveroa ei ole. Ruotsissa maakuntavero takaa taloudellisen itsenäisyyden ja poliittisen vastuun, Tanskassa maakunnat ovat valtion tiukassa ohjauksessa. Selvitys on pohjana keskustelulle, minkälainen rahoitusmalli toimisi Suomessa. Maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta ja saavat rahat valtiolta. Niille voidaan mahdollisesti myöhemmin myöntää oikeus maakuntaveroon, kun veron vaikutukset ja taso selvitetään tarkasti. Norjassa maakuntavero on noin 40 prosenttia ja verotusoikeus liittyy ansiotulojen lisäksi luonnonvaroihin. Silti Norjan valtiolla on keskeinen rooli ohjauksessa ja valvonnassa. –Tanskan maakunnilla ei ole lainanotto-oikeutta kuten Norjassa ja Ruotsissa, joissa lainaa voi ottaa vain investointeihin, Sinervo sanoo. Tanskan maakunnat hoitavat pääasiassa terveydenhuoltoa Sinervon mukaan pitää vastata siihen, mitä rahoituksella tavoitellaan. Halutaanko taloudellisesti itsenäiset maakunnat vai onko tavoite muu? Mihin rahoitus kannustaa? –Jos meillä on itsehallinnollisia toimijoita, niillä pitäisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa, Sinervo sanoo. Tanskan maakunnat hoitavat pääasiassa terveydenhuoltoa, joka 80-prosenttisesti rahoitetaan yleisinä valtionosuuksina. Lisäksi ovat toimintaperusteiset valtionosuudet ja kuntien maksuosuudet. Terveyspalveluissa yhdenvertaisuus eri maakunnissa asuvien kesken on tärkeää, ja niihin valtion suora rahoitus sopii Sinervon mukaan hyvin. Ruotsissa maakuntien vastuulla on muun muassa terveydenhoito, erikoissairaanhoito ja julkinen liikenne ja Norjassa toisen asteen koulutus, kaavoitus, alueellinen kehittäminen ja julkinen liikenne.