"Rento, mutta kuitenkin järki päässä" – Kysyimme vaalitentin yleisössä istuneilta nuorilta, ketkä ehdokkaista vakuuttivat parhaiten

Lukiolainen Iina Tapanainen kertoi, että kuva jokaisesta ehdokkaasta parani live-esiintymistä seuratessa.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
"Rento, mutta kuitenkin järki päässä" – Kysyimme vaalitentin yleisössä istuneilta nuorilta, ketkä ehdokkaista vakuuttivat parhaiten

Tampereen vaalitentissä yleisö innostui moneen otteeseen osoittamaan suosiotaan naseville kommenteille ja hyville puheenvuoroille.

Heidi PesonenAamulehti

Presidenttiehdokkaiden esiintymisessä rentous oli valttia, ainakin kun asiaa kysyy Lempäälän lukion opiskelijoilta Iina Tapanaiselta ja Juho Perkolta.

He käyvät lukiossa presidentinvaaleihin keskittyvää yhteiskuntaopin kurssia, ja olivat perjantaina seuraamassa Aamulehden ja Ylen vaalitenttiä Tampereen yliopistolla. Ehdokkaista Tapanaisen vakuutti parhaiten Nils Torvalds (r.).

–Tämän perusteella äänestäisin häntä. Hän oli rento, mutta kuitenkin järki päässä.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Lempäälän lukiossa presidentinvaaleihin keskittyvää yhteiskuntaopin kurssia käyvät opiskelijat olivat seuraamassa tenttiä. Etualalla Juho Perko ja Iina Tapanainen.

Lempäälän lukiossa presidentinvaaleihin keskittyvää yhteiskuntaopin kurssia käyvät opiskelijat olivat seuraamassa tenttiä. Etualalla Juho Perko ja Iina Tapanainen.

Tapanaisen mukaan kukaan ehdokkaista ei kuitenkaan ollut huono, vaan itse asiassa jokaisen ehdokkaan osalta aiemmin saatu kuva parani live-esiintymistä seuratessa.

Juho Perko vaikutti itsekin hieman yllättyneeltä siitä, kuka häneen teki Tampereen tentissä parhaan vaikutuksen.

–En häntä ehkä äänestäisi, mutta täytyy sanoa, että parhaan vaikutuksen teki Paavo Väyrynen. Hän oli jotenkin niin kotonaan tuossa tuolissa. Rento ja helposti lähestyttävä, Perko kommentoi.

Kysymys ehdokkaille

Juho Perko pääsi esittämään myös kysymyksen ehdokkaille. Hän kysyi, millaisessa tilanteessa ehdokkaat tasavallan presidenttinä käyttäisivät merkittävän julkisen puheenvuoron kansalle.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Opiskelija Juho Perko Lempäälän lukiosta esitti kysymyksen ehdokkaille. Kuvassa myös ehdokas Paavo Väyrynen sekä tilaisuuden juontajat Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Opiskelija Juho Perko Lempäälän lukiosta esitti kysymyksen ehdokkaille. Kuvassa myös ehdokas Paavo Väyrynen sekä tilaisuuden juontajat Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Ensimmäisinä ehdokkaiden vastauksissa nousivat esiin traagiset tapahtumat ja juhlahetket.

Pekka Haavisto (vihr.) nosti esimerkiksi sen, miten Norjan joukkosurmien jälkeen kuningas vaikuttavalla tavalla kokosi kansan yhteen. Toiseksi hän pohti, että presidenttinä voisi puheella vedota kansaan silloin, jos oltaisiin tilanteessa, jossa Suomi voi aidosti vaikuttaa globaalin ympäristökysymyksen ratkaisemiseen.

Tuula Haatainen (sd.) totesi, että Suomen 100-vuotisjuhlavuonna olisi käynyt pitämässä puheen Euroopan parlamentissa, ja olisi korostanut Suomen tuhkimotarinaa sekä demokratian sekä tasa-arvon merkitystä vakaan Euroopan kehittämisessä.

Istuva presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) palasi vastauksessa Turun puukotuksiin viime syksynä. Silloin hän ei pitänyt kansakunnalle puhetta erikseen, vaan asiasta annettiin tiedote ja Niinistö matkusti Turkuun.

–Siinä täytyy olla tarkkana, ettei nostata tunnelmaa liian pelottavaksi; että nyt pitää ihan presidentin tulla puhumaan, Niinistö kuvaili.

Matti Vanhanen (kesk.) nosti tragedioiden lisäksi esiin sen, että presidentin tulisi puhua kansalle, kun maailmassa tapahtuu jokin merkittävä käänne.

–Olisi hyvä, että presidentti antaa sille tulkintaa ja määrittää kansakunnan linjaa, luo yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi asennoituu, Vanhanen totesi.

Merja Kyllönen (vas.) sai yleisöltä aplodit todettuaan, että presidentti voisi joskus puhua myös rauhasta ja rakkaudesta kansalaisille – tai eduskunnalle.

Ehdokasjoukosta ainoana sotilasliitto Natoon liittymisen puolesta liputtava Nils Torvalds sai yleisön nauramaan kommentoituaan, että seuraavan presidentin eteen saattaa tulla tilanne, jossa Suomi liittyy Natoon. Se jakaisi kansaa ja presidentti voisi joutua perustelemaan päätöstä.

Laura Huhtasaari (ps.) kommentoi, että puheellaan presidentti valaa uskoa ja rohkeutta kansaan, ja ehkä myös vetoaa siihen jollain tavalla.

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) puolestaan totesi, että presidentin tulee esiintyä usein.

–Ennen muuta Suomen kansan asemaa ja tulevaisuutta koskettavien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä puheiden pitäminen olisi tärkeää.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet