Pulassa olevat eläimet työllistävät pelastuslaitosta yhä useammin – ihmiset eivät itse osaa tai uskalla auttaa

Palomiehet joutuvat tiukkoihin tilanteisiin hätääntyneiden eläinten kanssa.

Suvi Iivari
Pulassa olevat eläimet työllistävät pelastuslaitosta yhä useammin – ihmiset eivät itse osaa tai uskalla auttaa

Palomies Kimmo Anttila harjoittelee hevosen kiinniottamista tilanteessa, jossa ei ole käytössä riimua. Palomiehet pääsivät harjoittelemaan myös hevosen taluttamista ja lastaamista kuljetusautoon.

Suvi Iivari

Pelastuslaitoksen työntekijät kohtaavat pulaan joutuneita eläimiä säännöllisesti. Palokunta soitetaan paikalle silloin, kun kotieläin tai lintu on jäänyt jumiin tai hevonen on tippunut ojaan. Puuhun kiivenneet kissat työllistävät pelastuslaitosta niin ikään.

Siitä huolimatta palomiesten koulutukseen sisältyy vain vähän eläinten käsittelyä. Puolentoista vuoden koulutuksen aikana eläinten käsittelyyn ei ehditä paneutua perusteellisesti.

–Opetusta on vain muutamana päivänä, ja monilla palomiehillä siitä on jo vuosia aikaa. Kaikki eivät ole siviilissä tekemisissä eläinten kanssa, ja tiedot voivat olla vajavaiset, sanoo paloesimies Iiro Wennberg Akaan pelastuslaitokselta.

Palomiesten lisäkoulutus tulee tarpeeseen

Wennbergin mielestä lisäkoulutusta tarvitaan. Toisinaan pelastajat joutuvat todella tiukkoihin paikkoihin hätääntyneiden eläinten kanssa.

Etenkin suurten eläinten parissa palokunta joutuu usein turvautumaan esimerkiksi eläinlääkärin apuun. Hätiin voidaan soittaa myös Ylöjärvellä sijaitsevan Teivon paloaseman pelastajia, joilla on erityistietämystä eläinten pelastamisesta.

Torstaina Akaan ja Valkeakosken pelastuslaitoksen työntekijät saivat lisäopetusta eläinten käsittelyyn. Eläinlääkäri Sari Kalliomaan koulutuksessa palomiehet saivat neuvoja muun muassa siihen, miten koiran, kissan ja hevosen saa otettua kiinni ja kuljetettua turvaan esimerkiksi tulipalon keskeltä.

Pelästynyt eläin on arvaamaton

Pelastuslaitos kohtaa eläimiä myös esimerkiksi hirvi- ja peurakolareissa sekä muissa onnettomuuksissa. Wennberg kertoo joutuneensa liikenneonnettomuuspaikalla tilanteeseen, jossa pelastajat eivät meinanneet päästä potilaan luokse hätääntyneen ja aggressiivisesti käyttäytyvän koiran vuoksi.

Eläintehtävät ovat usein vaikeita juuri siksi, että pelästynyt eläin käyttäytyy arvaamattomasti, oli sitten kyse suuresta tai pienestä eläimestä.

Eläinlääkäri Sari Kalliomaa muistuttaa, ettei esimerkiksi kissan tai koiran aggressiivisuutta pidä koskaan aliarvioida. Pelästynyt eläin piiloutuu ja saattaa yrittää purra pelastajaa, jos se kokee olevansa uhattu.

–Eläimet eivät ymmärrä, että niitä yritetään auttaa. Itse olen ollut sairaalassa kissan pureman vuoksi, Kalliomaa sanoo.

Kun puhutaan 600–700 kiloa painavista hevosista, jokainen voi kuvitella, mitä hätääntynyt eläin voi saada aikaan. Asiaa ei auta se, että suojavarusteisiin ja naamareihin pukeutuneet pelastajat eivät näytä tai kuulosta ihmisiltä, joihin eläin on tottunut.

Suvi Iivari
Eläinlääkäri Sari Kalliomaa näyttää, miten koiran jalka taipuu ja miten koira kannattaa ottaa kiinni.

Eläinlääkäri Sari Kalliomaa näyttää, miten koiran jalka taipuu ja miten koira kannattaa ottaa kiinni.

Eläintehtävät ovat lisääntyneet

Aluepalomestari Joonas Suikkasen mukaan eläinpelastustehtävät ovat vuositasolla lisääntyneet.

–Ihmiset soittavat nykyisin pelastuslaitoksen hätiin entistä helpommin. Enää ei osata, uskalleta tai ehditä itse auttaa pulaan joutuneita eläimiä, Suikkanen sanoo.

Palokunta saa myös turhia hälytyksiä ihmisiltä, jotka eivät tiedä, onko eläin pulassa vai ei. Esimerkiksi paikallaan kyyhöttävistä lokinpoikasista soitetaan säännöllisesti, vaikka poikanen olisi oikeasti kunnossa.

Valkeakoskelainen lintuhoitolan pitäjä Markku Alanko kertoo, miten pulaan joutuneita lintuja kannattaa lähestyä. Alanko on pelastanut luonnoneläimiä yli 30 vuoden ajan ja tekee edelleen yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kerran hän oli palokunnan kanssa pelastamassa joutsenta, joka ei päässyt lähtemään lentoon kanavasta, koska kiitorata oli liian lyhyt. Suuri ja voimakas lintu ei ole helppo kiinniotettava.

–Joutsenen siivenisku on niin voimakas, että se voi katkaista sääriluun. Joutsenia pitää lähestyä aina kylki edellä. Kun saa tukevan otteen kaulasta, joutsen pysyy paikallaan.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet