Vanessa Valkama

Lähivuosien terrori-iskut ovat edesauttaneet oikeistopopulismin ja äärioikeiston nousua Euroopassa, sanoo itävaltalainen professori ja kielitieteilijä Ruth Wodak.

Lancasterin yliopiston lingvistiikan, eli yleisen kielitieteen, emeritaprofessori puhui torstaina Tampereen yliopiston Language and Democracy -konferenssissa. Wodak on yksi tämän hetken tunnetuimmista poliittisen keskustelun tutkijoista.

Wodakin mukaan terrori-iskuja ja niiden aiheuttamaa pelkoa voidaan käyttää populistien päämäärien saavuttamiseen.

–Iskut ovat edesauttaneet sitä, että oikeistopopulistien ja äärioikeiston ehdottamat hyvin tiukat rajapolitiikat ja muut turvallisuuslinjaukset ovat menneet läpi monessa maassa. Kaikkialla Euroopassa oikeistopopulistien ajatukset siitä, ettei pitäisi ottaa enempää turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia ja rajat pitäisi sulkea, ovat saaneet iskujen takia laajempaa kannatusta, Wodak kertoo.

Wodak on tutkinut sitä, miten ja mistä Euroopan oikeistopopulistit puhuvat. Hänen mukaansa populistinen oikeisto käyttää "pelon politiikkaa", eli kehittää puheissaan uhkia, joilta he kansaa suojelevat. Tyypillistä on, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden syyksi vieritetään kaikki ongelmat talouskriisistä turvallisuusuhkiin.

–Ennen syntipukkeina olivat juutalaiset, nyt muslimit ja maahanmuuttajat. Oikeistopopulistisen ideologian nousu on nyt isoin haasteemme Euroopassa ja muualla maailmassa.

Wodakin mukaan oikeistopopulistit yleistävät terrori-iskujen avulla ajatuksen siitä, että kaikki iskujen tekijät olisivat vasta tulleet maahan esimerkiksi turvapaikkakriisin mukana. Tämä auttaa ajamaan läpi esimerkiksi rajojen sulkemista.

–Ei tietenkään ole totta, että kaikki terroristit ovat vasta tulleet maahan. Tiedetään, että jotkut terroristit Ranskassa ja Belgiassa ovat syntyisin sieltä, ja myös Iso-Britannian terrori-iskujen tekijöissä on ollut Britannian kansalaisia, Wodak toteaa.

–Terrori-iskut edesauttavat populistien retoriikkaa. Toki iskut ovat kamalia, ja hallitusten pitää yrittää suojella meitä niin hyvin kuin mahdollista.

Wodak muistuttaa, että lähivuosien terrori-iskut eivät ole ensimmäisiä Euroopassa. Esimerkiksi Itävallassa oli iskuja 1970-luvulla, kun palestiinalaiset terroristiryhmät ottivat panttivankeja ja kaappasivat lentokoneita. Populistit keskittyvät viimeaikaisiin iskuihin, jotta ajatus siitä, kuinka kaikki oli ennen paremmin, saisi kannatusta.

–Mielestäni uutta on vain se, että saamme tiedon terrori-iskuista hyvin nopeasti. Metodit ovat myös nykyään suhteellisen samoja, kuten väkijoukkoihin ajavat pakettiautot tai puukotukset.

Häpeän jälkeinen aika

Populismille on Ruth Wodakin mukaan tyypillistä se, että ihmiset erotetaan kansaan ja siitä vieraantuneeseen, korruptoituneeseen eliittiin. Populistit ovat haluavat palauttaa kansalle vallan.

–Oikeistopopulismin ytimessä on puhe syntyperältään oikeista kansalaisista. Oikeistopopulismiin kuuluu myös "normalisaatio", eli ennen marginaalissa olleiden puhetapojen ja sanojen pääsy valtavirtaan, Wodak sanoo.

–Populistit tuovat esimerkiksi median kautta valtavirtaan asioita, jotka ovat ennen olleet tabuja. Populistien puheet ovat usein skandaaleja, minkä takia medialla on iso rooli ideologian levittämisessä.

Wodakin mielestä oikeistopopulistit ovat haaste demokratian lisäksi tiedolle. Hänen mielestään totuuden jälkeisessä ajassa ei kuitenkaan ole mitään uutta.

–Poliitikot ovat valehdelleet aina. Nyt elämme häpeän jälkeistä aikaa. Kun kansalaiset tai poliitikot levittävät väärää tietoa, he eivät edes välitä, vaikka heille todistettaisiin sen olevan valhetta. Esimerkiksi Donald Trump väittää yhä, että hänen virkaanastujaisissaan oli enemmän ihmisiä kuin Barack Obamalla. Vaikka kuvat kertovat toisin, Trump tai tämän kannattajat eivät välitä.

–Oikeistopopulisti määrittelee totuuden uudelleen. Se on totta, minkä he sanovat olevan totta. Väärän tiedon levittäminen ei enää hävetä. Näiden ihmisten kanssa väittely ei usein johda mihinkään.

Wodakin mukaan kaikki puolueet käyttävät populistisia iskulauseita, jotka vetoavat kansaan. Kuitenkin aidot populistit pyrkivät haastamaan demokraattiset rakenteet niin oikeistossa kuin vasemmistossa. Wodakin mielestä vasemmistopopulisteja ei kuitenkaan juuri löydy Euroopasta.

–Ainoa vasemmistopopulistinen ryhmittymä on Espanjassa toimiva Podemos, jota en pidä oikeastaan puolueena. Kreikan Syrizaa en kutsuisi niinkään vasemmistopopulistiseksi, vaan perinteisesti sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi. Enemmän populismia näkee vasemmistolaisissa ryhmittymissä ja kansanliikkeissä, kuten Occupy-liikkeessä. Vasemmistopopulisteja on eniten Etelä-Amerikassa.

Vasemmiston ja oikeiston populismin ero löytyy Wodakin mukaan nationalismista. OIkeistopopulistit puhuvat esimerkiksi aidoista, syntyperäisistä suomalaisista. Vasemmiston nationalismi taas keskittyy enemmän sosiaaliseen luokkaan kuin etniseen alkuperään.


Lue myös nämä


Kommentit (5)

  • niin tai näin

    Eikö tämäkin ihminen aja omaa vasemmistolaista agendaansa, ja ei selvästikään ymmärrä mitkä ovat yhteiskunnan taloudellisen kestokyvyn rajat.

  • Nimetön

    Maailmasta ei tule koskaan sovussa elävien ihmisten palloa. Sen vuoksi on utopistista ajatella, että maailma toimisi ilman maiden välisiä rajoja. Ihminen ei kehity koskaan sille tasolle, että kaikki olisivat sovussa ilman sotia. Sen vuoksi pitäisi jokaisen maan pitää huolta omista kansalaisistaan ja toimia omista lähtökohdistaan. Globaalius tuhoaa ennen pitkää koko maapallon.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet