Presidentinvaalit

Presidentinvaalit 2018: Listasimme ehdokkaat, aikataulut ja kaiken oleellisen vaaleista

Presidentinvaalit pidetään tammikuussa 2018. Aamulehti esittelee tässä päivittyvässä jutussa ehdokkaat ja kertoo vaaleista kaiken oleellisen.

Joel Maisalmi
Presidentinvaalit 2018: Listasimme ehdokkaat, aikataulut ja kaiken oleellisen vaaleista

Presidentinvaalit 2018 nostavat ehdokkaat esiin. Tässä he marssivat Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalitenttiin marraskuussa 2017.

Tatu AiroAamulehti

Presidentinvaalit 2018 järjestetään 28. tammikuuta. Presidentinvaaleissa Suomen kansa valitsee tasavallan presidentin kuudeksi vuodeksi välittömällä eli suoralla vaalilla.

Aamulehti esittelee presidenttiehdokkaat. Eduskuntapuolueista sininen tulevaisuus ei asettanut presidenttiehdokasta.

Ehdokkaat

Joel Maisalmi
Presidentinvaalien ennakkosuosikki on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Presidentinvaalien ennakkosuosikki on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Sauli Niinistö – istuva presidentti

Nimekkäin presidenttiehdokas on istuva tasavallan presidentti, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Sauli Niinistö, 69. Kokoomuslainen Niinistö on sitoutumattoman kansanliikkeen eli valitsijayhdistyksen ehdokas.

Kokoomus tukee Niinistöä presidentiksi. Myös kristillisdemokraatit on ilmoittanut tukevansa Niinistön ehdokkuutta. Valitsijayhdistys sai kerättyä Niinistölle peräti 156 000 kannattajakorttia, kun ehdokkuuteen olisi riittänyt 20 000.

Niinistön vaalikampanja alkoi virallisesti 8. joulukuuta 2017.

Niinistö on toiminut tasavallan presidenttinä 1.3.2012 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa eduskunnan puhemiehenä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, valtiovarainministerinä, oikeusministerinä, kansanedustajana, hovioikeuden viskaalina, juristina ja nimismiehenä. Reservin kapteeni on toiminut lisäksi muun muassa Palloliiton puheenjohtajana.

Salolaissyntyinen Niinistö on naimisissa rouva Jenni Haukion kanssa. Pari odottaa vauvaa, jonka laskettu aika on helmikuussa 2018.

–Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu. Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä, presidenttipari kommentoi asiaa lokakuussa 2017.

Presidentin kanslia ilmoitti, että perheenlisäys ei tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon. Avioliitosta vuonna 1995 edesmenneen Marja-Leena Alangon kanssa Niinistöllä on lapset Nuutti (s.1975) ja Matias (s.1980). Sauli Niinistöllä on myös lapsenlapsia.

Niinistö on maltillinen arvokonservatiivi, joka on säilyttänyt diplomaattiset välit niin Venäjän Vladimir Putiniin kuin Yhdysvaltain Donald Trumpiin. Niinistö on myös tarkan markan mies, joka on näyttänyt esimerkkiä muun muassa laskemalla omaa palkkiotaan.

Lue lisää:Tästä Niinistö muistetaan sadan vuoden päästä – Presidentinvaalitentin yleisö ratkesi nauruun

Lue lisää: Sauli Niinistö suitsuttaa EU-puolustusta: Yhteistyö alkaa nyt, vaikka aika teknisesti

Lue lisää: Sauli Niinistö: Väyrynen vei vaalikamppailun askeleen syrjään asiasta – "Värikkäimmät tuokiot olivat, kun minua kohtaan esitettiin suoria syytöksiä"

Niinistön ehdokassivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Presidentinvaaleissa Sauli Niinistön nimekkäimpiä haastajia on entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Presidentinvaaleissa Sauli Niinistön nimekkäimpiä haastajia on entinen pääministeri Matti Vanhanen.

Matti Vanhanen – kahtiajaon kavahtaja

Keskustan ehdokas, kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Matti Vanhanen, 62, on Suomen entinen pääministeri (2003–2010).

Jyväskylässä syntynyt, Nurmijärvellä asuva Vanhanen on toiminut lisäksi muun muassa Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, puolustusministerinä ja toimittajana.

Vanhanen oli ehdolla presidentiksi jo vuonna 2006, mutta hän sai vasta kolmanneksi eniten ääniä, yhteensä 18,6 prosenttia. Tuolloin tasavallan presidentiksi valittiin toiselle kaudelle Tarja Halonen, joka päihitti Sauli Niinistön toisella kierroksella.

Vanhasella on kaksi lasta aiemmasta avioliitosta Merja Vanhasen kanssa. Vuonna 2006 oli vahvasti julkisuudessa esillä Vanhasen suhde Susan Ruususeen (ent.Kuronen.).

Matti Vanhanen pitää Suomen uhkana kahtiajakoa ja korostaa ulkopoliittista osaamistaan. Vaalimanifestissaan hän korostaa ahkeruuden, työn ja yrittämisen merkitystä Suomessa.

Lue lisää: Presidenttiehdokas Vanhanen haastattelussamme: "Afrikka on tämän vuosisadan iso kysymys – Eurooppa on ainoa suunta, johon Afrikasta voidaan lähteä"

Vanhasen kampanjasivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Sdp:n presidenttiehdokas on Tuula Haatainen.

Sdp:n presidenttiehdokas on Tuula Haatainen.

Tuula Haatainen – eriarvoisuuden vastustaja

Sdp:n ehdokas, kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen, 57, on työskennellyt muun muassa opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä.

Tuusniemellä syntynyt helsinkiläinen Haatainen on työskennellyt lisäksi muun muassa sairaanhoitajana, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana.

Haataisen puoliso on lakimies Janne Metsämäki. Haataisella on kaksi lasta.

Haataisen vaaliteemoja ovat muun muassa eriarvoisuuden ehkäisy, ihmisarvojen korostaminen, kestävän kehityksen edistäminen ja naisten oikeuksien parantaminen.

Lue lisää: Tuula Haatainen erikoishaastattelussa: Feministi kitkisi eriarvoistumista – "Yhteiskunnat, joissa naiset ovat miesten rinnalla opiskelemassa ja tekemässä töitä, kukoistavat vahvemmin

Haataisen kampanjasivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Laura Huhtasaari on perussuomalaisten ehdokas presidentiksi.

Laura Huhtasaari on perussuomalaisten ehdokas presidentiksi.

Laura Huhtasaari – EU-kriitikko

Perussuomalaisten ehdokas, kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari, 38, pyrkii ensimmäistä kertaa presidentiksi.

Huhtasaari on vaalikampanjan aikaan talousvaliokunnan jäsen sekä varajäsen ulkoasianvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa.

Porilaissyntyinen Huhtasaari on työskennellyt aiemmin muun muassa erityisopettajana. Hänen puolisonsa on lääketieteen tohtori Teemu Lämsä. Huhtasaarella on kaksi tytärtä.

Huhtasaari on tunnettu maahanmuutto- ja EU-kriittisistä lausunnoistaan. Huhtasaari on ilmoittanut, että hän haluaa asettaa suomalaiset etusijalle. Huhtasaaren mielestä liittovaltiokehitys ja hallitsematon väestöliike Välimeren eteläpuolelta ovat Suomelle uhka. Huhtasaari on kreationisti eli uskoo luomisoppiin.

Lue lisää:"Suomi ensin" – Jos Laura Huhtasaari saisi päättää, hän veisi Suomen irti EU:sta ja eurosta

Lue lisää: Laura Huhtasaari haluaa Suomeen oman rahapolitiikan: "Ymmärrän, ettei presidentti näistä yksin päätä" – Paavo Väyryselle kipakkaa arvostelua

Huhtasaaren kampanjasivut ovat täällä

Joel Maisalmi
Presidentinvaaleissa Pekka Haavisto haastaa jo toistamiseen Sauli Niinistön.

Presidentinvaaleissa Pekka Haavisto haastaa jo toistamiseen Sauli Niinistön.

Pekka Haavisto – EU:n puolustaja

Vihreiden ehdokas, kansanedustaja, ylioppilas Pekka Haavisto, 59, on tuttu vuoden 2012 presidentinvaaleista, joissa hän hävisi Sauli Niinistölle toisella kierroksella.

Helsinkiläinen Haavisto on työskennellyt muun muassa kehitysministerinä ja omistajaohjausministerinä sekä ympäristöministerinä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa vihreiden puheenjohtajana, vihreiden eduskuntaryhmän vetäjänä ja toimittajana.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa korostui Haaviston kokemus rauhantyöstä maailman kriisialueilta. Haavisto toimii muun muassa Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajana.

Haaviston puoliso on Nexar Antonio Flores.

Haavisto on Suomen EU-jäsenyyden puolustaja, joka on tukenut myös pohjoismaista puolustusyhteistyötä sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Haavisto haluaa, että Suomi taistelee voimakkaasti oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman puolesta.

Lue lisää: Pekka Haavisto erikoishaastattelussa: Moittii Suomea sulkeutuneisuudesta – "Olemme hukanneet perintöämme"

Lue lisää: "Se on kaikkein surullisin sodan ääni" – Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoo sukunsa surullisista kohtaloista Tampereella vuonna 1918

Haaviston kampanjasivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Merja Kyllönen pyrkii presidentiksi vasemmistoliiton ehdokkaana.

Merja Kyllönen pyrkii presidentiksi vasemmistoliiton ehdokkaana.

Merja Kyllönen – rauhan puolustaja

Vasemmistoliiton ehdokas, bioanalyytikko Merja Kyllönen, 40, työskentelee europarlamentaarikkona.

Suomussalmella syntynyt Kyllönen on toiminut lisäksi muun muassa kansanedustajana ja liikenneministerinä.

Kyllösen puoliso on Mika Pihlajamaa.

Kyllönen on kampanjassaan korostanut muun muassa ydinasekieltoa ja rauhan sanomaa, kritisoinut veropakolaisuutta ja harmaata taloutta sekä korostanut hyvinvointivaltion merkitystä.

Lue lisää: "Suomea hivutetaan keskusteluitta Natoon" – Merja Kyllönen näkee uhkia jopa EU:n puolustusyhteistyössä

Lue lisää: Presidenttiehdokas Merja Kyllönen pitäisi kurinpalautusviikot kahdelle ryhmälle – Toiseen niistä hän kuuluu itse

Kyllösen kampanjasivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Europarlamentaarikko Nils Torvalds on rkp:n ehdokas presidentiksi.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds on rkp:n ehdokas presidentiksi.

Nils Torvalds – Naton kannattaja

Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Nils Torvalds, 72, toimii europarlamentaarikkona Euroopan liberaalidemokraattien ryhmässä

Torvalds vaikuttaa vaalikampanjan aikaan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä varajäsenenä muun muassa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja budjettivaliokunnassa.

Tammisaaressa syntynyt Torvalds on työskennellyt muun muassa toimittajana. Hänellä on viisi lasta: Linus, Sara, Leo, Kristoffer ja Alexander sekä useita lapsenlapsia. Linus Torvalds tunnetaan Linux-käyttöjärjestelmän luojana.

Nils Torvalds kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää: Presidenttiehdokas Nils Torvalds: "Venäjä on hyvää matkaa menossa seuraavaan kriisiin"

Lue lisää: Presidenttiehdokkaan kepponen paljastui – uhattiin koulusta erottamisella: "Suomessa ei ole yhtään koulua, joka ottaisi oppilaaksi"

Torvaldsin kampanjasivut ovat täällä.

Joel Maisalmi
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa jälleen presidentiksi.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa jälleen presidentiksi.

Paavo Väyrynen – keskustan kunniapuheenjohtaja

Europarlamentaarikko, valtiotieteiden tohtori, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, 71, sai kasaan valitsijayhdistyksen tarvitsemat 20 000 kannattajakorttia. Väyrynen ei kuitenkaan ole keskustan virallinen ehdokas.

Väyrynen on ollut presidenttiehdokkaana myös vuosina 1988, 1994 ja 2012. Vuosikymmeniä kestäneellä poliittisella urallaan Väyrynen on toiminut muun muassa keskustan puheenjohtajana sekä useissa eri ministeritehtävissä.

Väyrysen puoliso on Vuokko Väyrynen. Väyrysellä on kolme lasta, Tiina (s.1969), Taneli (s.1973) ja Lotta (s.1977).

Väyrynen on tullut tunnetuksi maaseudun etujen ajajana sekä EU- ja euro-kriitikkona.

Lue lisää: Paavo Väyrynen palaa: Kasassa 20 000 kannattajakorttia: "Suomalaiset ovat tahtonsa ilmaisseet, ja he haluavat Paavon ehdokkaaksi"

Lue lisää: Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen maalasi erikoishaastattelussa tylyn uhkakuvan: Venäjä iskisi kriisissä ensimmäisenä Nato-Suomeen

Lie lisää: "Hänet oli luokiteltu epäluotettavaksi" – Presidenttiehdokas Väyrynen muisteli liikuttuneena sukunsa kokemaa syrjintää

Asetelma – Niinistö ennakkosuosikki

Kannatusmittauskyselyjen perusteella Sauli Niinistö on presidentinvaalien selkeä ennakkosuosikki. Alma Median Tietoykkösellä teettämässä tutkimuksessa Niinistö sai 64 prosentin, Pekka Haavisto 12 prosentin, Matti Vanhanen 3 prosentin, Laura Huhtasaari 3 prosentin, Merja Kyllönen 3 prosentin, Tuula Haatainen 2 prosentin, Paavo Väyrynen 2 prosentin ja Nils Torvalds 1 prosentin kannatuksen. Muu ehdokas sai 1 prosentin kannatuksen. 8 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Vaalitentit

Aamulehden ja Yle Tampereen presidentinvaalitentti järjestettiin perjantaina 12. tammikuuta 2018 kello 18–20 Tampereen yliopiston juhlasalissa. Paikalla olivat kaikki ehdokkaat eli Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Tenttiä seurasi Tampereen yliopistossa yhteensä noin 1300 ihmistä, joista 650 juhlasalissa ja loput kahdessa muussa luentosalissa videolähetyksestä.

Lue lisää:Noin 1300 ihmistä seurasi presidenttiehdokkaita Tampereen yliopistolla – Näin Aamulehden ja Ylen tentti eteni

Lue lisää: "Kaipaan yksinkertaista elämää ja pelkistettyjä asioita" – Jäikö Tampereen presidentinvaalitentti väliin? Katso tästä koko keskustelu

Lue lisää: Lämpenevätkö haastajat liian myöhään? – Torvalds ja Väyrynen yrittivät horjuttaa Niinistöä, muut pelasivat Tampereen tentissä varman päälle

Muut tentit:

Ylen vaalitentti on 25. tammikuuta 2018.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalitentti on 23. tammikuuta 2018 Sanomatalossa Helsingissä.

Svenska Ylen kaksikielinen vaalikeskustelu on 22. tammikuuta 2018.

Alma Median vaalitentti on 22. tammikuuta 2018 Alma-talossa Helsingissä. Aamulehti kuuluu Alma Mediaan.

MTV:n toinen suuri vaalikeskustelu on 21. tammikuuta 2018 Kallion kirkossa Helsingissä.

Ylen TV1:n vaalitentti on 16. tammikuuta 2018.

MTV:n uutisten vaalitentti oli 10. tammikuuta 2018.

Kalevan ja Ylen Pohjois-Suomen vaalitentti oli 10. tammikuuta 2018 Oulun musiikkikeskuksessa.

Ylen vaalitentti oli 14. joulukuuta 2017.

MTV:n suuri vaalikeskustelu oli 13. joulukuuta 2017 Pasilan studiolla.

Ilta-Sanomien presidentinvaalimessujen paneeli oli 11. joulukuuta 2017 Sanomatalossa Helsingissä.

Vuosaari-seuran vaaliväittely on 7. joulukuuta 2017 Rastilan kartanossa Helsingissä.

Maanpuolustustuskurssiyhdistyksen järjestämä presidenttitentti oli 27. marraskuuta 2017.

Lue lisää: Kaikki presidenttiehdokkaat ensimmäistä kertaa yhteisessä tentissä: näin seitsikko pui kysymyksiä Suomen puolustuksesta

Lue lisää:Koko seitsikko ensimmäistä kertaa vaalitentissä: Presidentti Niinistöltä hajosi kynä kesken kaiken, Torvalds keräsi raikuvimmat suosionosoitukset

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentti pidettiin 30. lokakuuta 2017.

Lue lisää: Presidenttiehdokkaat haastoivat toisiaan suoraan tentissä: Huhtasaarelta kysyttiin Twitter-viesteistä, Torvaldsilta miinasopimuskannasta

Lue lisää: Presidenttiehdokkaat kohtasivat ensimmäisen kerran – näin he pärjäsivät tentissä

Lue lisää: Vaikuttaisiko trollaus suomalaisten mielipiteisiin Nato-kansanäänestyksessä? "Hysteriaa ei pidä luoda"

Vaalijulisteet

Presidenttiehdokkaiden vaalijulisteet ilmestyivät katukuvaan Tampereella tammikuun toisella viikolla.

Aamulehden raati antoi kiitosta Tuula Haataisen julisteen rohkealle värinkäytölle ja Paavo Väyrysen julisteen selkeälle ydinviestille. Istuvan presidentin vaalijulisteita on katukuvassa useita. Niiden kuvissa Niinistö kurkistelee kummallisesti

Lue lisää: Arvioimme presidenttiehdokkaiden vaalijulisteiden hyvät ja huonot puolet: ”Kirjava yleisilme, yhdestä puuttuu ehdokasnumero kokonaan”

Aikataulu

Vaalipäivä on sunnuntaina 28.1.2018.

Ennakkoäänestys kotimaassa on 17.–23.1.2018.

Ennakkoäänestys ulkomailla on 17.–20.1.2018.

Ehdokasasettelu vahvistetaan 21.12.2017.

Ehdokashakemukset on jätettävä viimeistään 12.12.2017 klo 16 mennessä.

Mahdollinen toinen kierros järjestetään sunnuntaina 11.2.2018.

Ennakkoäänestys kotimaassa on 31.1.–6.2.2018.

Ennakkoäänestys ulkomailla on 31.1.–3.2.2018.

Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Vaalikelpoisuus ja äänioikeutetut

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Äänioikeutettuja ovat Suomen kansalaiset, jotka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta.

Ehdokasasettelu

Presidenttiehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue ja valitsijayhdistys saa asettaa yhden ehdokkaan.

Vaalipiirit

Ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Äänet lasketaan ensin vaalipiirikohtaisesti. Tämän jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirejä on 13: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Vaasa, Keski-Suomi, Oulu ja Lappi.

Äänten laskenta

Ennakkoäänten laskeminen aloitetaan vaalipiirilautakunnissa vaalipäivänä. Tavoitteena on, että ennakkoäänet on laskettu ja tulos tallennettu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään kello 20 mennessä. Vaalihuoneistot sulkeutuvat vaalipäivänä kello 20. Heti sen jälkeen vaalilautakunnat alkavat laskea vaalipäivän ääniä. Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänien tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Tarkastuslaskennan tuloksen on oltava valmis tiistaina kello 10. Tämän jälkeen vaalipiirilautakunnat vahvistavat ehdokkaiden vaalipiirikohtaiset äänimäärät ja ilmoittavat ne Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka puolestaan vahvistaa ehdokkaiden koko maassa saamat äänimäärät ja ilmoittaa ne oikeusministeriölle. Sitten todetaan, onko tarvetta toiselle kierrokselle vai ei. Toinen kierros järjestetään, jos kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä. Mahdollisen toisen vaalin ääntenlaskenta toteutetaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kierroksella, paitsi tulos vahvistetaan seuraavana keskiviikkona kello 18:n jälkeen. Valtioneuvosto toteaa vaalin tuloksen yleisistunnossaan seuraavana torstaina.

Näin kävi viimeksi

Vuoden 2012 presidentinvaalit ratkesivat toisella kierroksella. Sauli Niinistö, joka sai 62,6 prosenttia äänistä, valittiin presidentiksi. Vastaehdokas Pekka Haavisto sai 37,4 prosenttia äänistä. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli toisella kierroksella 68,9 prosenttia, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella, jolloin äänestysprosentti oli 72,8.

Ensimmäisellä kierroksella Niinistö (kok.) sai 37 prosenttia, Haavisto (vihr.) 18,8 prosenttia, Paavo Väyrynen (kesk.) 17,5 prosenttia, Timo Soini (ps.) 9,4 prosenttia, Paavo Lipponen (sd.) 6,7 prosenttia, Paavo Arhinmäki (vas.) 5,5 prosenttia, Eva Biaudet (r.) 2,7 prosenttia ja Sari Essayah (kd.) 2,5 prosenttia äänistä.

Presidentin asema ja tärkeimmät tehtävät

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa.

Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.

Sama henkilö voi toimia presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä kuusivuotiskautta.

Presidentin palkkio

1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160 000 euroa. Presidentti Sauli Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126 000 euroon. Palkkio on verovapaa.

Palkkion lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka ylläpito ja henkilökunta maksetaan valtion varoista.

Presidentin vuotuinen eläke on 60 prosenttia tasavallan presidentin palkkiosta.

Presidentin virka-asunnot

Tasavallan presidentillä on asunto- ja edustustarkoituksiin käytettävissään kolme kiinteistöä: Presidentinlinna ja Mäntyniemi Helsingissä sekä Kultarannan huvila Naantalissa.

Jutun lähteinä on käytetty mm. ehdokkaiden ehdokassivuja, Tilastokeskuksen sivuja, eduskunnan kansanedustajatietokantaa, oikeusministeriön vaalit.fi-sivustoa ja tasavallan presidentin kanslian verkkosivuja.

Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen presidentinvaaleista 2018. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa


Kommentit (14)

  • Vaalikone avuksi

    Kannattaa käyttää vaalikoneita omille arvoille ja mielipiteille sopivan ehdokkaan löytämiseksi. Media pyrkii vaikuttamaan niin, että äänestät itsellesi huonosti sopivaa ehdokasta. Kumman mukaan haluat äänestää? Omien arvojesi vai median arvojen mukaan?

  • Nimetön

    Onhan meillä joukko ehdokkaita, toinen toistaan innokkaampia valtion ykkösvirkaan. Joukkoon on liittynyt henkilöitä, joilla ei todellakaan ole edellytyksiä viran hoitamiseen liittyen taustoihin aikaisemmassa poliittisessa tai yleensä vaativassa toiminnassa. Jopa mahdollisia arveluttavia yhteyksiä vieraisiin maihin on parilla ehdokkaalla ollut ja myös ihmeteltävää sisukkuutta tulla tarjolle kerta toisensa jälkeen vailla edellytyksiä tulla valituksi, tasa-arvokulttuurissa se toki on sallittua, mutta osoittaneen harkinnan puutetta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet