Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Presidentinvaalit 2018: Listasimme äänestystuloksen, aikataulut ja kaiken oleellisen vaaleista

Presidentinvaalit 2018 järjestettiin 28. tammikuuta. Presidentinvaaleissa Suomen kansa valitsi tasavallan presidentin kuudeksi vuodeksi välittömällä eli suoralla vaalilla. Vaalit olivat historialliset, sillä tasavallan presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) äänestettiin ensimmäisellä kierroksella jatkokaudelle. Alustavan laskennan mukaan Niinistö sai 62,7 prosenttia äänistä. Hän jätti muut ehdokkaat kauas taakseen. Pekka Haavisto (vihr.) sai 12,4 prosenttia, Laura Huhtasaari (ps.) 6,9, prosenttia, Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) 6,2 prosenttia, Matti Vanhanen (kesk.) 4,1 prosenttia, Tuula Haatainen (sd.) 3,3 prosenttia, Merja Kyllönen (vas.) 3 prosenttia ja Nils Torvalds (r.) 1,5 prosenttia äänistä. Äänestysprosentti oli 69,9. Lue lisää: Katso, miten asuinalueesi äänesti Tampereella: Niinistön ylivoima murskaava erityisesti kahdella alueella Lue lisää: Kymmenen syytä, miksi Sauli Niinistö oli vaalissa ylivoimainen – karisma ja elämäntarinan rosoisuus vetoavat äänestäjiin Lue lisää: Sauli Niinistö teki historiaa poikkeuksellisen vahvalla mandaatillaan: "Nyt on saatava itsestä paljon irti" Lue lisää: Sauli Niinistön koko koskettava puhe vaalivoiton jälkeen: "Tämä maa on hieno, ja me pidämme huolen, että hienona tämä myös pysyy" Vaalipäivän puheenaihe Vaalipäivänä sunnuntaina 28. tammikuuta puhutti muun muassa tieto presidenttiehdokas Paavo Väyrysen mahdollisesta salaisesta päämäärästä. Väyrynen on keskustan kunniapuheenjohtaja, joka oli ehdolla valitsijayhdistyksen listalta. Väyrynen sai enemmän ääniä kuin puheenjohtaja Juha Sipilän tukema keskustan virallinen ehdokas Matti Vanhanen . Lue lisää: Paavo Väyrysen presidenttikisalla on salainen päämäärä – Ensin hänen täytyy voittaa tänään Matti Vanhanen. Ehdokkaat Eduskuntapuolueista sininen tulevaisuus ei asettanut presidenttiehdokasta. Kokoomus ja kristillisdemokraatit tukivat valitsijayhdistyksen kokoomustaustaista Sauli Niinistöä. Muilla eduskuntapuolueilla oli oma ehdokas vaaleissa. Sauli Niinistö – istuva presidentti Jatkokaudelle valittiin nimekkäin presidenttiehdokas, jo vuodesta 2012 tasavallan presidenttinä toiminut varatuomari Sauli Niinistö , 69. Valitsijayhdistys sai kerättyä Niinistölle peräti 156 000 kannattajakorttia, kun ehdokkuuteen olisi riittänyt 20 000. Niinistön vaalikampanja alkoi virallisesti 8. joulukuuta 2017. Ennen presidentin tehtävää Niinistö on toiminut muun muassa eduskunnan puhemiehenä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, valtiovarainministerinä, oikeusministerinä, kansanedustajana, hovioikeuden viskaalina, juristina ja nimismiehenä. Reservin kapteeni on toiminut lisäksi muun muassa Palloliiton puheenjohtajana. Salolaissyntyinen Niinistö on naimisissa rouva Jenni Haukion kanssa. Pari odottaa vauvaa, jonka laskettu aika on helmikuussa 2018. –Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu. Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä, presidenttipari kommentoi asiaa lokakuussa 2017. Presidentin kanslia ilmoitti, että perheenlisäys ei tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon. Avioliitosta vuonna 1995 edesmenneen Marja-Leena Alangon kanssa Niinistöllä on lapset Nuutti (s.1975) ja Matias (s.1980). Sauli Niinistöllä on myös lapsenlapsia. Niinistö on maltillinen arvokonservatiivi, joka on säilyttänyt diplomaattiset välit niin Venäjän Vladimir Putiniin kuin Yhdysvaltain Donald Trumpiin. Niinistö on myös tarkan markan mies, joka on näyttänyt esimerkkiä muun muassa laskemalla omaa palkkiotaan. Lue lisää: Tästä Niinistö muistetaan sadan vuoden päästä – Presidentinvaalitentin yleisö ratkesi nauruun Lue lisää: Sauli Niinistö suitsuttaa EU-puolustusta: Yhteistyö alkaa nyt, vaikka aika teknisesti Lue lisää: Sauli Niinistö: Väyrynen vei vaalikamppailun askeleen syrjään asiasta – "Värikkäimmät tuokiot olivat, kun minua kohtaan esitettiin suoria syytöksiä" Niinistön ehdokassivut ovat täällä . Pekka Haavisto – EU:n puolustaja Vihreiden ehdokas, kansanedustaja, ylioppilas Pekka Haavisto , 59, on tuttu vuoden 2012 presidentinvaaleista, joissa hän hävisi Sauli Niinistölle toisella kierroksella. Vuonna 2018 hän sai 12,4 prosenttia äänistä. Helsinkiläinen Haavisto on työskennellyt muun muassa kehitysministerinä ja omistajaohjausministerinä sekä ympäristöministerinä. Lisäksi hän on toiminut muun muassa vihreiden puheenjohtajana, vihreiden eduskuntaryhmän vetäjänä ja toimittajana. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa korostui Haaviston kokemus rauhantyöstä maailman kriisialueilta. Haavisto toimii muun muassa Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajana. Haaviston puoliso on Nexar Antonio Flores. Haavisto on Suomen EU-jäsenyyden puolustaja, joka on tukenut myös pohjoismaista puolustusyhteistyötä sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Haavisto haluaa, että Suomi taistelee voimakkaasti oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman puolesta. Lue lisää: Pekka Haavisto erikoishaastattelussa: Moittii Suomea sulkeutuneisuudesta – "Olemme hukanneet perintöämme" Lue lisää: "Se on kaikkein surullisin sodan ääni" – Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoo sukunsa surullisista kohtaloista Tampereella vuonna 1918 Haaviston kampanjasivut ovat täällä. Laura Huhtasaari – EU-kriitikko Perussuomalaisten ehdokas, kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari , 38, pyrki ensimmäistä kertaa presidentiksi. Hän sai 6,9 prosenttia äänistä. Huhtasaari oli vaalikampanjan aikaan talousvaliokunnan jäsen sekä varajäsen ulkoasianvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa. Vilppulassa syntynyt porilainen Huhtasaari on työskennellyt aiemmin muun muassa erityisopettajana. Hänen puolisonsa on lääketieteen tohtori Teemu Lämsä. Huhtasaarella on kaksi tytärtä. Huhtasaari on tunnettu maahanmuutto- ja EU-kriittisistä lausunnoistaan. Huhtasaari on ilmoittanut, että hän haluaa asettaa suomalaiset etusijalle. Huhtasaaren mielestä liittovaltiokehitys ja hallitsematon väestöliike Välimeren eteläpuolelta ovat Suomelle uhka. Huhtasaari on kreationisti eli uskoo luomisoppiin. Lue lisää: "Suomi ensin" – Jos Laura Huhtasaari saisi päättää, hän veisi Suomen irti EU:sta ja eurosta Lue lisää: Laura Huhtasaari haluaa Suomeen oman rahapolitiikan: "Ymmärrän, ettei presidentti näistä yksin päätä" – Paavo Väyryselle kipakkaa arvostelua Huhtasaaren kampanjasivut ovat täällä Paavo Väyrynen – keskustan kunniapuheenjohtaja Europarlamentaarikko, valtiotieteiden tohtori, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen , 71, sai kasaan valitsijayhdistyksen tarvitsemat 20 000 kannattajakorttia. Väyrynen ei kuitenkaan ollut keskustan virallinen ehdokas. Hän sai 6,2 prosenttia äänistä. Väyrynen on ollut presidenttiehdokkaana myös vuosina 1988, 1994 ja 2012. Vuosikymmeniä kestäneellä poliittisella urallaan Väyrynen on toiminut muun muassa keskustan puheenjohtajana sekä useissa eri ministeritehtävissä. Väyrysen puoliso on Vuokko Väyrynen. Väyrysellä on kolme lasta, Tiina (s.1969), Taneli (s.1973) ja Lotta (s.1977). Väyrynen on tullut tunnetuksi maaseudun etujen ajajana sekä EU- ja euro-kriitikkona. Lue lisää: Paavo Väyrynen palaa: Kasassa 20 000 kannattajakorttia: "Suomalaiset ovat tahtonsa ilmaisseet, ja he haluavat Paavon ehdokkaaksi" Lue lisää: Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen maalasi erikoishaastattelussa tylyn uhkakuvan: Venäjä iskisi kriisissä ensimmäisenä Nato-Suomeen Lue lisää: "Hänet oli luokiteltu epäluotettavaksi" – Presidenttiehdokas Väyrynen muisteli liikuttuneena sukunsa kokemaa syrjintää Matti Vanhanen – kahtiajaon kavahtaja Keskustan ehdokas, kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri Matti Vanhanen , 62, on Suomen entinen pääministeri (2003–2010). Hän sai 4,1 prosenttia äänistä. Jyväskylässä syntynyt, Nurmijärvellä asuva Vanhanen on toiminut lisäksi muun muassa Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, puolustusministerinä ja toimittajana. Vanhanen oli ehdolla presidentiksi jo vuonna 2006, mutta hän sai vasta kolmanneksi eniten ääniä, yhteensä 18,6 prosenttia. Tuolloin tasavallan presidentiksi valittiin toiselle kaudelle Tarja Halonen , joka päihitti Sauli Niinistön toisella kierroksella. Vanhasella on kaksi lasta aiemmasta avioliitosta Merja Vanhasen kanssa. Vuonna 2006 oli vahvasti julkisuudessa esillä Vanhasen suhde Susan Ruususeen (ent.Kuronen.). Matti Vanhanen piti Suomen uhkana kahtiajakoa ja korostaa ulkopoliittista osaamistaan. Vaalimanifestissaan hän korosti ahkeruuden, työn ja yrittämisen merkitystä Suomessa. Lue lisää: Presidenttiehdokas Vanhanen haastattelussamme: "Afrikka on tämän vuosisadan iso kysymys – Eurooppa on ainoa suunta, johon Afrikasta voidaan lähteä" Vanhasen kampanjasivut ovat täällä . Tuula Haatainen – eriarvoisuuden vastustaja Sdp:n ehdokas, kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen , 57, on työskennellyt muun muassa opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä. Haatainen sai 3,3 prosenttia äänistä. Tuusniemellä syntynyt helsinkiläinen Haatainen on työskennellyt lisäksi muun muassa sairaanhoitajana, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Haataisen puoliso on lakimies Janne Metsämäki . Haataisella on kaksi lasta. Haataisen vaaliteemoja ovat muun muassa eriarvoisuuden ehkäisy, ihmisarvojen korostaminen, kestävän kehityksen edistäminen ja naisten oikeuksien parantaminen. Lue lisää: Tuula Haatainen erikoishaastattelussa: Feministi kitkisi eriarvoistumista – "Yhteiskunnat, joissa naiset ovat miesten rinnalla opiskelemassa ja tekemässä töitä, kukoistavat vahvemmin Haataisen kampanjasivut ovat täällä . Merja Kyllönen – rauhan puolustaja Vasemmistoliiton ehdokas, bioanalyytikko Merja Kyllönen , 40, työskentelee europarlamentaarikkona. Hän sai 3 prosenttia äänistä. Suomussalmella syntynyt Kyllönen on toiminut lisäksi muun muassa kansanedustajana ja liikenneministerinä. Kyllösen puoliso on Mika Pihlajamaa. Kyllönen korosti kampanjassaan muun muassa ydinasekieltoa ja rauhan sanomaa, kritisoi veropakolaisuutta ja harmaata taloutta sekä korosti hyvinvointivaltion merkitystä. Lue lisää: "Suomea hivutetaan keskusteluitta Natoon" – Merja Kyllönen näkee uhkia jopa EU:n puolustusyhteistyössä Lue lisää: Presidenttiehdokas Merja Kyllönen pitäisi kurinpalautusviikot kahdelle ryhmälle – Toiseen niistä hän kuuluu itse Kyllösen kampanjasivut ovat täällä . Nils Torvalds – Naton kannattaja Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Nils Torvalds , 72, toimii europarlamentaarikkona Euroopan liberaalidemokraattien ryhmässä. Hän sai 1,5 prosenttia äänistä. Torvalds vaikutti vaalikampanjan aikaan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä varajäsenenä muun muassa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja budjettivaliokunnassa. Tammisaaressa syntynyt Torvalds on työskennellyt muun muassa toimittajana. Hänellä on viisi lasta: Linus , Sara , Leo , Kristoffer ja Alexander sekä useita lapsenlapsia. Linus Torvalds tunnetaan Linux-käyttöjärjestelmän luojana. Nils Torvalds kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Lue lisää: Presidenttiehdokas Nils Torvalds: "Venäjä on hyvää matkaa menossa seuraavaan kriisiin" Lue lisää: Presidenttiehdokkaan kepponen paljastui – uhattiin koulusta erottamisella: "Suomessa ei ole yhtään koulua, joka ottaisi oppilaaksi" Torvaldsin kampanjasivut ovat täällä . Asetelma – Niinistö oli ennakkosuosikki Kannatusmittauskyselyjen perusteella Sauli Niinistö oli presidentinvaalien selkeä ennakkosuosikki. Vuoden 2017 lopulla Alma Median Tietoykkösellä teettämässä tutkimuksessa Niinistö sai 64 prosentin, Pekka Haavisto 12 prosentin, Matti Vanhanen 3 prosentin, Laura Huhtasaari 3 prosentin, Merja Kyllönen 3 prosentin, Tuula Haatainen 2 prosentin, Paavo Väyrynen 2 prosentin ja Nils Torvalds 1 prosentin kannatuksen. Muu ehdokas sai 1 prosentin kannatuksen. 8 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Tammikuun mittauksessa Niinistön kannatus kuitenkin laski. Kuun puolivälissä 58 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista aikoi äänestää istuvaa presidenttiä jatkokaudelle. Lue lisää: Sauli Niinistön kannatus putosi jyrkästi: Toinen vaalikierros häämöttää, kertoo tuore Alma-tutkimus Vaalitentit Aamulehden ja Yle Tampereen presidentinvaalitentti järjestettiin perjantaina 12. tammikuuta 2018 kello 18–20 Tampereen yliopiston juhlasalissa. Paikalla olivat kaikki ehdokkaat eli Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Tenttiä seurasi Tampereen yliopistossa yhteensä noin 1300 ihmistä, joista 650 juhlasalissa ja loput kahdessa muussa luentosalissa videolähetyksestä. Lue lisää: Noin 1300 ihmistä seurasi presidenttiehdokkaita Tampereen yliopistolla – Näin Aamulehden ja Ylen tentti eteni Lue lisää: "Kaipaan yksinkertaista elämää ja pelkistettyjä asioita" – Jäikö Tampereen presidentinvaalitentti väliin? Katso tästä koko keskustelu Lue lisää: Lämpenevätkö haastajat liian myöhään? – Torvalds ja Väyrynen yrittivät horjuttaa Niinistöä, muut pelasivat Tampereen tentissä varman päälle Muut tentit: Ylen vaalitentti oli 25. tammikuuta 2018. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalitentti oli 23. tammikuuta 2018 Sanomatalossa Helsingissä. Svenska Ylen kaksikielinen vaalikeskustelu oli 22. tammikuuta 2018. Alma Median vaalitentti oli 22. tammikuuta 2018 Alma-talossa Helsingissä. Aamulehti kuuluu Alma Mediaan. MTV:n toinen suuri vaalikeskustelu oli 21. tammikuuta 2018 Kallion kirkossa Helsingissä. Ylen TV1:n vaalitentti oli 16. tammikuuta 2018. MTV:n uutisten vaalitentti oli 10. tammikuuta 2018. Kalevan ja Ylen Pohjois-Suomen vaalitentti oli 10. tammikuuta 2018 Oulun musiikkikeskuksessa. Ylen vaalitentti oli 14. joulukuuta 2017. MTV:n suuri vaalikeskustelu oli 13. joulukuuta 2017 Pasilan studiolla. Ilta-Sanomien presidentinvaalimessujen paneeli oli 11. joulukuuta 2017 Sanomatalossa Helsingissä. Vuosaari-seuran vaaliväittely on 7. joulukuuta 2017 Rastilan kartanossa Helsingissä. Maanpuolustustuskurssiyhdistyksen järjestämä presidenttitentti oli 27. marraskuuta 2017. Lue lisää: Kaikki presidenttiehdokkaat ensimmäistä kertaa yhteisessä tentissä: näin seitsikko pui kysymyksiä Suomen puolustuksesta Lue lisää: Koko seitsikko ensimmäistä kertaa vaalitentissä: Presidentti Niinistöltä hajosi kynä kesken kaiken, Torvalds keräsi raikuvimmat suosionosoitukset Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentti pidettiin 30. lokakuuta 2017. Lue lisää: Presidenttiehdokkaat haastoivat toisiaan suoraan tentissä: Huhtasaarelta kysyttiin Twitter-viesteistä, Torvaldsilta miinasopimuskannasta Lue lisää: Presidenttiehdokkaat kohtasivat ensimmäisen kerran – näin he pärjäsivät tentissä Lue lisää: Vaikuttaisiko trollaus suomalaisten mielipiteisiin Nato-kansanäänestyksessä? "Hysteriaa ei pidä luoda" Vaalijulisteet Presidenttiehdokkaiden vaalijulisteet ilmestyivät katukuvaan Tampereella tammikuun toisella viikolla. Aamulehden raati antoi kiitosta Tuula Haataisen julisteen rohkealle värinkäytölle ja Paavo Väyrysen julisteen selkeälle ydinviestille. Istuvan presidentin vaalijulisteita oli katukuvassa useita. Niiden kuvissa Niinistö kurkisteli kummallisesti Lue lisää: Arvioimme presidenttiehdokkaiden vaalijulisteiden hyvät ja huonot puolet: ”Kirjava yleisilme, yhdestä puuttuu ehdokasnumero kokonaan” Aikataulu Vaalipäivä oli sunnuntaina 28.1.2018. Katso tästä ohjeet äänestyspaikalle. Ennakkoäänestys kotimaassa oli 17.–23.1.2018. Katso tästä kaikki Pirkanmaan ennakkoäänestyspaikat Ennakkoäänestys ulkomailla oli 17.–20.1.2018. Ehdokasasettelu vahvistettiin 21.12.2017. Ehdokashakemukset oli jätettävä viimeistään 12.12.2017 klo 16 mennessä. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä eli helmikuun alussa. Vaalikelpoisuus ja äänioikeutetut Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Äänioikeutettuja ovat Suomen kansalaiset, jotka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Ehdokasasettelu Presidenttiehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue ja valitsijayhdistys sai asettaa yhden ehdokkaan. Vaalipiirit Ehdokkaat olivat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä saattoi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Äänet laskettiin ensin vaalipiirikohtaisesti. Tämän jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdisti kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirejä on 13: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Savo-Karjala, Vaasa, Keski-Suomi, Oulu ja Lappi. Äänten laskenta Ennakkoäänten laskeminen aloitettiin vaalipiirilautakunnissa vaalipäivänä. Tavoitteena oli, että ennakkoäänet oli laskettu ja tulos tallennettu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään kello 20 mennessä. Vaalihuoneistot sulkeutuivat vaalipäivänä kello 20. Heti sen jälkeen vaalilautakunnat alkoivat laskea vaalipäivän ääniä. Helsingin vaalipiirilautakunta yhdisti vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi. Vaalipiirilautakunnat aloittivat vaalipäivänä annettujen äänien tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Tarkastuslaskennan tuloksen oli oltava valmis tiistaina kello 10. Tämän jälkeen vaalipiirilautakunnat vahvistavat ehdokkaiden vaalipiirikohtaiset äänimäärät ja ilmoittavat ne Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka puolestaan vahvistaa ehdokkaiden koko maassa saamat äänimäärät ja ilmoittaa ne oikeusministeriölle. Näin kävi 2012 Vuoden 2012 presidentinvaalit ratkesivat toisella kierroksella. Sauli Niinistö, joka sai 62,6 prosenttia äänistä, valittiin presidentiksi. Vastaehdokas Pekka Haavisto sai 37,4 prosenttia äänistä. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli toisella kierroksella 68,9 prosenttia, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella, jolloin äänestysprosentti oli 72,8. Ensimmäisellä kierroksella Niinistö (kok.) sai 37 prosenttia, Haavisto (vihr.) 18,8 prosenttia, Paavo Väyrynen (kesk.) 17,5 prosenttia, Timo Soini (ps.) 9,4 prosenttia, Paavo Lipponen (sd.) 6,7 prosenttia, Paavo Arhinmäki (vas.) 5,5 prosenttia, Eva Biaudet (r.) 2,7 prosenttia ja Sari Essayah (kd.) 2,5 prosenttia äänistä. Presidentin asema ja tärkeimmät tehtävät Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Sama henkilö voi toimia presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä kuusivuotiskautta. Presidentin palkkio 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160 000 euroa. Presidentti Sauli Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126 000 euroon. Palkkio on verovapaa. Palkkion lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka ylläpito ja henkilökunta maksetaan valtion varoista. Presidentin vuotuinen eläke on 60 prosenttia tasavallan presidentin palkkiosta. Presidentin virka-asunnot Tasavallan presidentillä on asunto- ja edustustarkoituksiin käytettävissään kolme kiinteistöä: Presidentinlinna ja Mäntyniemi Helsingissä sekä Kultarannan huvila Naantalissa. Jutun lähteinä on käytetty mm. ehdokkaiden ehdokassivuja, Tilastokeskuksen sivuja , eduskunnan kansanedustajatietokantaa , oikeusministeriön vaalit.fi-sivustoa ja tasavallan presidentin kanslian verkkosivuja . Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen presidentinvaaleista 2018. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa