Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pisa-tutkimuksen tulokset ja korkeakoulutettujen osuuden lasku osoittavat, että on muutoksen aika – Professorien mielestä yliopistolaki on epäonnistunut

Suomi on menettänyt asemansa valtiona, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on suurin. Suomen hallitus on leikannut koulutus- ja tutkimusmenoja sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitusta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja muissa yhtä vauraissa maissa on tehty. Lisäksi vuoden 2010 yliopistolain voimaantulon jälkeen laissa mainitut yliopistojen perusrahoitusta turvaavat indeksikorotukset on jätetty systemaattisesti tekemättä. Työtyytyväisyys on heikentynyt kymmenessä vuodessa dramaattisesti etenkin yliopistoissa. Myös perinteinen ylpeyden aihe eli menestys kansainvälisessä OECD-maiden Pisa-tutkimuksessa heikkenee. Näihin tosiasioihin kiinnitettiin huomiota korkeakoulujen 2030 visiotyössä. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen johdon tuottamassa raportissa ei kuitenkaan analysoida syitä huolestuttavan muutoksen taustalla. Ilman syiden analyysiä ei voida löytää rationaalisia keinoja korjata tilannetta. Nyt on muutoksen ja käänteen aika. Ensimmäinen konkreettinen askel olisi yliopistolain kokonaisuudistus. Tiedeinstituution täytyy olla vapaa ja itsehallinnollinen, tai se lakkaa olemasta tieteellinen. Toinen tärkeä uudistus olisi rahanjakomallin muutos siten, että varat jaetaan suoraan yliopistoille ilman vääristäviä tulosjohtamisen malleja tai poliitikkojen ja virkamiesten ohjailua. Yliopistojen autonomia ei lisääntynyt, päinvastoin Huonoon suuntaan vieneet muutokset osuvat ajallisesti yhteen yliopistolain säätämisen (2009) kanssa. Tuo laki runnottiin läpi hallitusohjelman kärkihankkeena kehnoin perusteluin voimakkaasta kritiikistä piittaamatta. Lakia perusteltiin esimerkiksi yliopistojen autonomian lisääntymisellä. Kehitys on ollut kuitenkin lähes päinvastaista. Yliopistojen perusrahoituksen jäädyttäminen ja leikkaaminen ovat vahvistaneet budjetin kautta tapahtuvaa ohjausta. Näyttää siltä, että yliopistojen johto on jopa entistä tiukemmin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjailun kohteena. Yliopistojen johto ei ole esittänyt itsenäisiä tiedepoliittisia linjauksia tai kyseenalaistanut harjoitettua linjaa sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti merkittäviä koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkauksia 2015. Sen sijaan on jouduttu rajuihin toimintojen supistuksiin ja jopa irtisanomisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat romahduttaneet luottamuksen yliopistojen johdon ja työntekijöiden välillä, heikentäneet työilmapiiriä, kalvaneet työmotivaatiota sekä korostaneet asiantuntijaorganisaatioon sopimatonta hierarkkisuutta ja byrokratiaa. Valtaa keskitetty pienelle joukolle Erityisen suurta tuhoa on aiheuttanut demokratian alasajo, jota yliopistojen ylin johto on myötäillyt johtajille myönnettyjen mittavien palkankorotusten siivittämänä. Vallan keskittäminen ja dogmaattinen yksikköjen koon suurentaminen eivät toimi etenkään asiantuntijaorganisaatioissa. Yliopistolaisten omista käsistä valtaa on siirretty lisäksi tuomalla yliopistojen hallituksiin ulkopuolisia jäseniä. Kaikkiaan vallan keskittäminen yliopistoissa melkoisen pienen rehtorien ja hallitusten muodostaman joukon käsiin ei ole ollut onnistunut ratkaisu. Omien alojensa syvällistä asiantuntemusta edustavat professorit ja yliopistonlehtorit ovat pitkälti kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa yliopistonsa asioihin kaventuneen merkittävästi. Myös monien toimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen on edennyt viime vuosina nopeasti. Visiotyössä on havaittu useita yhtäaikaisia negatiivisia muutoksia. Rohkeutta analysoida niiden syitä ei kuitenkaan ole. Tässä tilanteessa olisi korkea aika katsoa peiliin. Kymmenen vuotta noudatetun linjan tuloksista ja epäonnistumisesta yliopistojen ja koko suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on riittävästi näyttöä. Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston professoreita. Professori Jukka Kekkonen on myös Helsingin yliopiston hallituksen jäsen. Heikki Patomäki on Helsingin yliopiston kollegion jäsen ja Visa Heinonen varajäsen. "Huonoon suuntaan vieneet muutokset osuvat ajallisesti yhteen yliopistolain säätämisen (2009) kanssa."