Pisa-tutkimuksen tulokset ja korkeakoulutettujen osuuden lasku osoittavat, että on muutoksen aika – Professorien mielestä yliopistolaki on epäonnistunut

"Varat pitäisi jakaa suoraan yliopistoille ilman poliitikkojen ohjailua", kirjoittaa kolme Helsingin yliopiston professoria.

Petteri Paalasmaa
Pisa-tutkimuksen tulokset ja korkeakoulutettujen osuuden lasku osoittavat, että on muutoksen aika – Professorien mielestä yliopistolaki on epäonnistunut

Suomessa on leikattu koulutus- ja tutkimusmenoja enemmän kuin muissa yhtä vauraissa maissa. Leikkausten ja yliopistolain tuomien muutosten seuraukset näkyvät nyt, kirjoittavat oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

Jukka Kekkonen, Heikki Patomäki, Visa Heinonen

Suomi on menettänyt asemansa valtiona, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on suurin. Suomen hallitus on leikannut koulutus- ja tutkimusmenoja sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitusta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja muissa yhtä vauraissa maissa on tehty.

Lisäksi vuoden 2010 yliopistolain voimaantulon jälkeen laissa mainitut yliopistojen perusrahoitusta turvaavat indeksikorotukset on jätetty systemaattisesti tekemättä.

Työtyytyväisyys on heikentynyt kymmenessä vuodessa dramaattisesti etenkin yliopistoissa. Myös perinteinen ylpeyden aihe eli menestys kansainvälisessä OECD-maiden Pisa-tutkimuksessa heikkenee.

Näihin tosiasioihin kiinnitettiin huomiota korkeakoulujen 2030 visiotyössä. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen johdon tuottamassa raportissa ei kuitenkaan analysoida syitä huolestuttavan muutoksen taustalla. Ilman syiden analyysiä ei voida löytää rationaalisia keinoja korjata tilannetta.

Nyt on muutoksen ja käänteen aika. Ensimmäinen konkreettinen askel olisi yliopistolain kokonaisuudistus. Tiedeinstituution täytyy olla vapaa ja itsehallinnollinen, tai se lakkaa olemasta tieteellinen.

Toinen tärkeä uudistus olisi rahanjakomallin muutos siten, että varat jaetaan suoraan yliopistoille ilman vääristäviä tulosjohtamisen malleja tai poliitikkojen ja virkamiesten ohjailua.

Yliopistojen autonomia ei lisääntynyt, päinvastoin

Huonoon suuntaan vieneet muutokset osuvat ajallisesti yhteen yliopistolain säätämisen (2009) kanssa. Tuo laki runnottiin läpi hallitusohjelman kärkihankkeena kehnoin perusteluin voimakkaasta kritiikistä piittaamatta. Lakia perusteltiin esimerkiksi yliopistojen autonomian lisääntymisellä.

Kehitys on ollut kuitenkin lähes päinvastaista. Yliopistojen perusrahoituksen jäädyttäminen ja leikkaaminen ovat vahvistaneet budjetin kautta tapahtuvaa ohjausta.

Näyttää siltä, että yliopistojen johto on jopa entistä tiukemmin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjailun kohteena. Yliopistojen johto ei ole esittänyt itsenäisiä tiedepoliittisia linjauksia tai kyseenalaistanut harjoitettua linjaa sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti merkittäviä koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkauksia 2015. Sen sijaan on jouduttu rajuihin toimintojen supistuksiin ja jopa irtisanomisiin.

Viime vuosien tapahtumat ovat romahduttaneet luottamuksen yliopistojen johdon ja työntekijöiden välillä, heikentäneet työilmapiiriä, kalvaneet työmotivaatiota sekä korostaneet asiantuntijaorganisaatioon sopimatonta hierarkkisuutta ja byrokratiaa.

Valtaa keskitetty pienelle joukolle

Erityisen suurta tuhoa on aiheuttanut demokratian alasajo, jota yliopistojen ylin johto on myötäillyt johtajille myönnettyjen mittavien palkankorotusten siivittämänä. Vallan keskittäminen ja dogmaattinen yksikköjen koon suurentaminen eivät toimi etenkään asiantuntijaorganisaatioissa. Yliopistolaisten omista käsistä valtaa on siirretty lisäksi tuomalla yliopistojen hallituksiin ulkopuolisia jäseniä.

Kaikkiaan vallan keskittäminen yliopistoissa melkoisen pienen rehtorien ja hallitusten muodostaman joukon käsiin ei ole ollut onnistunut ratkaisu. Omien alojensa syvällistä asiantuntemusta edustavat professorit ja yliopistonlehtorit ovat pitkälti kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa yliopistonsa asioihin kaventuneen merkittävästi. Myös monien toimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen on edennyt viime vuosina nopeasti.

Visiotyössä on havaittu useita yhtäaikaisia negatiivisia muutoksia. Rohkeutta analysoida niiden syitä ei kuitenkaan ole.

Tässä tilanteessa olisi korkea aika katsoa peiliin. Kymmenen vuotta noudatetun linjan tuloksista ja epäonnistumisesta yliopistojen ja koko suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on riittävästi näyttöä.

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston professoreita. Professori Jukka Kekkonen on myös Helsingin yliopiston hallituksen jäsen. Heikki Patomäki on Helsingin yliopiston kollegion jäsen ja Visa Heinonen varajäsen.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Samaa mieltä pääväitteestä eli rahanjaon tavasta mutta en osta argumentointia korkeakoulutettujen suhteellisella osuudella väestöstä:

    Nykyinen prosenttiosuus on johtanut tilanteeseen, jossa korkeakoulutuksen piiriin tulee nuoria, joilla ei ole riittävää taustaa eikä sen puutteiden korvaamisessa nyt kaivattavaa tunteen paloa ja sinnikkyyttä. Osasta tätä porukkaa tulisi toisenlaisella koulutuksella loistavia ammattilaisia esimerkiksi käden taidon, myynnin, hoitoalan, kuljetusalan tms. ammateissa, monista jopa (valtion kaipaamalla tavalla!) yrittäjiä. Tällaisen positiivisen vaihtoehdon sijaan he ovat nyt masentumassa ja itsetuntoaan menettämässä itselleen – ei älylleen vaan omalle sisäiselle motivaatiolleen- liian teoreettisissa opinnoissa.

    Nyt halutaan kovasti nörtittää lapsia jo viidestä ikävuodesta alkaen. Parempi heidän henkiselle eheydelleen olisi palauttaa kunniaan vanhan ajan tunnit liikunnassa ja käsitöissä. Jos ja kun teinillä on hyvä kunto ja hauskaa liikunnassa sekä onnistumisen kokemuksia käsitöissä., niin persoonasta tulee (tilastollisesti, yksityistapaukset sitten erikseen) ehyempi kuin ”modernilla” ”mä koodaan” -käytännöllä. Ehyellä persoonalla ja merkonomi/asentaja/työnjohtajatason/tms. koulutuksella pärjää edelleen rividuunarina ja alemman tason johtajina, ja ne harvat tarpeelliset ylemmän tason johtajat kyllä aina löydetään tarpeellisiin koulutuksiinsa. Tulevat puolisotkin arvostavat sitä, että puolisonsa osaavat ratkoa perheen kädentaito-ongelmia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio