"Pelataan avoimin kortein" – Politiikan tutkija haluaisi tietää, miten valiokunnat valitsevat neuvonantajansa

Läpinäkyvyys kuuluu olennaisena osana poliittiseen kulttuuriin, sanoo Markku Jokisipilä.

Lennart Holmberg / Almamedian arkisto
"Pelataan avoimin kortein" – Politiikan tutkija haluaisi tietää, miten valiokunnat valitsevat neuvonantajansa

Vaalirahakohun jälkeen poliitikot ovat alkaneet miettiä tarkasti, miltä heidän tekonsa ja yhteytensä ulospäin näyttävät, sanoo politiikan tutkija Markku Jokisipilä.

Raili RothAamulehti

Kansanedustajien vierailijalistojen tuhoaminen ei ole sopusoinnussa nykyisen läpinäkyvyyden vaatimuksen kanssa, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Jokisipilän mukaan meillä pitäisi tutkia lisää päätöksenteon epävirallisia vaikutustapoja. Eduskunta julkaisee listoja valiokunnissa kuulluista henkilöistä, mutta Jokisipilä haluaisi avata asiantuntijalistan muodostumisen prosessia.

–Myös lobbausrekisteri voisi toimia Suomessa. Läpinäkyvyys kuuluu olennaisena osana poliittiseen kulttuuriin. Pelataan avoimin kortein.

Esimerkiksi EU-parlamentissa on käytössä vapaaehtoinen lobbausrekisteri. Eturyhmien edustajat listautuvat rekisteriin etukäteen, jotta he saavat tapaamisen EU-päättäjän kanssa.

Poliitikot muistuttavat Jokisipilän mukaan aina, että kun heidät on valittu tiettyjen ihmisryhmien edustajaksi, he tietenkin myös tapaavat äänestäjiään. Myös äänestäjillä on oikeus saada tietoa, millaisia eturyhmiä heidän edustajansa tapaa.

Läpinäkyvyys pääosin hyvällä tolalla

Yli sadan vierailijan lukemat vuodessa näyttävät, että kansanedustajalla on laajasti kontaktipintaa. Muuten Jokisipilä olisi varovainen tekemään vierailijalukemista suuria johtopäätöksiä.

Osa vieraista yrittää varmasti ajaa läpi omaa viestiään kansanedustajalle, mutta samoin edustaja lobbaa vierailijoilleen oman asemansa säilyttämistä.

–Suomessa päätösten läpinäkyvyys on pääosin hyvällä tolalla. Eniten haasteita aiheuttaa Suomen koko. Tämä on niin pieni maa, että kaikki yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset tuntevat toisensa.

Päätösten läpinäkyvyyden vaatimus on kasvanut jatkuvasti. Vuosien 2007–2008 vaalirahakohun jälkeen poliitikot ovat alkaneet miettiä vielä tarkemmin, miltä mikäkin teko tai yhteys ulospäin näyttää.

Herkkyys on kasvanut, kun tapahtumat ja huhut leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti.


Lue myös nämä


Kommentit (4)

  • Valtion fiskaaliset ongelmat ei poista valtion vastuuta kestävyysvajeesta

    Valtio ei voi käyttää valtionosuusuudistusta peukaloruuvia kuntien sote-itsehallintoa vastaan.
    Valtioneuvoston oikeuskanslerin on edellytettävä ministereiltä 4-6 miljardin euron harmaan talouden veronkierron poistaminen.
    Veronkierron rahat tarvitaan täysimääräisesti, nopeasti rahoitusperiaatteeseen, kuntien sote-itsehallintoon suojaan ja kestävyysvajeeseen, kuntien yhdenvertaisiin sote-valtionosuuksiin.
    Ylimmän laillisuusvalvojan valvottava:
    Hallituksen ministerien on sopeutettava valtiontaloutta suurten ikäluokkien hoidon tarpeesta johtuvan kestävyysvajeen kattamiseen kunnille ja kaupungeille annettavilla valtionosuuksilla kuntien itsehallinnollisesti järjestämiin ja tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

    On perustuslain vastaista kajota kuntien itsehallintoon valtion vastuulla olevan kestävyysvajeen tähden.

    Valtion fiskaaliset ongelmat, kuten veronkierto, eivät ole peruste ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja pois kuntien itsehallinnolta.

    Suomessa noudatetasn Suomen perustuslakia. Ei muista maista ei voi ottaa poliittisia perusteluja.

    On Suomen perustuslain vastaista valinnanvapauslain toteuttamiseksi ottaa kuntien itsehallintorahat, 20 miljardia ja 6,5 miljardin euron kiinteistöomaisuus, valtion kautta yksityistettäväksi. Ja samalla kiristämällä kuntien asukkaiden julkisia palveluja valtionosuusuudistuksen nimellä: ”jatkuvasti pienenevillä könttäsummilla” 5-18 ”maakunnalle. Tämä on rahoitusperiaatteen vastaista.

  • Rahoitusperuaate on kuntien ja kaupunkien sote-itsehallinnon suoja

    On ymmärrettävää, että kunnan asukas – yksiö; PL 2 § – ei ole legitiimisti eikä perustuslaillisesti yhdenvertainen suurten kaupunkien asukkaiden kanssa, silloin kun hänen lähisosiaali- ja lähiterveyspalveluista ja lähisairaaloista ei päätetä hänen lähivaltuustoissa, vaan päätetään keskuskaupunkiin tehtyä suurkuntaliitosta vastaavassa, suoralla vaalilla valitussa megalomaanisessa valtuustossa. Perustuslakiasiantuntijat eivät hyväksyneet 70 kuntaa Suomeen -mallia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjäksi. 5-18 ”maakuntaa”, kuten Kataisen ”70 kuntaa” ovat perustuslain tarkoittamien asukkaiden, ysilöiden, lähidemokraattisten perusoikeuksien kannalta laittomia – absurdeja.

    Perustuslain 2 §:n mukaan yksilöllä on oikeus vaikuttaa lähiympäristöönsä – äänestää lähidemokratiassa hänen lähipalveluihin kuuluvista, erittäin tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

    Siksi myös yhtä kaikki, ylipäätään suurkuntaliitokset, ja puheena olevat 5-18 sote-maakuntaa ovat tässä kirjoituksessa mainittujen perustuslain pykälien, valtiosopimuksen, Suomen lain – rahoitusperiaatteen vastaisia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet