Pariskunta pelasti pilkkahinnalla ainutkertaisia aarteita Tampereella – Ehtivät paikalle viime tingassa

Liisa ja Tauno Tarna oivalsivat hävitysvimman alle jääneiden talojen arvon.

Timo Marttila
Pariskunta pelasti pilkkahinnalla ainutkertaisia aarteita Tampereella – Ehtivät paikalle viime tingassa

Tällaisia lasitöitä pelastimme purettujen talojen vanhoista ovista, näyttää sisustusarkkitehti Tauno Tarna.

Kirsikka OtsamoAamulehti

Eipä olisi vanha Tamperetta vuosikymmenet katsellut kattokoriste arvannut, että tuijoteltuaan kaupungin vilinää paraatipaikalla, se viettää vielä vanhuudenpäiviään Kangasalla ladossa, jonne räntä ja helle eivät enää yllä.

Pahemminkin olisi toki voinut käydä. Koriste voisi olla murskana tai sulatettu parin markan romuraudaksi.

Timo Marttila
Kattokoristeet viettävät nyt raukeita eläkepäiviä ladossa Kangasalla.

Kattokoristeet viettävät nyt raukeita eläkepäiviä ladossa Kangasalla.

Lato on yksi eläkkeellä olevan sisustusarkkitehti, muotoilija Tauno Tarnan aarreaitoista. Niihin hän on vaimonsa kuvaamataidon opettaja, keraamikko Liisa Tarnan kanssa säilönyt pelastamiaan rakennusten helmiä Tampereen hävitysvimman vuosilta.

Ajalta, jolloin vanhat talot joutuivat väistymään uusien alta.

–Me näimme sen tuhon, Liisa Tarna muistelee päätään puistellen.

Timo Marttila
Vuonna 1898 perustettu As.Oy Koti (Satamakatu 6.) oli yksi ensimmäisistä tamperelaisista asuntoyhtiöistä. Siihen kuului kolme puista asuinrakennusta ja 1904 valmistunut kivitalo. Tauno Tarnan pelastamat kattokoristeet ovat tästä kiinteistöstä

Vuonna 1898 perustettu As.Oy Koti (Satamakatu 6.) oli yksi ensimmäisistä tamperelaisista asuntoyhtiöistä. Siihen kuului kolme puista asuinrakennusta ja 1904 valmistunut kivitalo. Tauno Tarnan pelastamat kattokoristeet ovat tästä kiinteistöstä

Samassa ladossa suipon kattokoristeen kanssa lepää paljon muuta: pinoittain purettuja koristeellisia uunikaakeleita, upeita ikkunanpokia, pari lasimaalausta – pölyisiä, mutta hivelevän kauniita kädentöitä.

Aarteita sieltä jä täältä

Tauno Tarna muistaa hyvin erään kyläilyreissun Tampereen keskustaan, jolloin hän aivan sattumalta näki rappukäytävän ikkunasta talon sisäpihalle. Siellä hän huomasi hienot tammiset ikkunat hiotuilla laseilla, jotka oli jo nostettu jätelavalle. Tarna ei jäänyt odottamaan, vaan ehti kuin ehtikin pelastaa raskaan kaksikon talteen ennen karumpaa kohtaloa.

Timo Marttila
Kansallispankin talo eli Nordean talo, Hämeenkatu 22, vuoden 1912 asussaan. Tästä talosta, ilmeisesti lännenpuoleisesta oviaukosta, ovat Tarnan mainitsemat tammiset ikkunat.

Kansallispankin talo eli Nordean talo, Hämeenkatu 22, vuoden 1912 asussaan. Tästä talosta, ilmeisesti lännenpuoleisesta oviaukosta, ovat Tarnan mainitsemat tammiset ikkunat.

Timo Marttila
Tauno Tarna esittelee ylpeänä vanhoja tammisia ikkunoita.

Tauno Tarna esittelee ylpeänä vanhoja tammisia ikkunoita.

Tarnojen maatalon kuistin komeat kaari-ikkunat he hankkivat Kaukajärven kartanorakennuksen purkuulta. Ladossa on pari ulko-ovien lasimaalausta ja komeita tuulikaappien koristeltuja väliovia.

Lue lisää: Keskustori olisi aivan erinäköinen, jos tämä 1930-luvun suunnitelma olisi toteutunut

Timo Marttila
Upeat Kaukajärven kartanon kaari-ikkunat ovat päätyneet Tarnojen kuistin ikkunoiksi Kangasalle.

Upeat Kaukajärven kartanon kaari-ikkunat ovat päätyneet Tarnojen kuistin ikkunoiksi Kangasalle.

Timo Marttila
Tällainen oli Kaukajärven kartano, jonka vanhoja ikkunoita on nyt käytetty Kangasalan talon kuistissa.

Tällainen oli Kaukajärven kartano, jonka vanhoja ikkunoita on nyt käytetty Kangasalan talon kuistissa.

Purettujen kaakeliuunien suurikokoisia keskikoristeita, joissa usein on naisfiguureita, voisi huoleti käyttää tauluina.

Aikanaan niitä pidettiin roskana.

Timo Marttila
Uunin kohokoriste voisi olla kaunis taulu sellaisenaan

Uunin kohokoriste voisi olla kaunis taulu sellaisenaan

Apteekin talosta kympillä uuni

1970-luvun alussa Tarnat olivat vielä nuori aviopari, joka muualta tulleena ja taide-alan koulutuksen saaneena katseli Tampereen kasvua toisin kuin moni.

–Odotin vuoden 1970 lopulla kaksosiamme. Ennen heidän syntymäänsä minulla oli aikaa kierrellä kameran kanssa. Halusin ikuistaa mahdollisimman paljon vanhaa, tuhoutuvaa aikaa, Liisa Tarna kertoo.

Timo Marttila
Tammelan apteekin talo kauniina 1900-luvun alussa.

Tammelan apteekin talo kauniina 1900-luvun alussa.

Tammelan torin laidassa oli komea kolmikerroksinen punatiilinen talo, jota kutsuttiin Apteekin taloksi. Siinä oli nyt rautakauppa.

–Tauno oli lähdössä Amerikkaan työnsä takia. Minä näin rautakaupan ovessa lapun, että kaikki myydään pois. Menin sisään ostaakseni jotain tarvitsemaamme, kun huomasin huoneen nurkassa upean kaakeliuunin. Kysyin olisikohan sekin tulossa myyntiin, Liisa Tarna kertoo.

–Kaikki myydään, vastasi myyjä.

Liisa Tarna hankki hienon, koristellun kaakeliuunin nykyrahassa noin kymmenen euron hintaan. Ehtona oli vain, että uuni pitää saada pois alta ennen kuin talo puretaan.

–Kävelytin Taunon apteekille ja sanoin, että ostin tuon. Meille tuli valtava kiire purkaa uuni, ennen kuin kokorakennus menisi nurin. Onneksi uuni oli tehty oikeaoppisesti savilaastilla, joten kumauttelimme vain vettä uunin päälle ja odotimme. Ei tarvinnut edes varoa talon sisustusta. Saven pehmenemisen jälkeen purimme kaakelit kerroksittain.

Uuni on edelleen tallessa. Se on saanut seurakseen useita muita. Kaakelien ja koristeiden lisäksi tallessa ovat valokuvat alkuperäisistä kokoonpanoista.

Lisää rakennusosia on perheen toisessa kodissa Porvoossa. Jonain päivänä Tarnat aikovat luopua kokoelmistaan, kun oikeat tarvitsijat löytyvät.

–Uunimuurarit osaavat edelleenkin koota uunit kuvien mukaan, Tauno Tarna sanoo.

–Osaava ammattikunta on kuitenkin harvenemassa.

Hienoista kaakelikoristeista saattaa saada näyttävän koristeen myös uudenmallisen uunin lisukkeeksi, kunhan tyyli mietitään huolella.

Timo Marttila
Liisa Tarna vuonna 1970 puolisonsa kuvaamana.

Liisa Tarna vuonna 1970 puolisonsa kuvaamana.

–Yksi uuni oli tallessa isovanhempien kesämökin vintilläkin, kunnes he pikkuhiljaa varovasti ilmoittivat että nyt nuo kasat saisivat siirtyä, Tarna nauraa.

Timo Marttila
Vanhat uunien koristeet odottavat nyt uutta käyttöä.

Vanhat uunien koristeet odottavat nyt uutta käyttöä.

Yhdistys yhdessä yössä

Vuonna 1971 syntyivät perheen tytär ja poika. Samaa matkaa kun nuoret kasvoivat teini-ikään, Tampere vaihtoi rakennuskantaansa uudemmaksi.

Kaikki eivät kuitenkaan katselleet hiljaa vanhojen kauniiden kerrostalojen nurinpanoa.

–Olimme mukana perustamassa Pirkanmaan Perinnepoliittista yhdistystä vuonna 1972. Se piti perustaa kiireellä, sillä Kauppahallin edessä oleva jugendtalo oli saanut purkutuomion. Valituksen saattoi tehdä vain yhdistys. Marja-Liisa Uino otti asiakseen saada papereihin ajoissa leiman ja matkusti Helsinkiin. Yleensä pelkkään perustamisasiakirjojen hyväksyntään olisi mennyt vähintään viikko, mutta meillä oli päivä aikaa. Marja-Liisa sanoi rekisterinpitäjälle, että hän istuu odotustilassa niin kauan, että paperissa on leima. Saimme yhdistyksen ajoissa perustettua ja ehdimme tehdä valituksen, jonka tuloksena talo komistaa yhä Hämeenkatua, Tarna kertoo.

Timo Marttila
Kauppahallin virastotalon valtaus koettiin 5.8.1981. Parikymmentä nuorta valtaajaa ryntäsi purku-uhan alla olleeseen taloon ja kahlitsi itsensä kettingeillä patteriin. Valtaus kesti vain pari tuntia, mutta sai aikaan kansanliikkeen.

Kauppahallin virastotalon valtaus koettiin 5.8.1981. Parikymmentä nuorta valtaajaa ryntäsi purku-uhan alla olleeseen taloon ja kahlitsi itsensä kettingeillä patteriin. Valtaus kesti vain pari tuntia, mutta sai aikaan kansanliikkeen.

Mukana touhussa olivat monet tunnetut tamperelaiset Martti Helinistä Kirsi Kunnakseen. Suojelutyötä ei aina katsottu hyvällä ja vastaiskuja tuli.

–Suuren uhan alla oli esimerkiksi Kauppakadulla edelleen oleva Tirkkosen kauppatalo. Siellä oli vanha järjestelmä, jossa raha kulki putkia pitkin. Kuvasin koko talon ja sain palkaksi pallin, joka on minulla vieläkin tallessa, Liisa Tarna kertoo.

Lentokonekaappari Tarna

Moni Keskustorin ympäristön talo sai jatkoaikaa aktiivien työn takia. Tarna muistaa, kuinka erään lehden otsikossa uudistamiskehitystä vastustavia suojelijoita verrattiin lentokonekaappareihin. Niin innoissaan kaupungissa oltiin uudistamisesta ja vanhan purkamisesta.

–Samanlaista kohtelua on nykyään ehkä nähtävissä esimerkiksi luonnonsuojelijoita kohtaan.

Tänään moni ihailee tuolloin vaarassa olleita taloja aarteina.

–Keskustori on edelleen aika komea.Tärkeitä kaupunkikuvalle ovat Finlaysonin vanhat tehtaat. Niihin tehdyt uudisosat on sopeutettu upeasti vanhaan rakennukseen.

Silti vanhat talot ovat edelleenkin vaarassa. Ja varsinkin niiden sisätilat.

–Kaava ei suojaa rakennusten sisäosia, ainoastaan julkisivut, Tauno Tarna mainitsee.

Silti sisutuksissa on usein yhtä paljon suojeltavaa kuin ulkopuolellakin.

Tauno Tarna teki työuransa Sarviksen pääsuunnittelijana, sitten Hackmannilla ja Metos-ravintolakalusteiden parissa. Pitkäaikainen toimisto oli Helsingissä Arabian tehtaalla.

Timo Marttila
Insinööri Ilkka Luokola, muotoilija Tauno Tarna ja teknikko Paavo Kymäläinen palaveeraavat Sarviksella. Siellä Tarna loihti esimerkiksi suositun Katrilli-sarjansa.

Insinööri Ilkka Luokola, muotoilija Tauno Tarna ja teknikko Paavo Kymäläinen palaveeraavat Sarviksella. Siellä Tarna loihti esimerkiksi suositun Katrilli-sarjansa.

Juttu kertoo, että nuori Tarna puhui ensimmäisen työpaikkansa Sarvikselle lupaamalla, että tehtaan hänestä rumat tuotteet muuttuisivat paremman näköisiksi.

Suomen historian suurista suunnittelijoista moni tuli perhetutuiksi ja ystäviksi.

–Muotoilija Kaj Franckin kanssa miehet suunnittelivat yhtä hänen suosikkisarjaansa Pitopöytä-astioita juuri tämän pöydän ääressä, Liisa Tarna muistelee ja taputtaa vanhaa, pitkää pirtin pöytää.

Rakkaudella rakennettu Tammela

Vanhaan jämähtämistä Tarnat eivät suosi. Tarnan omia tunnettuja töitä on esimerkiksi sarviksen Katrilli-sarja. Sekin tönäisi aikoinaan tieltään pois vanhaa maailmaa. Muovisesta klassikosta on tullut retron keräilijöiden suosikki. Samalla tavalla, kuin keramiikka-astioiden rinnalle tarvittiin käytännöllisiä muoviastioita ja kaupunkikotien kylppäreihin Tarnan toinen klassikko, muovinen saunajakkara, tarvitaan myös kaupungeissa uusiakin rakennuksia.

Timo Marttila
Sarviksen tuttu Katrilli-sarja kuuluu monen lapsuusmuistoihin.

Sarviksen tuttu Katrilli-sarja kuuluu monen lapsuusmuistoihin.

–Kaupunki on kuin suku, siinä pitää olla monia ikäryhmiä rinnan. Eri aikakausia voi säilyttää kerroksittain. Uutta ei koskaan ole ilman vanhaa, Tauno Tarna tiivistää.

–Esimerkiksi kadonneet Tammelan talot olivat arvokkaita, rakkaudella ja ylpeydellä rakennettuja. Sellaista kädenjälkeä on enää harvoin nähtävillä. Tammelan asuinmiljöö oli inhimillinen ja yhteisöllinen.

Timo Marttila
Liisa ja Tauno Tarna ovat tehneet ison elämäntyön rakennusten suojelijoina.

Liisa ja Tauno Tarna ovat tehneet ison elämäntyön rakennusten suojelijoina.

Sama pätee sisustustuotteisiin.

Tarnojen kesäpaikan tuvassa komeilee suuri, kokopuinen kaappi. Samantapaisia koristeltuja aarteita on tallessa enemmänkin.

–Kun menimme naimisiin, pistimme Aamulehteen ilmoituksen, että ostamme ison kaapin. Niitä tulikin tarjolle monta, kun ihmiset uudistivat sisustuksiaan.

Nyt vanhojen aarteiden arvo on ymmärretty. Moni suree väliaikaista intoaan keveisiin lastulevykapineisiin.

Karvalakit päässä purkutöissä

Tarna on kirjoittanut kirjan esimerkiksi suomalaista astia-aarteista. Vuonna 2016 hänet palkittiin elämäntyöstään suomalaisen muotoilun hyväksi.

Konkari näkee toivoa vanhojen rakennusten suojelussakin. Erityisen iloinen hän on pian Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin aukeavasta näyttelystä, jossa on esillä myös suuri määrä Liisa Tarnan aikoinaan ottamia valokuvia. Vanhasta Tampereesta kertova näyttely syventää tietämystämme Tampereen vaiheista.

–Museo tekee tärkeää kulttuurityötä, Tarna kiittelee.

Hän uskoo, että kun muistot Tampereen jo menetetyistä taloista nousevat esiin, myös monia muita aarteita säästäneitä ilmoittautuu. Tarinoitakin varmasti kuullaan vielä lisää.

–Kun me karvalakit päässä räntäsateessa keikkuen purimme uuneja, Liisa otti hienot valokuvat. Nyt nekin ovat mukana kertomassa tarinaa, Tauno Tarna hymyilee.

Timo Marttila
Vanhat uunien koristeet odottavat nyt uutta käyttöä.

Vanhat uunien koristeet odottavat nyt uutta käyttöä.

Kerrostumien kaupunki

–Nuorille pitää opettaa, miten arvokasta on eri ikäkerrosten monimuotoisuus. Olin itse vuosia kuvaamataitopainotteiseen koulun opettajana ja opetin nuoria näkemään, millaista taitoa joidenkin asioiden tekeminen vaatii. Se oli ihanaa aikaa. Oppilaista moni on tullut myöhemmin vastaan eri puolilla taidemaailmaa ja he kaikki näkevät myös vanhojen asioiden arvon, Liisa Tarna sanoo.

Timo Marttila
Tammelan vanha Kauppahalli vasta valmistuneena.

Tammelan vanha Kauppahalli vasta valmistuneena.

Entä mitä lienevät ne esineet, joiden arvon huomaamme tässä päivässä liian myöhään?

–Isoäitien upeat käsityöt. Tampellan vanhat pellavatuotteet, Arabian riisiposliini, Tarnat luettelevat.

Ennen kuin aikoo heittää jotain roskiin, kannattaa miettiä, onko sen tekemiseen tarvittu ainutkertaista osaamista, jota enää harvalla on. Kuten vaikka juuri vanhoissa, suomalaissa läpikuultavan ohuissa riisiposliineissa.

–Niitä osasi tehdä yksi paikka koko maailmassa: suomalaiset Arabian tehtaat. Jokainen koristelu on tehty käsityönä, Tarna sanoo.

Kannattaa ehkä vilkaista kodin kaappeihin hieman tarkemmin ennen kierrätystä.

Sama pätee nyt jo Sarviksen muovisiin astioihin. Tarnan Katrillit kuuluvat monen keski-ikäisen lapsuuteen, kesäretkiin ja mökkimaisemiin.

–Kaikki, mihin meillä kuuluu katoavia lapsuusmuistoja, tulee jossain vaiheessa tärkeäksi. Hyvässä kaupungissakin on kerroksia kaikista elämän vaiheista, Tarnat muistuttavat.

Kenties silloin sen asukkaillakin on hyvä ja juureva olla.

Kadonneet kaunottaret -näyttely Vapriikissa 1.12. alkaen.

Tauno Tarna

Asuu: Kangasalla ja Porvoossa

Ammatti: Eläkeläinen, muotoilija ja sisustusarkkitehti

Tunnettu: Sarvis Oy:n päämuotoilija, Katrilli-sarjan isä.

Perhe: Puoliso Liisa Tarna ja aikuiset, vuonna 1971 syntyneet lapset.

Timo Marttila
Tammelan apteekin talo kauniina 1900-luvun alussa.

Tammelan apteekin talo kauniina 1900-luvun alussa.

Timo Marttila
Pelastettuja uuneja on kertynyt talteen useampia.

Pelastettuja uuneja on kertynyt talteen useampia.

Timo Marttila
Katoavaa kauneutta, joka pelastui roskalavalta, osataan taas arvostaa.

Katoavaa kauneutta, joka pelastui roskalavalta, osataan taas arvostaa.


Kommentit (28)

  • Nimetön

    Respect! Upeaa että olette olleet hereillä jo tuolloin – samaa soisi muiltakin suomalaisilta. Edelleen näkee tuhottavan harvaa jäljellä olevaa ja remontit ovat raakoja vaikka sanovat kunnostavansa!

  • Vanhaa ja kaunista

    Vielä olisi mahdollisuus pelastaa vanhaa Tammelaa säästämällä morkku ja tavara-asema!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet