Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pieni pirkanmaalainen kunta teki ihmeen ja nujersi nuorisotyöttömyyden – Näin valtava muutos onnistui

Pälkäneellä on huomattu, että nuorisotyöttömyys on tarttuva ilmiö. Kierre on joko positiivinen tai negatiivinen. –Kun nuoria kavereita alkaa olla ilman työtä tai koulupaikkaa, he notkuvat yhdessä, illat venyvät ja päihteitäkin ehkä käytetään. Jos porukka on iso, siihen tarttuu helposti muitakin, Pälkäneen työllisyyskoordinaattori Panu Raivio kuvaa. Jos taas nuorille löydetään koulutusta tai työtä, toimettomien notkujien porukka pienenee. –Kun kaikki kaverit ovat töissä, nuorta alkaa ahdistaa, että itsellekin pitäisi löytää jotain tekemistä. Pälkäneellä on otettu tavoitteeksi, että yksikään nuori ei syrjäydy. Kun nuori ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi, hakee toimeentulotukea, keskeyttää armeijan tai ammattikoulun, tilanteeseen tartutaan. Nuorta ei jätetä yksin kotiin. –Otamme nuoreen yhteyttä ja sovimme tapaamisesta. Yritämme auttaa häntä elämässä eteenpäin. Nuori haastatellaan ja hänen kanssaan keskustellaan vaihtoehdoista. Mukana tapaamisessa ovat TE-toimiston työvoimaneuvoja, kunnan työllisyyskoordinaattori ja nuori itse. Työllistymissuunnitelma tehtiin viime vuonna 60 nuorelle työttömälle, kun vuotta aiemmin määrä oli 23. Palvelua kasvotusten Raivio ei usko digitaalisiin palveluihin, vaan kohtaamiseen kasvotusten. Se on tuonut tuloksia. Marraskuun lopussa oli työttömänä kuusi nuorta eli kolme prosenttia kunnan alle 25-vuotiaista. Syyskuussa tehtiin ennätys, sillä työttömiä alle 25-vuotiaita oli vain kaksi henkeä eli yksi prosentti. –Se oli monen sattuman summa. Tosiasiallinen nuorisotyöttömyysprosentti meillä on 5–6 prosentin luokkaa, mikä on sekin erittäin hyvä, Raivio toteaa. Parannus on ollut melkoinen, sillä vielä alkuvuodesta 2015 Pälkäneen nuorisotyöttömyys huiteli yli 21 prosentissa. Raivio aloitti työnsä Pälkäneellä vuonna 2013. –Ei meillä mitään poppakonsteja ole käytetty, eikä tämä yksin minun ansiotani ole. Kunta on satsannut tähän asiaan, ja olemme puhaltaneet yhteen hiileen. Kunta tekee yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi ja nuorten starttipaja tekevät oman osuutensa. Myös paikalliset yritykset suhtautuvat myönteisesti ja työllistävät nuoria. Nuorissa on toivoa Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen kannattaa sijoittaa. Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta takaisin Kelalle 300 työttömyyspäivän jälkeen. Syrjäytyminen lisää myös sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kuluja. –Vaikka ei ajattelisi asiaa yhtään eurojen kautta, niin onhan se inhimillisesti katsoen hirveää, jos nuori ihminen syrjäytyy. Kunnanjohtaja Janita Koivisto toteaa, että nuoriin on laitettu erityishuomio, koska heidän kanssaan on vielä paljon tehtävissä. Kun nuori saadaan työn ja oman elämän syrjään kiinni, tulevaisuus näyttää valoisalta. –Tapahtui työllistäminen sitten koulun kautta tai muuten, se sujuu yleensä hyvin. Jos työttömyyttä on takana jo pitkään, kynnys voi olla korkeampi. Pälkäneen etuna on kunnan pieni koko. Kun alle 25-vuotiaita on kunnassa noin kaksi sataa ja heistä työttömiä vai kourallinen, nuorille voidaan antaa henkilökohtaista palvelua. –Toimet ovat tehokkaampia, kun autetaan yksilöitä eikä massaa, Koivisto toteaa. Starttipajalla etsitään elämälle suuntaa Jan Kilpiä , 24, ja Joona Kämäräinen , 22, käyvät Pälkäneen starttipajalla kolmena päivänä viikossa. –Kävin ensin kahtena päivänä, mutta pyysin itse kolmea päivää. Elämässä pysyy paremmin rytmi ja tulee mentyä viikolla ajoissa nukkumaan, Kilpiä kertoo. Päivä starttipajalla alkaa aamuyhdeksältä ja päättyy yhdeltä. Pajalla käy tällä hetkellä kahdeksan 18–24-vuotiasta nuorta. Starttipaja on tarkoitettu alle 29-vuotiaille nuorille, joilla on suunta hukassa. He eivät tiedä, mihin kouluihin tai työpaikkoihin hakisivat. –Täällä nuorten kanssa keskustellaan ja rakennetaan tulevaisuutta yhdessä. Siinä sivussa tehdään vähän töitä ja kokataan päivän ateriat, työllisyyskoordinaattori Panu Raivio kertoo. Päivä pajalla alkaa aamuyhdeksältä ja päättyy yhdeltä. Tällä viikolla nuoret miehet ovat siistineet tekojääkenttää ja tehneet lumitöitä. He valmistavat myös säännöllisesti ruoat seurakunnan perhekerholle, noin 40 hengelle. Kämäräisellä on catering-alan koulutus ja Kilpiä on valmistunut ammattioppilaitoksesta elintarvikepuolelta, joten ruoanlaitto sujuu. Työstä ei saa palkkaa, mutta työmarkkinatuki ja kulukorvaukset maksetaan. Pajalla on rento ja välitön tunnelma. Kilpiän mukaan porukkaan oli helppo tulla mukaan. –Tämä on sosiaalista toimintaa. Pää sekoaa, jos on vain yksin kotona, Kilpiä toteaa.