Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Päiväkotien arki mullistuu: uusi varhaiskasvatuslaki määrää jokaiseen lapsiryhmään kaksi korkeakoulutettua aikuista – opettaja-ammattinimikkeen saa jatkossa vain yliopistosta

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) lähettää tiistaina lausuntokierrokselle hallituksen esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Ajan kuluessa uusi lainsäädäntö mullistaa suomalaisen varhaiskasvatuksen, sillä siirtymäajan jälkeen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Lisäksi yhdellä kolmasosalla päiväkotien työntekijöistä pitää olla yliopistosta hankittu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys. Ammattikorkeakoulut eivät saa oikeutta kouluttaa varhaiskasvatuksen opettajia Ammattikorkeakoulut menettävät oikeuden kouluttaa varhaiskasvatuksen opettajia. Niistä valmistuu jatkossa varhaiskasvatuksen sosionomeja. Opetusministeriö haluaa kehittää päiväkotiryhmien moniammatillista henkilöstörakennetta. Viimeistään vuoden 2030 alusta lähtien jokaisessa päiväkodissa on noudatettava niin sanottua joustavaa 1+1+1-mallia. Kolmen aikuisen lapsiryhmässä työskentelee joko tiimi, jossa on yksi yliopistokoulutettu varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi lastenhoitaja tai tiimi, jossa on kaksi opettajaa yhden lastenhoitajan kanssa. Lue myös: Suomen päiväkodeissa kytee todellinen ongelma – miksi huonosti palkatut lastentarhanopettajat uuvutetaan valtavan työtaakan alla? Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostamisella pyritään lisäämään sen pedagogista laatua. Eri tutkimustulosten perusteella pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset menestyvät myöhemmin koulussa paremmin kuin varhaiskasvatuksen ulkopuolella olleet ikätoverinsa. –Varhaiskasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle. Vanhempien on voitava luottaa päiväkotiemme korkeaan laatuun, ja henkilökunnan osaamisella on selvä yhteys juuri laatuun, Grahn-Laasonen sanoo. Uusi varhaiskasvatuslaki on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa keväällä 2018. Se astuisi voimaan 1. elokuuta 2018. Nykyinen henkilöstö saa pitää ammatillisen kelpoisuutensa Lain tullessa voimaan opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee niitä, jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa. Esimerkiksi sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat ovat kelpoisia toimimaan myös varhaiskasvatuksen opettajina. Oikeus varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiseen varataan jatkossa vain yliopistoille. Samalla luovutaan lastentarhanopettaja-nimikkeestä. –Aikanaan luokanopettajien koulutuksen siirtyminen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin herätti kiistelyä, mutta se osoittautui menestykseksi. Kun varhaiskasvatuksen asema koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpana osana tunnistetaan nyt laajalti, samanlaiseen kehitysaskeleeseen on selkeä tarve, opetusministeri perustelee yliopistokoulutettujen työntekijöiden määrän lisäämistä päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajiksi yliopistoista valmistuvat ovat kasvatustieteen kandidaatteja. Varhaiskasvatuksen sosionomi on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Lastenhoitajia ovat esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon tai soveltuvan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet päiväkotien työntekijät. Päiväkoteihin 9 000 uutta korkeakoulutettua työntekijää Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos on valtava, sillä nyt henkilöstöstä kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja kahdelle kolmasosalle riittää lastenhoitajan kelpoisuus. Uuden lain seurauksena varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä lisätään yliopistoissa tuntuvasti. –Suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus ovat korkeasti koulutetut, maailman parhaat opettajat, Grahn-Laasonen toteaa. Opetusministeriö arvioi, että sosionomeja koulutetaan ammattikorkeakouluissa riittävästi, eikä aloituspaikkoja ole tarvetta lisätä sillä puolella. Henkilöstörakenteen mullistusta havainnollistaa se, että opetusministeriön arvion mukaan kunnallisen päiväkotitoiminnan varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä arviolta 9 000 henkilön verran. Lastenhoitajien määrä vastaavasti vähenee päiväkodeissa noin 9 000 henkilöllä. Laissa säilyisi mahdollisuus tilapäiseen poikkeamiseen henkilöstörakenteesta. Jos tehtävään ei saada pätevää henkilöä, voi työnantaja palkata siihen enintään vuodeksi työntekijän, jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset hoitaa tehtävää. Uudessa varhaiskasvatuslaissa säädetään esimerkiksi vuorohoidosta. Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Kuntien on järjestettävä vuorohoitoa lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Päivitys 6.2.2018 kello 10.10: lisätty opetusministerin kommentit. Täsmennetty 6.2.2018 kello 17.35 tiedoilla moniammatillisesta henkilöstörakenteesta.