Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Paavo Väyrysen presidenttikisalla on salainen päämäärä – Ensin hänen täytyy voittaa tänään Matti Vanhanen

Presidentinvaalin lopputuloksella on suoria heijastusvaikutuksia Suomen hallituksen asemaan, varsinkin pääministeri Juha Sipilään (kesk.). Keskusta valitsee kesäkuussa Sotkamossa puheenjohtajan, jonka johdolla puolue käy huhtikuussa 2019 eduskuntavaalit. Ei ole lainkaan varmaa, että keskusta jatkaa Sotkamon puoluekokouksesta eteenpäin Sipilä keulakuvanaan. Puolueella on yhä yli 100 000 jäsentä. Keskustan kenttäväki haluaa puheenjohtajan, jonka johdolla puolue pystyy vaalivoittoihin – ennen kaikkea jatkamaan hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen. Eduskuntapuolueet tilaavat kaksi kertaa vuodessa yhdessä kyselytutkimuslaitokselta puoluebarometrin. Sen tulokset ovat salaisia, mutta Aamulehti on tutustunut aineistoon. Barometrissa selvitetään, millaisia mielikuvia kansalaiset liittävät puolueisiin ja niiden puheenjohtajiin. Viime syksyn barometritulokset ovat keskustan kannalta hälyttäviä. Syksyllä 2017 vain 12 prosenttia vastaajista liitti keskustaan mielikuvan vetovoimaisesta puoluejohtajasta. Vielä syksyllä 2015 keskustan puoluejohtoa eli käytännössä puheenjohtaja Sipilää piti vetovoimaisena 29 prosenttia vastaajista. Politiikan julkisuus on henkilökeskeistä. Osa keskustan gallupsuosion romahduksesta selittyy Sipilän imagossa tapahtuneilla muutoksilla. Paavo Väyrystä hiertää tapa , jolla puheenjohtaja Sipilä sivuutti hänet ministerivalinnoissa. Sipilä totesi eduskuntavaalien jälkeisenä maanantaina, että keskustan eduskuntaryhmässä on 40 ministeriksi halukasta kansanedustajaa. Siinä oli kaikki, mitä vaalivoittaja Sipilä halusi Väyrysestä puhua. Väyrynen pysyi Euroopan parlamentissa ja alkoi perustaa kansalaispuoluetta. Hän on kuitenkin halunnut pysyä keskustan jäsenenä, mikä on ärsyttänyt tavattomasti Sipilän lähipiiriä. Keskusta nimesi presidenttiehdokkaakseen Matti Vanhasen Seinäjoella yli puolitoista vuotta ennen vaaleja. Vanhanen on kampanjoinut sadoissa eri tilaisuuksissa ja hahmotellut Suomen ulkopoliittiseksi opiksi Vanhasen–Paasikiven–Kekkosen-linjaa. Tulos on jäämässä laihaksi. Jos valitsijayhdistyksen ehdokas Väyrynen voittaa Vanhasen presidentinvaalissa, hän voi perustellusti sanoa, että hänen ulkopoliittisella linjallaan on enemmän kannatusta kuin keskustan puoluejohdon linjalla. Vanhanen on keskustajohdon ehdokas, jonka vaalimenestystä Sipilä pitää yhtenä mittarina, kun hän pohtii jatkohalujaan keskustan puheenjohtajana. Sipilän lausunto oman tulevaisuutensa ja Vanhasen vaalimenestyksen välisestä yhteydestä oli amatöörimäinen poliittinen virhe. Se oli puheenjohtajavaihdosta haluaville keskustalaisille suora vihje: äänestämällä Väyrystä pystytte heikentämään puoluejohtajan asemaa. Jos Väyrynen voittaa Vanhasen, mikä taitaa olla hänen aito tavoitteensa näissä vaaleissa, hän saattaa pian ilmoittaa haastavansa Sipilän keskustan puoluekokouksessa. Ei Väyrysellä kannatusta keskustan puheenjohtajaksi asti ole. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella tai peruspalveluministeri Annika Saarikolla sen sijaan saattaisi olla mahdollisuus voittoon jo Sotkamossa. Kumpikaan heistä ei ole liitossa Väyrysen kanssa. Väyrynen olisi keskustan sisäisessä valtapelissä kuin Elina Lepomäki kokoomuksen edellisessä puheenjohtajakilpailussa. Lepomäki ilmoitti ensimmäisenä haastavansa Alexander Stubbin , mikä heikensi tämän asemaa. Väyrynen on ilmoittanut tulevansa eduskuntaan, jos – siis kun – häntä ei valita tasavallan presidentiksi. Väyrysellä on tähän mahdollisuus, sillä hänet valittiin kansanedustajaksi Lapin vaalipiiristä edellisissä vaaleissa. Silloin Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa. Nyt hänen tieltään eduskunnasta joutuu väistymään Mikko Kärnä . Julkisuus olisi kiinnostunut pääministerin avoimesti haastaneesta Väyrysestä, kun tämä olisi päivittäin läsnä eduskunnassa. Jos gallupit samaan aikaan näyttävät keskustalle kolmatta sijaa kokoomuksen ja Sdp:n takana, vakavasti otettavalla haastajalla on kaikki edellytykset voittaa Sipilä, vaikka tämä ilmoittaisi puoluevaltuuston kokouksessa huhtikuussa pyrkivänsä jatkokaudelle. Sipilä nousi keskustan johtoon vuonna 2012. Sipoolaistunut kempeleläinen on ollut keskustalle hyvä puheenjohtaja, mutta hänen mahdollisuutensa johdattaa keskusta uusiin vaalivoittoihin ovat olemattomat. Poliittinen lähihistoria ei tunne tapauksia, joissa pitkään puoluettaan johtanut puheenjohtaja olisi pystynyt vaaleissa urotekoihin menetettyään suosionsa jo kertaalleen. Kaikkonen saattaa asettua ehdolle, vaikka kukaan muu ei lähtisi Sipilää haastamaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kaikkonen on nostanut osakkeitaan reippaasti viimeisen parin vuoden aikana. Ministeri Saarikon on vaikeampaa haastaa Sipilää. Saarikko astunee esiin siinä tilanteessa, että Sipilä vetäytyy leikistä. Vaikka Väyrynen ei haastaisi Sipilää, hänen toimintansa kaivaa maata nykyisen puheenjohtajan alta. Keskustassa ovat isot voimat liikkeellä. Puheenjohtajapeliä on käyty viime syksystä lähtien. Asemansa puolesta pelkäävä Sipilä hälytti apuun maineenhallintatoimisto Tekiristä Timo ”Pappa” Laanisen , jonka tehtäväksi tuli Sipilän jatkokauden turvaaminen. Laaninen saattoi palata näyttämölle liian myöhään. Jos keskustan gallupsuosio pysyy talven ja kevään ajan alhaalla, keskusta saattaa siirtyä Sotkamossa Kaikkosen tai Saarikon aikaan.