Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Oudosti kuivumaan alkanut satoja vuosia vanha lähde näyttää merkkejä toipumisesta – syytä veden hupenemiseen ei tiedetä

Valtavan kokoinen ja satoja vuosia vanha Kuninkaanlähde alkoi keväällä 2017 ehtymään Säkylän Köyliössä. Kukaan ei osannut sanoa, mistä kuivuminen johtuu. Nyt Kuninkaanlähde on osoittanut pieniä elpymisen merkkejä. Maan kookkaimpiin lähteisiin lukeutuvan, Satakunnan suurimman vesilähteen virtaama on kuitenkin varjo entisestään. Vuosikymmenet lähteen äärellä asunut ja sen vaiheita seurannut Keijo Mattila on varovainen arvioissaan, vaikka runsaan parin viikon aikana Kuninkaanlähteen pinta on noussut ja ylivuoto on hieman kasvanut. –Ehkä sateet ja maan pysyminen sulana ovat auttaneet ja parantaneet pohjavesitilannetta, Mattila arvailee. Hän toivoo lähteen puolesta, että sateet jatkuisivat joko juoksevassa muodossa tai runsaana lumena harjualueelle. Köyliön Kankaanpään kyläyhdistys ja Mattila nostivat marraskuun alussa Kuninkaanlähteen kuivumisen julkisuuteen ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen viranomaisten tietoon. Yhä tietämättömästä ja varmistamattomasta syystä pohjaveden virtaus lähteeseen ja edelleen Köyliönjärveen hupeni kesän ja syksyn ajan. Loppuvuodesta lähteen pinta oli jo huolestuttavan alhaalla. Kesällä yhtenä oireena Kuninkaanlähteen seisovasta vedestä oli lämpötilan nousu jopa 20 asteeseen, vaikka suvi oli vilpoinen. Keijo Mattila sanoo lähdeveden pysyneen yleensä kesäaikaankin alle kymmenasteisena. Lue myös: Asiantuntijatkin ihmeissään: Satoja vuosia vanha, valtavan kokoinen lähde kuivuu – eikä kukaan tiedä miksi Käänne tuli joulun alla. Keijo Mattila kertoo, että lähteen pinta alkoi nousta 22. joulukuuta ja sen jälkeen vedenpinta on korjautunut noin 30 senttimetriä ylöspäin. Pinta on silti kuusi senttiä alle tavanomaisen tai normaalin pinnan alepuolella. Mattilan laskelma on, että Kuninkaanlähteestä virtaa nykyisellä pinnankorkeudella vettä ylivuotona nyt noin 200 kuutiometriä vuorokaudessa ja se päätyy Köyliönjärveen. Vaikka tilanne on parantunut, Mattila korostaa, että pitkän ajan vedentulon normaaliin verrattuna lähde on yhä kuivilla. –Sen pitäisi olla yli 2000 kuutiometriä vuorokaudessa. Esimerkiksi vuonna 2012 ylivuoto oli noin 5 000 kuutiometriä, ja vuonna 2015 ennen ja jälkeen lähteen kunnostusruoppauksen 2 000-2 100 kuutiometriä vuorokaudessa, Mattila luettelee lähimenneisyyden tilastoja. Virtaaman voimakas vaihtelu on lähteelle ominaista, mutta kutistuminen lähes nollaan ja nykyiseen kymmenesosaan entisestä on poikkeuksellista. Kylänväki on Keijo Mattilan mukaan hyvin huolestunut Kuninkaanlähteen tulevaisuudesta, sillä lähialueiden maankäyttö ja ennen muuta vedenotto harjualueelta voivat aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia. Vedenotto harjulta on kasvamassakin, sillä Säkylän kunnalla on valmiina Kiviharjun vedenottamo. Käyttöönotto on siirtynyt vedenottoluvasta tehdyn valituksen vuoksi. Suunnitelmana on, että uusi vedenottamo nostaisi harjusta jopa 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. –Se on yksin miltei enemmän kuin mikä on ollut Kuninkaanlähteen virtaama, Mattila huomauttaa. Mattila kysyy voisiko myös harjualueen itäpuolen suoalueiden käsittelyllä ja turpeennostolla olla vaikutuksia vesivirtauksiin ja pohjavesikertymään. –Konsilosuolla aloitettiin vuonna 2013 turpeenotto, hän huomauttaa. Lähteiden ehtymisestä eivät kärsi ainoastaan lähteet, vaan ne ovat tärkeitä ravinteiden kuormittaman Köyliönjärven vedenlaadulle. Keijo Mattila kertoo Kankaanpään ja Yttilän alueella muidenkin Köyliönjärven eteläpään lähteiden näyttäneen viime vuosina huolestuttavaa hupenemisen suuntaa. Hän kertoo esimerkkinä Yttilän Ottan alueella olevan useita lähteitä. Kyläläisten Kaalimaan lähteenä tuntema vesilähde on pitänyt virtaamallaan ikiajat järvenrannan sulana, mutta neljän menneen vuoden aikana järvi on silläkin kohtaa ollut kantavassa jäässä. –Köyliönjärvihän tässä kärsii eniten. Kyse on siis siitä, että järveen saadaan puhtaitakin vesiä. Miten sille käy tulevaisuudessa, jos lähteet heikkenevät nyt nähdyllä tavalla. Vaikka Kuninkaanlähde on nyt toipumassa, Keijo Mattila esittää harkittavaksi ja tutkittavaksi, olisiko vedenoton ja harjualueen maanmuokkauksen laajennuksista syytä pidättäytyä. –Jotenkin tuntuisi siltä, että vedenotto olisi järkevä suunnata lähteiden ja Köyliönjärven alapuolelle. –Täällä kannetaan erityisesti huolta Köyliönjärven veden tilasta, jos tai kun lähteiden tila on nykyinen tai vielä huonompi, Mattila toistaa. Sijaitsee Säkylän kunnassa, Köyliön Kankaanpään kylässä. Satakunnan suurin lähde ja on myös maan suurimpia lähteitä. Pohjaveden alkulähteenä Säkylän harjualue Pyhäjärven itäpuolella, Säkylän- ja Porsaanharjuilla. Padottu lammeksi vuosisatoja sitten. Sai nimensä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailtua vuonna 1775 lähteen tuntumassa sotilasharjoitusten tarkastusmatkalla. Lähteen vettä ja virtaamaa käytetty vuosisatoja talousvetenä sekä viljamyllyjen ja pärehöylän käyttövoimana. Vettä käytetty mm. nahkojen jalostukseen sekä saippuan ja perunajauhojen valmistukseen. Lähde on toiminut myös elintarvikkeiden kylmäsäilytyspaikkana. Kankaanpään kyläyhdistyksen johdolla Kuninkaanlähde kunnostettiin ja ruopattiin kesällä 2015. Jotenkin tuntuisi siltä, että vedenotto olisi järkevä suunnata lähteiden ja Köyliönjärven alapuolelle.