Tiede

Terveytensä erittäin hyväksi arvioiva ihminen elää pitempään kuin hän, joka sanoo terveytensä olevan melko hyvä – muun muassa tämä on Tampereen tervaskannoista selvinnyt

Tampereella on tutkittu 90-vuotiaita ja yli 90-vuotiaita ihmisiä eli tervaskantoja jo yli 20 vuotta. Vuonna 2040 Tampereella arvioidaan asuvan jo lähes 5 500 yli 90-vuotiasta. Nyt heitä on 2 500.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Terveytensä erittäin hyväksi arvioiva ihminen elää pitempään kuin hän, joka sanoo terveytensä olevan melko hyvä – muun muassa tämä on Tampereen tervaskannoista selvinnyt

Tampereen yliopiston gerontologi Marja Jylhä on tutkinut ihmisen vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa jo kymmeniä vuosia.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Tampereella on tutkittu tervaskantoja eli 90-vuotiaita ja sitä vanhempia ihmisiä jo yli 20 vuotta. Maaliskuussa alkanut uusi kysely käynnistää jo yhdeksännen Tervaskannot 90+ -projektin tutkimuksen. Kyselylomakkeet postitettiin kaikille vähintään 90-vuotiaille tamperelaisille 23. maaliskuuta.

Uusimmassa kyselyssä ovat mukana kaikki vuonna 1928 ja sitä ennen syntyneet tamperelaiset. Kyselyn saa 2 530 tervaskantoa.

Kun kysely tehtiin 2001, tervaskantoja asui Tampereella hieman yli 1 100.

–Nämä hyvin vanhat ihmiset ovat vielä kovin huonosti tunnettu väestöryhmä, mutta heidän määränsä kasvaa niin nopeasti, että kasvu näyttää yllättäneet päättäjätkin, Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä sanoo.

Samaan aikaan vanhojen ihmisten palvelut ovat julkisen talouden keskeinen säästökohde.

Vanhusten hoitoon ja hoivaan suunnitellaan miljardisäästöjä.

Säästöjen tavoitteena on vähentää erityisesti vanhusten ympärivuorokautista hoitoa ja lisätä vanhojen ihmisten kotona asumista.

Jukka-Petteri Eronen

Tervaskantojen määrä kasvaa Suomessa vauhdilla.

1970-luvun alussa Suomessa oli 90-vuotiaita kolmisen tuhatta. Nyt näitä tervaskantoja on noin 50 000. Vuonna 2065 yli 90-vuotiaita arvioidaan olevan jo 190 000.

Tampereella 90-vuotiaita ja sitä vanhempia kansalaisia arvioidaan olevan vuonna 2040 jo lähes 5 500.

Jukka-Petteri Eronen

Kertoo myös koko Suomesta

Tampereella tehtävä tutkimus vanhimmista suomalaisista on merkittävää, sillä tamperelaisten hyvin vanhojen ihmisten tilanne kertoo myös koko Suomesta.

–Se mitä näemme tamperelaisten tervaskantojen terveydestä ja toimintakyvystä, peilaa laajemmin koko Suomea, Jylhä sanoo.

Tutkimukset ovat esimerkiksi jo paljastaneet, että vaikka ihmiset elävät pitempään, heidän terveytensä ja toimintakykynsä aivan elämän viimeisinä elinvuosina ei ole juurikaan kohentunut.

Nyt tutkijat jännittävät, onko myönteistä muutosta tapahtunut neljän viime vuoden aikana.

Jylhä toivoo, että Tampereella tehdyn pitkän seurannan tulokset päätyvät myös tulevaisuuden vanhustenhoitoa koskevia säästötoimia suunnittelevien päättäjien käsiin.

Jukka-Petteri Eronen
Jukka-Petteri Eronen

Ainutlaatuinen aineisto

Ensimmäisillä kolmella kerralla 90-luvulla kysely postitettiin kaikille kotona asuville 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille tamperelaisille.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen kysely on lähetetty kotona asuvien lisäksi myös kaikille ympärivuorokautisessa hoidossa oleville tamperelaisille tervaskannoille.

Marja Jylhä

Gerontologian professori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Gerontologia on vanhenemisen ja sen seurauksien tutkimista.

Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen GEREC:in pitkäaikainen johtaja vuoden 2018 alkuun saakka.

Suomen Akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön Tampereen toimintojen toinen johtaja.

Ollut mukana monissa eurooppalaisissa tutkimuksissa ja vanhenemistutkimusta kehittävissä hankkiessa.

Tammikuussa 2017 Jylhä sai Juha Vainion säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstä väestön terveyden edistämiseksi ja ikäihmisten terveyden parantamiseksi.

Kertynyt aineisto on ainutlaatuinen koko maailmassa, sillä samaa ikäryhmää on seurattu hyvin pitkään.

Heille on myös esitetty samat kysymykset, joten tutkimusaineisto on vertailukelpoista.

Myös vastausprosentti on ollut korkea koko ajan: yli 80 prosenttia. Yleensä vastausprosentti kyselytutkimuksissa on 40 prosentin vaiheilla.

Merkittävää on myös se, että mukana on myös tervaskantoja, jotka vastaavat kyselyyn jo toisen tai kolmannen kerran.

Huonosti tunnettu ihmisryhmä

Pitkäikäisiä ihmisiä on aina ollut, mutta tällaisena isona ja alati kasvavana ryhmänä hyvin vanhoja ihmisiä ei Suomessa ole kovin pitkään ollut.

–Nämä ihmiset on tunnettava paremmin, jotta heille saadaan se sija yhteiskunnassa, mikä ryhmälle kokonsa puolesta kuuluu, ja jotta tämä porukka otettaisiin vakavasti.

Terveyden ja toimintakyvyn kehityksen ohella tamperelaiset tutkijat ovat kiinnostuneita siitä, kuinka tyytyväisiä tervaskannot elämäänsä ovat ja mitkä ovat heidän ilojensa ja surujensa aiheita. Myös sitä tutkitaan, miten saatu apu, hoito ja hoiva muuttuvat iän karttuessa.

–On tärkeätä tietää, missä määrin lisääntyvät ikävuodet tuovat lisää terveyttä. Tärkeää on myös se, kuinka sairauksien ja toiminnanvajavuuksien kanssa tullaan toimeen. Tätä kaikkea on tutkittu vielä hyvin vähän.

Tutkimus nostaa esille myös tekijöitä, jotka ennustavat korkean iän hyvää tai huonoa kuntoa.

Ennustaa voidaan myös sitä, minkälaisten tekijöiden perusteella ihmiset pitkäaikaishoitoon menevät. Tietoa saadaan siitä, kuka ihmistä missäkin vaiheessa hoitaa ja missä häntä hoidetaan.

Oma tuntemus terveydestä on tärkeä

Mitä Tervaskannot 90 + -tutkimus on jo näistä hyvin vanhoista tamperelaisista tähän mennessä kertonut?

–Esimerkiksi sen, että naiset elävät pitempään kuin miehet, mutta vanhana miehet ovat parempikuntoisia kuin naiset.

Katso video: Helvi Hellman ja Sylvi Vainio tapasivat toisensa vuosikymmenten eron jälkeen. Tapaamisen aikaan molemmat naiset olivat 99-vuotiaita. Video on julkaistu 15.4.2017.

 

Jylhä itse on ollut pitkään kiinnostunut siitä, minkälaiseksi ihmiset itse oman terveydentilansa arvioivat.

–Tätä olen tutkinut väitöskirjastani saakka. Se ennustaa sekä eliniän pituutta että hoidon tarvetta.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ihminen, joka itse arvioi oman terveydentilansa erittäin hyväksi, elää pitempään kuin hän, joka sanoo terveytensä olevan melko hyvä.

Tämä juontaa Jylhän mukaan juurensa siitä, että ihminen aistii omaa ruumistaan ja tietää omat sairautensa.

Yksi hämmästyttävimmistä löydöistä on Linda Enrothin väitöskirjatutkimuksen tulos.

Tuloksen mukaan nuoruudessa saatu koulutus ja ammattiasema määrittävät vielä yli 90-vuoden iässä ihmisen toimitakykyä ja terveyttä: mitä parempi koulutus ja ammattiasema, sitä parempi terveys.

–Suomessa puhutaan paljon terveyden eriarvoisuudesta ja eriarvoisuuden kaventamisen sanotaan olevan iso ja tärkeä kehitettävä asia yhteiskunnassa. Siksi on tärkeätä tietää, että terveyden eriarvoisuus ulottuu aina tähän hyvin vanhojen ihmisten ikäluokkaan asti.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka

Tervaskannot 90+

Tervaskannot 90+ -tutkimushankkeessa on tutkittu tamperelaisia 90-vuotiaita ja yli 90-vuotiaita hyvin vanhoja ihmisiä jo vuodesta 1995 lähtien.

Hankkeessa tutkitaan muun muassa terveyttä, toimintakykyä, sosiaalisia suhteita, elämän kokemista sekä avun ja palveluiden tarvetta.

1995, 1996 ja 1998 kysely lähetettiin postissa kaikille kotona asuville 90 ja yli 90-vuotiaille tamperelaiselle.

2001, 2003, 2007, 2010 ja 2014 kysely lähetettiin kaikille sekä kotona että hoitopaikoissa asuville tamperelaisille 90- ja yli 90-vuotiaalle.

Uusi Tervaskannot 90+ -kysely aloitettiin 23.3., kun kyselylomake postitettiin 2530 tamperelaiselle 90- ja yli 90-vuotiaalle. Kysely lähti kaikille tamperelaisille, jotka ovat syntyneet 1928 tai sitä aikaisemmin.

Kysely toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Jos vastaanottaja ei kykene itse vastaamaan, tutkijat toivovat omaisten tai henkilökunnan apua vastaamisessa.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio