tiede

Nyt se varmistui: Hampaiden reikiintyminen ei periydy, mutta suun bakteerikannan voi jo lapsena muuttaa hammaspeikkoja suosivaksi

Tutkijat selvittivät satojen kaksosten avulla, kumpi vaikuttaa enemmän hampaiden reikiintymiseen: geenit vai ympäristö? Suun bakteerikantojen tutkimus vahvistaa, että hampaiden kunto riippuu hyvin paljon siitä, mitä ihminen suuhunsa pistää ja kuinka hän hampaitaan hoitaa.

Kimmo Penttinen
Nyt se varmistui: Hampaiden reikiintyminen ei periydy, mutta suun bakteerikannan voi jo lapsena muuttaa hammaspeikkoja suosivaksi

Suussa elävien bakteerien tutkimus kertoo, että vanhemmilta periytyvät bakteerilajit eivät ole niitä, jotka edesauttavat reikien syntymistä hampaisiin. Kuvituskuva.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Puheet vanhemmilta peritystä heikosta hammasluusta voidaan unohtaa lopullisesti: suurin suu hampaiden reikiintymisen taustalla on siinä, mitä ihminen suuhunsa pistää ja miten hän hampaitaan hoitaa.

Tutkijat ovat saaneet tärkeää tietoa hampaidenhoidon hyödystä tutkimalla ja vertailemalla identtisten ja erimunaisten kaksosten suun mikrobiomia sekä ympäristön vaikutusta kasvavan lapsen suun bakteerikantoihin.

Toki olemassa on joitakin periytyviä hammasluun tai kiilteen kehityshäiriöitä, mutta ne ovat harvinaisia.

Valtaosalla ihmisistä hampaisto on luuston puolesta niin kestävä, että normaalilla hampaiden harjaamisella ja hoidolla hampaiden pitäisi pysyä hyvässä kunnossa.

Yhdysvaltalaisen J. Craig Venter -instituutin ja australialaisten tutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimustulos kasvavan lapsen suun mikrobiomin muutoksista vahvistaa tämän näkemyksen.

Tutkimuksen julkaisi keskiviikkona Cell Host & Microbe.

Identtisiä ja erimunaisia kaksosia

Tutkimuksessa selvitettiin geenien ja ympäristön vaikutusta hampaiden reikiintymiseen. Elinympäristön vaikutuksia etsittiin suun mikrobiomin bakteerikannoista.

Mikrobiomilla tarkoitetaan kaikkialla elimistössä olevia mikrobeja. Niistä valtaosa on bakteereita.

Suurin osa ihmisen mikrobistosta majailee suolistossa, mutta myös iholla, sukupuolielimillä ja suulla sekä nielulla on oma leimallinen mikrobiominsa.

Tutkimuksessa oli mukana sekä identtisiä (yksimunaisia) kaksosia että erimunaisia kaksosia.

Identtiset kaksoset ovat kehittyneet samasta munasolusta.

Erimunaiset kaksoset ovat kehittyneet kahdesta samaan aikaan eri siittiön hedelmöittämästä munasolusta.

Yksimunaisten kaksosten perimä eli dna on samanlainen. Erimunaisten kaksosten perimästä samanlaista on puolet kuten sisaruksilla, jotka eivät ole kaksosia.

Kaksostutkimuksia käytetään, kun halutaan selvittää, mikä osuus ympäristöllä ja mikä osuus geeneillä on johonkin tiettyyn ominaisuuteen. Kaksoset ovat tähän tarkoitukseen hyviä tutkittavia, sillä ne ovat yleensä eläneet lapsuutensa samanlaisessa ympäristössä-

– Kaksosten avulla näemme paremmin, mikä on yhdessä eletyn ja erillään eletyn ympäristön vaikutus suun mikrobiomiin, Karen Nelson J. Craig Venter -instituutista sanoo Cell Pressin tiedotteessa.

Reikien syntymistä edistäviä bakteereita

Tutkimuksessa oli mukana 485 kaksosparia. Identtisiä kaksospareja oli 205. Erimunaisia kaksospareja oli 280. Lisäksi mukana olivat yhdet kolmoset.

Kaksoset olivat 5 - 11 -vuotiaita.

Yksi tutkimuksen lähtöoletuksista oli, että suun mikrobiomi muuttuu iän myötä. Tämä kävikin ilmi tutkimuksessa.

Tutkimuksessa keskityttiin sellaisiin suun bakteereihin, jotka edesauttavat reikien syntymistä.

Tutkimus vahvisti, että hampaiden kunto riippuu ennen kaikkea siitä, mitä suuhusi pistät ja kuinka hyvin hampaitasi hoidat eli harjaat ja käytät esimerkiksi hammaslankaa tai muita hammasvälien puhdistamiseen tarkoitettavia välineitä.

Tutkimus kertoi, että identtisten kaksosten suun mikrobiomi on samankaltaisempi kuin erimunaisten kaksosten. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että geenit vaikuttavat ainakin jossain määrin suun mikrobiomin koostumukseen.

Kiinnostavin havainto oli, että periytyvät bakteerilajit eivät ole niitä, jotka aiheuttavat reikiä.

Lisäksi nähtiin, että mitä vanhemmaksi lapsi kasvoi, sitä pienemmäksi kävi perinnöllisten bakteerien osuus ja suuremmaksi elinympäristöstä (kuten ravinnosta ja juomista) suuhun kulkeutuneiden bakteereiden osuus.

Toinen mielenkiintoinen havainto liittyi sokeriin.

Mikrobiomianalyysi paljasti yhteyden sokerin käytön ja tiettyjen bakteerikantojen välillä.

Reikiä hampaissa oli enemmän niillä kaksosilla, joilla oli suussaan enemmän sokeripitoisessa ympäristössä viihtyviä bakteereita.

Mitä enemmän lapset nauttivat sokeripitoisia juomia ja ruokia, sitä vähemmän heillä oli suussaan bakteerikantoja, joilla on yhteys pienempään reikien määrään hampaissa.

Työ kaksosten parissa jatkuu

Tutkijat aikovat jatkaa työtä kaksosten parissa.

He seuraavat, miten suun mikrobiomi muuttuu, kun lapset vanhenevat.

Näin halutaan löytää yhteyksiä mikrobiomissa tapahtuvien muutosten ja suun erilaisten terveystilojen välillä.


Kommentit (3)

  • -A-

    Tänä päivänä ei kouluissa kuulemma enää ole hammashoitajan käyntejä ja valistusta hampaiden hoidosta niinkuin minun alakouluaikoihin 70-luvulla oli. Silloin myöskin fluorattiin ahkerasti koululaisten hampaita. Varmaan näistä hyötyä on ollut, mutta kyllä se lasten hampaiden hoitaminen tai hoitamatta jättäminen lähtee pitkälti kotoa. Meillä valvottiin aikoinaan harjaamista, ja hyvä hampaiden hoitaminen on minulle yhä kunnia-asia, sillä näin yli nelikymppisenä minulla ei edelleenkään ole yhtään reikää hampaissa. 😊

  • Nimetön

    Hyvä lukutaito on jopa tärkeämpi kuin hyvä kirjoitustaito.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet