Nuoret miehet ovat työelämässä heikoilla – Lähes 79 000 työikäistä miestä on pudonnut työelämästä pysyvästi

Silja Viitala / Aamulehden arkisto
Nuoret miehet ovat työelämässä heikoilla – Lähes 79 000 työikäistä miestä on pudonnut työelämästä pysyvästi

Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu suuremmalta osalta miehiä kuin naisia, sanoo tutkija Ilari Ilmakunnas.

Jecaterina MantsinenSTT, Helsinki

Nuorilla miehillä menee työelämässä heikommin kuin samanikäisillä naisilla tai edellisillä miessukupolvilla samassa iässä.

Suomen Pankin mukaan nuoret miehet ovat vuoden 2008 taantuman jälkeen päässeet työelämään huonommin kuin nuoret naiset. Lisäksi 1980-luvulla syntyneiden miesten työllisyys on heikompaa kuin aiemmin syntyneiden ikäluokkien samassa iässä.

–Nuorissa miehissä on aiempaa enemmän niitä, jotka ovat kokonaan pudonneet työmarkkinoiden ulkopuolelle eli ovat syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyvät, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.

Matalan koulutuksen töiden kato

Tutkija Ilari Ilmakunnas Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että syy eroon naisten ja miesten välillä löytyy koulutuksesta.

–Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu suuremmalta osalta miehiä kuin naisia.

Ilmakunnaksen käsityksen mukaan tämä on yhteydessä koulupudokkuuteen, joka on yleisempää miehillä.

–Kun puhutaan nuorten aikuisten miesten syrjäytymisestä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisestä, kannattaa katsoa vuosiin ennen täysi-ikäisyyttä.

Sen lisäksi, että koulutus jää naisia useammin miehillä puuttumaan, työpaikkojen väheneminen esimerkiksi teollisuudessa on kohdistunut erityisesti miehiin, Ilmakunnas lisää.

–Kun työmarkkinoilta on samaan aikaan kadonnut työpaikkoja, joissa on ollut kysyntää myös matalasti koulutetuille työntekijöille, se heijastuu sukupuolieroina.

Ilmakunnaksen mukaan matalan koulutuksen työpaikkojen väheneminen on trendi ja näkyy Suomen lisäksi muissa maissa.

–Työvoima on ollut toistaiseksi vuosi vuodelta keskimäärin koulutetumpaa.

Niiden, jotka eivät hanki koulutusta, mahdollisuudet ovat aiempaa heikommat.

Osa porskuttaa – toiset kärvistelevät

Tilastot kertovat nuorten miesten tilanteesta vain keskimäärin. Ryhmää ei pidä ajatella yhtenäisenä vaan päinvastoin.

–Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorilla, jotka ovat kerran päässeet työelämään ja menee kohtuullisen hyvin, tilanne on keskimäärin parempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla, mutta siellä on myös entistä isompi joukko, joka on vaarassa syrjäytyä, Mäki-Fränti sanoo.

Ilmakunnas pitää ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden säästöjen laajuutta huolestuttavana. Hänen mukaansa tämä kehitys pitää pysäyttää, jos syrjäytymisongelma halutaan ratkaista.

–Lisäksi palveluiden pitää olla moninaisempia ja ne pitäisi räätälöidä henkilökohtaisemmin, sillä nuorilla on hyvin moninaisia lähtökohtia.

Syrjäytyminen on vakava uhka

OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Nuorten osuus on noussut vuodesta 2011 lähtien.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) arvioi alkuvuonna, että Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi. Analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.

Lokakuussa julkaistussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa todettiin, että syrjäytyminen on keskeisin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle.

Kuuttakymmentä lähestyvien naisten asema näyttää parantuneen

Nuorten miesten osallistuminen työmarkkinoille on laskenut selvästi vuodesta 2008. Samanikäisten, vähän yli 20-vuotiaiden naisten osallistuminen on taas pysynyt taantuman aikaan melko muuttumattomana.

30–34-vuotiaiden ikäluokassa miesten osallistuminen työmarkkinoille on suurempaa kuin naisilla. Naisten heikompaa osallistumista selittää tässä iässä synnyttäminen.

Etenkin hieman yli 30-vuotiaiden naisten osallistuminen työmarkkinoille on laskenut vuodesta 2008.

60 ikävuotta lähestyvien naisten osallistuminen on noussut. Kun 1990-luvun lopulla noin 60 prosenttia 55–59-vuotiaista naisista oli työmarkkinoilla, vuonna 2016 vastaava osuus oli 84 prosenttia.


Kommentit (12)

  • Nimetön

    Onko tuohon 79 000 tuhanteen työttömään mieheen laskettu mukaan muistaakseni ne lähes 18 000 turvapaikanhakijaa, jotka vielä täällä ovat? Vai tulevatko he vielä tuon luvun päälle? Kyllä hallituksen nyt on syytä mennä itseensä ja tunnustaa, että jotain on pahasti pielessä. Aivan kuten joku edellä kommentoi, tarkasteluun pitää ottaa monet sellaiset tuet ja palkkiot, joita maksetaan entisen mallin mukaan, miettimättä ollenkaan niiden välttämättömyytä. Kansanedustajat ja ministerit ensimmäisenä nyt kurkistelemaan lompakkoihinsa ja omiintuntoihinsa, onko kaikki heille eri tavoin tuleva raha varmasti ansaittua? Tuntuu kuin elettäisiin viimeistä päivää, kiireellä vaan itselle kaikki edut ja palkkiot ja tuet, onko jo merkkejä juhlien loppumisesta?

  • Nimetön

    Työharjoittelusta tulisi maksaa eläke, sillä vähenisi monen työnantaja harrastama harjoittelijoiden käyttäminen vakituisten palkollisten korvaajina. Nähkääs, Ilmaista on kerran niin kiva pitää.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio