terveys

Nokialainen mestarikävelijä tutki suomalaismiesten kuntoa: "Pelkkä tieto siitä, että liikunta edistää terveyttä, ei kanna pitkälle"

Suomalaismiehet arvioivat kuntonsa todellista tilannetta paremmaksi. Toisaalta miehet ovat hyvin tietoisia liikunnan terveysvaikutuksista ja ainakin aikovat liikkua enemmän.

Nokialainen mestarikävelijä tutki suomalaismiesten kuntoa: "Pelkkä tieto siitä, että liikunta edistää terveyttä, ei kanna pitkälle"

Nokialaislähtöinen Karoliina Kaasalainen tutki tuoreessa väitöskirjassaan muun muassa tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen.

Pekka Aarnivala

Nokialaislähtöinen Karoliina Kaasalainen tutki väitöksessään psykososiaalisten tekijöiden, eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen.

–Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset taustatekijät liittyvät liikuntaharrastukseen, eli mikä määrittää elämäntapaa, Kaasalainen selventää.

Moni arvioi kuntonsa paremmaksi kuin se on

Tutkittavat olivat SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä.

Tutkimustulokset eivät mairittele miesten kuntoa. Huonokuntoisia oli viidesosa ja keskitasoinen kunto 42 prosentilla 900:sta tutkimukseen osallistuneesta.

–Huonokuntoisista yli 60 prosenttia arvioi kuntonsa paremmaksi kuin kehon koostumuksen, käden puristusvoiman ja sydämen sykevälivaihteluun perustuvan kestävyyskunnon arvion mukaan laskettu kehon kuntoindeksi osoitti, Kaasalainen kertoo.

Lähes kaikki huonokuntoisiksi todetut aikoivat kuitenkin lisätä liikunnan harrastamista.

–Halukkuutta siis vähintäänkin on, mutta toteutus onkin sitten toinen asia. Pelkkä tieto siitä, että liikunta edistää terveyttä, ei kanna pitkälle, Kaasalainen muistuttaa.

Joka kolmannella ei mieluisaa tapaa harrastaa liikuntaa

Tutkija kuvaa ongelmaa liikuntapystyvyyden käsitteellä. Liikuntakampanjoissa tulisi vahvistaa pystyvyyden kokemusta, eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä.

–Liikuntapystyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten aikaisemmat liikuntakokemukset, sosiaalisen ympäristön palaute ja asetettujen tavoitteiden realistisuus.

Joka kolmannella huonokuntoisella ei ollut mieluisaa tapaa harrastaa liikuntaa. Vähän liikkuva ei myöskään luota kykyihinsä, jolloin muutos on vaikeampaa.

Tutkimuksen kohderyhmän, työikäisten suomalaismiesten kiinnostukset, tarpeet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi yhtä ratkaisua ei ole olemassa.

–Jos yksi resepti liikunnan lisäämiseksi olisi, se olisi jo käytössä.

–Liikuntakampanjoissa kannattaa pyrkiä vahvistamaan erityisesti pystyvyyden kokemusta, eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä.

–Tarvitaan vaihtoehtoisia ja konkreettisia toimia, kuten vapaamuotoisempia liikuntaryhmiä sekä yksilöllisiä ja käytännönläheisiä ohjeita, jotka helpottavat lähtemistä.

Projekti jatkuu

Karoliina Kaasalainen jatkaa projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vielä kahden kuukauden ajan.

–Tutkijan työtä toivon pääseväni jatkamaan tämänkin jälkeen. Se on kuitenkin monen tekijän summa ja kiinni rahoituksestakin, hän kertoo.

Kävelyssä lukuisissa nuorten arvokisoissa, maaotteluissa ja Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Suomea edustanut sekä monia Suomen mestaruuksia NoU:n edustajana voittanut Kaasalainen (s. 1988) kilpaili viimeksi kesällä 2014.

Sen jälkeen jalkavaivat ja kehon ylikuormitustila ovat pitäneet hänet poissa kilparadoilta.

–Vammahistoriaa on minulla ollut viime vuosina riittämiin. Myös väitöskirjan kirjoittamisen ja harjoittelun yhdistäminen toivat omat haasteensa, Kaasalainen kertoo.

–Nyt näyttää paremmalta ja mennään harjoittelussa viikko kerrallaan eteenpäin. Olen päässyt taas harjoittelemaan ja tekemään pitempiäkin lenkkejä, mutta matkaa normaalitilanteeseen on vielä reilusti.

–Mille tasolle päästään, sitä ei pysty vielä sanomaan. Motivaation kanssa ei ole ongelmia, mutta kaikki riippuu terveystilanteesta. Toiveena on kuitenkin paluu kilparadoille.

Karoliina Kaasalainen

Syntynyt 1.4.1988

Kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta 2006

Valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2012

Projektitutkijana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa

Terveyskasvatuksen väitöskirja tarkastettiin 15.12. 2017

Väitöskirja

Kaasalaisen väitöskirja on nimeltään Awaking the motivation for change - Relationships between physical fitness, physical activity and psychosocial factors among men in the Adventures of Joe Finn Campaign

Väitöskirjassa tarkastellaan psykososiaalisten tekijöiden eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen. Tutkittavat olivat vuonna 2011 SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä.

Kuntotestin mukaan 40 prosenttia tutkittavista kaipaisi terveystapojen muutosta. Tutkimustulokset osoittavat, että huonokuntoiset miehet tarvitsevat vahvempaa pystyvyyden kokemusta liikunnan lisäämisessä omiin rutiineihin ja tukea liikuntataitojen kehittämiseen.


Kommentit (1)

  • Mies 49v; tieto jopa tärkein

    Jonkin aikaa sitten, kun kuntoni ensimmäisiä vuosia on ollut retuperällä, huomasin erityisen selvästi, että riittävä ulkoilu lisää kehon elämää (palautumisen lisäksi, josta tulin edelleen tietoisemmaksi), joka on erityisen positiivinen ilmiö, että siltä osin sanoisin, että parempi ymmärrys ulkoilun tuomista hyödyistä on hyvinkin arvokasta jo itsessään. Jos sitten ei liiku rittävästi, on se ainakin selvempää, mitä menettää.

    Viimeaikoina olen myös vähentänyt energia/hiilihydraattipitoisten ruokien syöntiä, painon alentuessa ja silti pysyen kylläisenä ruoan proteiini ja rasvapitoisuudesta johtuen, kun taas hiilarit on niin nopeita, että tulee syötyä liikaa (myös eräänlainen energiahuume), sen lisäksi, että paino nousee jo liiasta energiapitoisuudesta, kun ei kuluta yhtä paljon. Toikaan ei aikaisemmin ole ollut mulle yhtä selvää, ja nyt kun se on, se luultavasti tiputtaa painoni pysyvästi normaalilukemiin vaivattomasti ja pysyvästi, koska pysyn kyseisessä loppuikäni.

    Iso ero sen välillä, onko riittävä tieto vai ei.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio