Talous

"Ne ovat teidän lapsenlapsianne, jotka syövät hernekeittoa" – Tamperelaiset eläkeläiset raivostuivat kansanedustaja Anna Kontulan puheista

Eläkeläistilaisuudessa totuus muuttui sen mukaan, kuka oli äänessä ja esitteli tilastoja.

Eriika Ahopelto/arkisto
"Ne ovat teidän lapsenlapsianne, jotka syövät hernekeittoa" – Tamperelaiset eläkeläiset raivostuivat kansanedustaja Anna Kontulan puheista

Kansanedustaja Anna Kontula muistuttaa, että eivät eläkeläiset ole yksi köyhä joukko, vaan eläkeläisissä on köyhiä ja varakkaita.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

Yleisö huutaa niin raivoissaan, että meteli peittää alleen puhujan äänen.

–Yritetään käyttäytyä! juontaja tyynnyttelee.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on saanut tamperelaiset eläkeläiset raivoihinsa eläkeläisten toimeentuloa käsittelevässä yleisötilaisuudessa työväenmuseo Werstaassa Tampereella tammikuussa. Kontula kun on mennyt nimittämään työeläkkeitä veronalaiseksi sosiaalietuudeksi.

Eivät kuulijat pidä siitäkään, kun Kontula huomauttaa, etteivät eläkeläiset ole ainoa ryhmä, jonka etuuksia on lakisääteisesti leikattu.

–Ne ovat teidän lapsianne ja lapsenlapsianne, jotka nyt opiskelijoina syövät hernekeittoa, koska heillä ei enää ole varaa tonnikalaan, Kontula pamauttaa.

Jukka-Petteri Eronen
Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan eläkkeet nousisivat parikymmentä prosenttia, jos niiden kehitys sidottaisiin ansiotulojen kehitykseen.

Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan eläkkeet nousisivat parikymmentä prosenttia, jos niiden kehitys sidottaisiin ansiotulojen kehitykseen.

Eläkeläisissä kytee kiukku

Saliin on kannettu lisää tuoleja. Senioriliikeen puheenjohtajan, sdp:n entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen mielestä eläkeläisissä kytee nyt niin katkera turhautuminen, että se olisi yhteiskuntarauhalle riski, elleivät kyseessä olisi yhteiskuntarauhaa kunnioittavat eläkeläiset.

Katkeruuden syy kiteytyy kahteen sanaan: taitettu indeksi. Se on Werstaallakin vetänyt tuvan täyteen.

Vuoteen 1976 asti eläkkeet nousivat, jos palkatkin nousivat. Sen jälkeen vuoteen 1996 asti ansiotason nousu vaikutti eläkkeiden nousuun 50 prosentin verran ja hintojen nousu toisen puolen.

Kun parjattu taitettu indeksi tuli käyttöön vuonna 1996, eläkkeiden nousu alettiin laskea 80-prosenttisesti hintojen nousun mukaan ja vain 20-prosenttisesti palkkojen nousun mukaan.

Eläkepommin ja eläkerahojen riittämättömyyden pelossa eduskunta hyväksyi taitetun indeksin. Sitä on sittemmin yritetty kaataa muun muassa kansalaisaloitteen voimin, tuloksetta.

Pete Anikari/arkisto
Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen mielestä eläkeläisissä on nyt paljon patoutunutta turhautumista.

Senioriliikkeen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen mielestä eläkeläisissä on nyt paljon patoutunutta turhautumista.

Tehtävä kuin Tuntemattoman herroilla

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtajalla Jaakko Kianderilla on epäkiitollinen tehtävä yrittää osoittaa Werstaalle kokoontuneille tamperelaiseläkeläisille, ettei taitettua indeksiä ole varaa poistaa. Tehtävä on kuin Tuntemattoman sotilaan herrojen, jotka Lahtisen mukaan kykenivät todistamaan, ettei sotilailla voi olla nälkä, koska kaloreita on ruuassa riittävästi.

Kiander lyö rätingit eläkeläisten eteen. Ne vakuuttelevat, ettei eläkkeitä ole varaa sitoa ansiotasoindeksiin.

–Se kyllä nostaisi eläkkeitä 20 prosenttia, mutta korotus pitäisi ottaa palkansaajien ja työnantajien pussista, eikä se riittäisi. Lisäksi pitäisi syödä eläkerahastoihin talletettuja eläkevaroja, Kianderin varoitus kuuluu.

Eläkevakuutusyhtiöiden tekemät eläkesijoitukset ovat tuottaneet hyvin ja rahastojen varallisuus on paisunut 200 miljardiin. Kiander kuitenkin tähdentää, että eläkemaksut eivät enää riitä kattamaan maksettavia eläkkeitä, vaan eläkkeiden maksuun on jo neljä vuotta käytetty myös eläkerahastojen tuottoja.

Söisivätkö eläkeläiset lastenlastensa eläkkeet?

Valhe, emävalhe, tilasto.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen Kiander ja Senioriliikkeen Kiljunen heittävät valkokankaalle yhden ja saman Eläketurvakeskuksen tilastoja ja käppyröitä, mutta saavat niistä irti aivan eri totuudet.

Isoin erimielisyys vallitsee eläkerahastojen käytöstä. Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ei voi ymmärtää, miksei rahastojen korkotuottoja voida käyttää nykyeläkeläisten eläkkeiden nostamiseen. Hänen mielestään rahastot kyllä kestäisivät sen, että syötäisiin tuottoja, kunhan ei pääomaa.

Kiander taas katsoo, että sillä menolla eläkerahat loppuisivat noin vuonna 2060. Nykyeläkeläiset kuluttaisivat lastensa ja lastenlastensa eläkkeet.

Kianderin mukaan nuoret tulevat saamaan suhteellisesti huonomman eläketuoton kuin vanhemmat ikäluokat, koska vanhemmat ikäluokat ovat maksaneet eläkemaksuja suhteessa vähemmän ja jääneet aiemmin eläkkeelle.

Kiljusen mielestä asiaa ei voi ollenkaan katsoa näin. Eläkeläiset eivät ole nuoruudessaan saaneet niitä etuuksia, esimerkiksi opintotukea, jota nuoret saavat. Heidän verotuksensakin on ollut kireämpi.

Jukka-Petteri Eronen
Eläkerahastojen varallisuus on kasvanut 200 miljardiin. Suomalaisten eläkkeiden maksuun kului 27,5 miljardia vuonna 2015.

Eläkerahastojen varallisuus on kasvanut 200 miljardiin. Suomalaisten eläkkeiden maksuun kului 27,5 miljardia vuonna 2015.

"Eivät kaikki eläkeläiset ole köyhiä"

Kansanedustaja Anna Kontula haluaisi muistettavan, että eivät eläkeläiset ole yksi köyhä joukko, vaan heissä on köyhiä ja varakkaita.

Myöhemmin puhelimessa hän tarkentaa, että jos eläkeläisten toimeentuloa parannetaan prosenttimuotoisen indeksin avulla, eniten hyötyvät hyvätuloiset ja vasta eläköityneet.

–Pienimpiä eläkkeitä saavia yli 80-vuotiaita naisia se ei hyödyttäisi.

Jukka-Petteri Eronen
Eläkerahastot karttuvat.

Eläkerahastot karttuvat.

Oikaisu 18.2.2018 kello 12.39: Korjattu juttuun, että Kimmo Kiljunen on Senioriliikkeen puheenjohtaja, ei Senioriliiton.

Mikä ihmeen taitettu indeksi?

Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että hintojen nousu eli kuluttajahintaindeksi vaikuttaa työeläkkeiden nousuun 80 prosenttia ja palkkojen nousu eli ansiotasoindeksi vain 20 prosenttia. Aiemmin työeläkekorotusten nousuun vaikuttivat 50-prosenttisesti hintojen muutos ja palkkojen muutos kumpikin.

Taitettu indeksi hidastaa työeläkkeiden nousua ja jättää ne jälkeen palkkojen noususta.

Taitettu indeksi otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa. Vuonna 1996 sen perusteella alettiin laskea 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä.

Vuonna 2005 laskentatapa alkoi koskea myös alle 65-vuotiaiden eläkkeitä.


Lue myös nämä


Kommentit (138)

  • Nettomaksaja

    Graafissa ja kaaviossa verrataan harhaanjohtavasti vuotuisia eläkemenoja kertaluontoiseen eläkerahastojen pääomaan. Oikea vertailu pitäisi tehdä eläkerahastojen vuotuiseen pääoman muutokseen. Ei kertaluontoisella pääomalla voisi kattaa vuotuisia menoja kuin n. 6,5 vuotta.

  • Petteri

    Kimmo Kiljunen ja Anna Kontula ovat oikeassa. Siksihän eläkemaksuja on kerätty rahastoiksi, että niiden tuottoja ja itse rahojakin tiukan paikan tullen käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Eläkeyhtiöt näkevät rahastot pelkästään sijoituspääomana, jonka tulee aina vain paisua ja paisua, jotta eläkeyhtiöiden taloudellinen valta kasvaisi aina vaan. Eläkeyhtiöiden näkökulma on itsekäs ja ahne, vaikka se on verhoiltu ”kansantalouden kokonaisedun” savuverhoon.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio